Markku sairastui vakavasti – läheisten ja työnantajan apu yllätti

Markku Nurmisen elämä keikahti päälaelleen streptokokkibakteerin tunkeuduttua elimistöön. Vakava sairastuminen poiki kuitenkin paljon hyvää: uuden työnkuvan ja apua läheisiltä sekä terveysvakuutuksen myötä kotiin turvalliset muutokset.

Hämeenlinnan juna-aseman eteen kaartaa pitkä paketti-Mersu, ja kuljettaja, Markku Nurminen, poimii toimittajan mukaansa. Takapenkillä istuu Markun kolme tytärtä. Markku ohjaa auton rauhallisesti ulos kaupungista kotiin Kissankulman eläinpihalle, joka on vaimon, Kaisu Nurmisen, bisnes. Manuaalivaihteet ovat vaihtuneet autossa automaattivaihteiksi. Sellaisella autolla voi ajaa kuski, jonka toinen jalka on proteesi lonkkamaljasta lähtien.

Markku yhdistää tarinassaan mustan huumorin kiitollisuuteen. Hän selvisi streptokokkibakteerista, joka hoitavan lääkärin mukaan vie hengen 75 prosentilta potilaista. Sekin on poikkeuksellista, ettei Markku istu pyörätuolissa. Siihen hän ei suostunut missään vaiheessa. Keppiä hän suostuu käyttämään, vaikka uusi proteesi ei proteesimestarin mukaan saakaan miestä kumoon. Keppi tuo varmuutta.

Keväällä 2018 mikään ei ollut lääkäreiden mukaan varmaa, ei varsinkaan se, että keinotekoiseen koomaan vaivutettu mies enää koskaan kävelisi pystyasennossa.

Kuumeen kourissa

Parolannummen Panssariprikaatin varusmieshallinnossa työskennelleen opistoupseerin kujanjuoksu alkoi hiihtolomaviikolla helmikuussa 2018.

– Minulle nousi maanantaina hillitön kuume, ja ihan kuin oikeassa pohkeessa olisi väännetty puukkoa, Markku kuvaa.

Hän sai terveyskeskuksessa hoitoa kuumeeseen. Perjantaina pohjesärky vei tajun ja jalka avattiin Hämeenlinnan keskussairaalassa. Jalan oli saatava happea, nopeasti. Potilas siirrettiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Siellä odottivat massiiviset hoidot: muun muassa molemmat kädet ja maha avattiin, ja Markulle tehtiin avanne. Tästä kaikesta potilaalla ei ollut minkäänlaista tietoa.

Kun hän ensimmäisen kerran heräsi, hän pystyi vain liikuttamaan silmiään ja vasemman käden etusormea. Olen varmaankin sairaalassa, Markku päätteli ja vaipui uneen. Kun hän seuraavan kerran raotti silmiään, hän näki sängyn päädyssä viisi varvasta. Hän ei siis ollutkaan sairastunut tavalliseen kevätflunssaan. Sängyn vieressä seissyt lääkäri totesi, että jopa vaarallinen ebola-virus jää toiseksi Markun bakteerille.

Pian Markku patistettiin kuntoutukseen. Se käynnistyi hyvin, erityisesti potilaan sinnikkyyden ansiosta. Jalkansa menettänyt seitsemän lapsen perheenpää oli päättänyt kävellä kepin kanssa hissiin sairaalasta lähtiessään, ja sen hän myös teki.

Streptokokkibakteeri nostatti Markku Nurmisen elimistössä kovan kuumeen ja oikea jalka jouduttiin amputoimaan. Pohjola Terveysvakuutus korvasi hoidosta aiheutuneen ison sairaalalaskun ja suurimman osan kodin muutostöistä.

Terveysvakuutus ja talkoot pelastivat arjen

Sairaalahoidoista kertyi iso lasku. Oli vaimon ansiota, että hakemustenteko eteni, eikä yli viiden tuhannen euron potti langennut perheen maksettavaksi.

