Korkkareilla liukkaalla kadulla – jos nilkka nyrjähti, hoida sitä oikein

Juhlasesonkina moni laittaa jalkansa korkokengät, joilla muuten kävelee harvoin. Hauskanpidon huumassa tai liukkaalla kadulla nyrjähtävä nilkka on tyypillinen ja varsin harmittoman tuntuinen vääntövamma, jolla voi huonolla tuurilla olla kauaskantoisia vaikutuksia.

Pikkujouluja on vietetty ravintolassa, ja moni seurueen naisista on kruunannut juhla-asunsa korkokengillä. Sisätiloissa ja alkuillasta kävely sujui vielä varmoin askelin, mutta kotiinlähdön koittaessa on ulkona pakkanen kiristynyt ja illan aikana nautitut virvokkeet saavat tasapainon hieman horjumaan. Askel lipeää ja nilkka vääntyy herkästi.

Turun Pohjola Sairaalassa työskentelevä ortopedi Helka Koivu kertoo, että nilkan nivelsiteiden nyrjähdyksiä tapahtuu lähes kaikissa urheilulajeissa, mutta suhteellisen paljon myös liukastumisen yhteydessä tai juhlakorkokengissä.

– Mitä korkeammalta jalka vääntyy, sitä pahempi vamma siitä yleensä seuraa, Koivu toteaa.

Vaikka korkokengät voivatkin altistaa nilkkavammoille, Helka Koivu ei lähtisi kieltämään niiden käyttöä. Esimerkiksi akillesjänteen vammoissa jopa suositellaan pientä korkoa kantapään alle, sillä se parantaa jalan asentoa.

– Toisaalta, jos korkeita korkoja käyttää jatkuvasti, päkiä ja jalkaterä voivat kuormittua liikaa. Se voi puolestaan altistaa varpaiden virheasentoihin ja kiristää sekä pohjelihasta että akillesjännettä. Korkokenkien kohtuullisesta käytöstä ei kuitenkaan ole haittaa.

Milloin nilkkaa on syytä näyttää lääkärille?

Esimerkiksi pikkujoulujen jälkimainingeissa sattunut nilkan nivelsiteiden nyrjähdys on yksi yleisimmistä alaraajavammoista. Se tarkoittaa nilkkaa ympäröivien nivelsiteiden osittaista repeytymistä tai venymistä. Myös nilkan ulkopuolella kulkevien lyhyen ja pitkän pohjeluulihaksen jänteet saattavat venähtää. Tavallisimmin nilkka nyrjähtää ulospäin.

Tavallisesti nivelsiteet vammautuvat nyrjähdyksessä lievästi, mutta huonolla tuurilla nilkkaan voi tulla myös murtuma tai luuruhje. Helka Koivun mukaan nilkan turvotus tai mustelmat eivät korreloi suoraan vamman vakavuuden kanssa.

– Jos jalkaa on välittömästi tapaturman jälkeen hoidettu oikein eli puristettu, nostettu koholle ja laitettu kylmää, se ei välttämättä turpoa kovin pahasti. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö jalassa voisi olla murtumaa. Toisaalta pahakaan turvotus tai mustelma eivät välttämättä tarkoita kuin lievää repeämää.

Jos nilkka pyörähtää ympäri, Helka Koivu ohjeistaa hakeutumaan välittömästi lääkärin vastaanotolle.

– Omahoidon ja kuntoutuksen takia jalka on hyvä tutkia heti, vaikka tarkempaa kuvantamista voidaankin odottaa niin kauan, että pahin turvotus on laskenut. Jos vamma vaikuttaa selkeästi vain venähdykseltä, hoito-ohjeena on pitää nilkkaa tuettuna kevyessä liikkeessä ja tulla kontrollikäynnille parin viikon kuluttua, Koivu kertoo.

Venähdys, repeämä tai murtuma

Jos nilkan mukana vääntyy myös jalkaterä, murtumariski on suurempi, sillä jalkapöydän ja nilkkaluiden liitoskohta on herkkä murtumille. Vaikka jalalla pystyisi astumaan, siinä voi siitäkin huolimatta olla murtuma.

– Vääntövammoissa jalasta otetaan aina ensin röntgenkuva. Murtumaepäilyissä jalasta otetaan tietokonetomografia ja tarvittaessa vielä magneettikuva, Koivu toteaa.

Vaikka nilkka vääntyy tapaturmaisesti ulospäin, kipua voi tuntua pitkään myös nilkan sisäsyrjällä. Helka Koivun mukaan tämä johtuu siitä, että jalan kääntyessä ulospäin nilkan sisäpuolen luut kolahtavat voimalla yhteen.

– Nilkan sisäsyrjälle voi tulla niin sanottu luuruhje ja -mustelma. Se paranee ajan kanssa, aivan kuten nivelsiteen repeämäkin. Jos jalassa todetaan stabiili murtuma, jalka kipsataan tai siihen laitetaan ortoosi eli tuki, jota pidetään yleensä 4–6 viikkoa. Jos murtuma on epästabiili, jalka yleensä leikataan.

Jos nilkka muljahtaa, muista K-K-K

Anna ensiapu mahdollisimman nopeasti nivelen venähdyksen tai lihasrevähdyksen jälkeen, ja hakeudu sen jälkeen lääkäriin.

Kompressio eli puristus

Purista vammakohtaa heti käsin, jos voit tai pyydä apua ulkopuoliselta henkilöltä. Puristamalla saadaan verisuonet tukittua ja näin verenpurkauma vamma-alueella pienenee.

Kohoasento

Nosta vammautunut raaja tai kehonosa kohoasentoon sydämen yläpuolelle, jos voit tai pyydä apua tämän toteutuksessa. Verenpaine laskee nostettaessa loukkaantunut alue sydämen yläpuolelle ja verenkierto vähenee vammakohdassa.

Kylmähoito 20 minuuttia

Sido kylmäpakkaus tai jääpussi vamma-alueelle puristuksen säilyttämiseksi. Laita kylmäpakkauksen ja ihon väliin ohut kangas (esimerkiksi sukka tai pyyhe), jotta ihoalue ei palellu. Jatka kylmähoitoa 20 minuutin ajan. Kylmähoidon tarkoituksena on supistaa verisuonia ja vähentää verenpurkaumaa vamma-alueella.

Jatka KKK-hoitoa kotona 2–3 vuorokauden ajan. Käytä tarvittaessa tulehduskipulääkkeitä kivun lievitykseen ja vältä vamma-alueen kuormittamista 3–5 vuorokauden ajan.

OP sosiaalisessa mediassa