Niveliä kolottaa – taustalla on usein nivelrikko

Nivelten kolotuksen taustalla on aina jokin syy. Kolotus kannattaa tutkia, jos se pitkittyy.

Aijai, kylläpä oikeaa polvea taas kolottaa. Taitaa olla sade tulossa!

Kolotus on meille jokaiselle tuttu termi, vaikka virallisesti sitä ei lääketieteessä tunnetakaan. Se on vähän kuin kipua tai särkyä, mutta ei aivan kuitenkaan. Kolotus on tuttua myös Pohjola Sairaalan ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tuomo Karilalle.

− Sitä voi verrata lapsuuden kasvukipuihin, joita on vähän vaikea kohdentaa ja määritellä, Karila sanoo.

Usein kolotuksesta puhuttaessa viitataan nivelten kiputiloihin. Nivelkivut voivat johtua sairaudesta, ja pidempään jatkuvina ne kannattaa Karilan mukaan aina tutkituttaa. Lääkäriin kannattaa hakeutua nopeasti, jos nivelkolotuksiin liittyy nivelten turvottelua, kuumetta tai niin kovia kipuja, että ne vaikuttavat esimerkiksi uneen ja työntekoon.

− Jos muita oireita kolotuksen lisäksi ei ole, voi hyvin odotella pari päivää tai viikonkin. Oireenmukainen hoito tulehduskipulääkkeillä toimii usein hyvin, ja lisäksi voi kokeilla kylmä- ja kuumahoitoa.

Nivelten kolotus voi olla merkki esimerkiksi nivelreumasta tai muista reumaattisista sairauksista, fibromyalgiasta, kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai jopa diabeteksesta. Yksi Karilan mielestä aliarvioitu kolotuksen aiheuttaja on reaktiivinen artriitti, joka johtuu aiemmin sairastetusta infektiosta.

− Näitä esiintyy erityisesti ihmisillä, joilla on HLA-B27-kudostyyppi. Se kohottaa huomattavasti reuma- ja niveltulehdusriskiä.

Syynä useimmiten nivelrikko

Ylivoimaisesti yleisin syy nivelkolotusten taustalla on kuitenkin nivelrikko, varsinkin yli 40-vuotiailla.

Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Siitä kärsii noin miljoona suomalaista, ja iän mukana se tulee lähes jokaiselle – jollekin 50-vuotiaana, toiselle vasta lähempänä 100-vuotispäivää. Nivelrikossa nivelten pinnoilla oleva nivelrusto rappeutuu. Rikko pystytään toteamaan röntgen- ja magneettikuvaksilla. Sen etenemistä ei voida pysäyttää, mutta kipuun on nykypäivänä tarjolla tehokkaita hoitoja, kuten glukokortikoidi- ja hyaluronaattiruiskeet. Tekonivelleikkaukseen ryhdytään, mikäli kipua ei saada muutoin hallintaan.

Karila korostaa, että vaikka nivelrikko on osittain periytyvää, sen riskiin voi vaikuttaa merkittävästi terveillä elämäntavoilla.

− Painonhallinta ja sopiva liikunnan määrä ovat tärkeimpiä tekijöitä, joilla voi ehkäistä varsinkin polvien ja lonkkien kulumia. Käsien nivelrikot ovat eniten sidoksissa geeniperimään.

Karilan kokemus on se, että usein jo pelkkä syyn löytyminen helpottaa kolotusta. Nivelrikon kanssa täytyy opetella elämään, eikä sen kanssa tarvitse jäädä sängynpohjalle.

− Nykyisin tiedetään, että liike tekee hyvää myös nivelrikkoisen nivelille. Ennen ohjeistettiin lepoon, nykyisin kehotetaan liikkumaan järkevästi.

Mitä Karila ajattelee siitä, että joidenkin nivelkolotukset pahenevat vuodenaikojen ja säätilojen vaihtelun mukaan?

− Yleensä se johtuu nivelrikosta, vaikka varsinaista tieteellistä selitystä ilmiölle ei löydykään. Niveliin ja niiden kipuihin liittyy paljon sellaista asiaa, jota emme vielä tiedä.

OP sosiaalisessa mediassa