– Tuskastuin vuosia sitten raskaana ollessani odottamaan lääkärille pääsyä korvatulehduksesta kärsivän lapsen kanssa ja solmin Pohjola Terveysvakuutuksen koko perheelle, Kaisu kertoo.

Vakuutus osoittautui onnenkantamoiseksi. Sairaalamaksut korvattiin täysimääräisesti. Lisäksi vakuutusvirkailija neuvoi perhettä selvittämään kunnalta vammaispalvelulain piiriin kuuluvia palveluja. Niistä perhe oli siihen asti ollut autuaan tietämätön, mutta niille löytyi totisesti käyttöä isännän kotiuduttua.

Paperityöt lankesivat vaimon hoidettavaksi. Hän pyöritti samaan aikaan ison perheen ja kotieläinpihan arkea – ja vieraili miehensä luona sairaalassa joka toinen päivä. Kymmenien letkujen seassa makaava näky oli sen verran hurja, että suurperheen äiti päätti säästää siltä lapsensa.

Kotirintamalla hän sai kokea jymy-yllätyksen. Miehen ystävät, sukulaiset ja työkaverit järjestivät monipäiväiset talkoot, joissa he kunnostivat muun muassa eläinpihan aitoja ja karsinoita. Talkoisiin osallistui myös eläinpihan ratsastajia vanhempineen ja isovanhempineen.

Auttamisen halu oli vilpitöntä. Maanviljelijä toimitti ison heinäkuorman, käski heittämään laskun roskiin ja viemään sen edestä potilaan Italiaan, perheen monivuotiseen lomapaikkaan. Siellä Nurmiset toden totta viettivät myöhemmin Markun viisikymppisjuhlia.

Pihalle ilmestyi ilmainen sorakuorma. Nuohouksesta ei kuulunut laskua.

Markun työnantajakaan ei jäänyt neuvottomaksi, vaan räätälöi toipilaalle uuden työnkuvan. Vuoden kestäneen sairausloman jälkeen Markku palasi Panssariprikaatiin varusvaraston johtajaksi.

Arki on pikkuhiljaa asettunut uomaansa; avannekin on muisto vain. Enää Markku ei voi tosin pelata lentopalloa tai jääkiekkoa, eikä hän voi auttaa vaimoaan eläinpihalla, mikä aika ajoin sieppaa sydämestä. Asenne on silti pysynyt tiukkana.

– Kitinä ei tuo jalkaa takaisin, hän lohkaisee.

Kotiin muutoksia helpottamaan arkea

Jalan amputoiminen ei merkinnyt Kaisu ja Markku Nurmiselle maailmanloppua, vaikka moni asia muuttuikin. Perhe nauttii esimerkiksi siitä, että isä kokkailee nykyään enemmän kuin ennen.

Jotta ruoanlaitto onnistuisi, keittiössä piti tehdä muutoksia. Uunin korkeutta nostettiin, samoin astianpesukoneen. Iso määrä kaapeista muutettiin laatikostoiksi, jotta käsissä kannateltava tavaramäärä pysyisi kohtuullisena. Yhden jalan varassa ei nostella painavia kattiloita ja pannuja lattianrajasta.

Kodinhoitohuoneeseen sijoitettujen pyykinpesukoneen ja -kuivurin paikkaa korotettiin, jotta Markku pystyy käyttämään niitä.

Osa kotiin tehtävistä muutostöistä kuului vammaispalvelulain alaisten palveluiden piiriin, mutta suurimman osan maksoi vakuutusyhtiö. Laskua ei ole kuulunut myöskään Markun liikkumista edesauttavasta parannuksesta, älyproteesista. Kolmisenkymmentätuhatta euroa maksava jalkaproteesi on suunniteltu millilleen Markun kehoon sopivaksi, ja se on käyttäjän mukaan monin verroin parempi kuin ensimmäinen, mekaaninen proteesi. Se ei tietenkään korvaa omaa jalkaa, joka jatkaa elämäänsä haamutuntumana. Markku tuntee yhä, miten varpaat kipristelevät. Aivot ne vain huijaavat, mutta siitä viis.

Tutustu työntekijän vakuuttamiseen

OP sosiaalisessa mediassa