Juhlamokkakansa suosii tummaa paahtoa ja alkuperämaakahvia – parasta kahvia saa mittaamalla sen grammoissa keittimeen

Yhä useampi juo vaaleapaahtoisen kahvin rinnalla tummaa paahtoa ja kiinnittää huomiota kahvin eettiseen tuotantoon.

Suomessa on aina hörpitty mieluiten vaaleaa kahvia, mutta nykyään jopa huoltoasemien valikoimiin on ilmestynyt tummapaahtoista suodatinkahvia. Ovatko suomalaisten makutottumukset muuttuneet?

– Makutottumuksemme ovat kahvin suhteen ennemminkin laajentuneet kuin muuttuneet. Tuttuja kahvilaatuja ei ole korvattu toisilla, mutta nyt kokeillaan rohkeammin myös erilaisia vaihtoehtoja vaalealle kahville, toteaa kahvikonsultti ja Vuoden barista 2016 ja 2017 Jarno Peräkylä.

Tilastojen mukaan Suomessa nautitusta kahvista hieman yli 80 prosenttia on vaaleapaahtoista. Jo joka viides kuppi on tummapaahtoista kahvia. Tummemman kahvin suosiosta kertoo se, että isot paahtimot ovat laajentaneet tuttujen kahvimerkkien valikoimaa tummilla paahdoilla. Isojen paahtimoiden ja kahvimerkkien rinnalle on tullut myös pienempiä kahvipaahtimoita omine merkkeineen.

Kahvikulttuurissa on tapahtumassa sama monipuolistuminen kuin ruoka- ja juomakulttuurissa laajemminkin: esimerkiksi oluissa peruslagerin rinnalle on tullut erikois- ja pienpanimo-oluita, ja myös kahvimauista halutaan löytää uusia juttuja peruskahvin rinnalle.

Pelkän kahvin sijaan etiopialaista, kenialaista tai sumatralaista

Tavallinen juhlamokkakansan edustaja juo ehkä erilaista kahvia kuin kahvihifistelijä, mutta molempien kahvinkulutuksessa voi nähdä kaksi isoa trendiä.

Kun aiemmin juotiin vain kahvia, yhä useammin halutaan juoda kahvia, joka tulee jostain tietystä maasta tai alueelta.

– Jo markettikahvissakin näkyy alkuperämaakahvien buumi: nyt juodaan pelkän kahvin sijaan esimerkiksi kolumbialaista, etiopialaista tai sumatralaista kahvia. On ymmärretty, että eri kahvilajeissa on erilaisia makuvivahteita: esimerkiksi kenialaisessa kahvissa maistuvat tyypillisesti mustaherukka, vanilja ja raparperi, brasilalaisessa kahvissa suklaa, pähkinä ja karamelli, Jarno Peräkylä kuvailee.

Hifistelijöiden keskuudessa trendikästä on maistella kahvilaatuja, jotka tulevat aivan uusilta kahvintuotantoalueilta. Esimerkiksi Uganda ja Kongo ovat uusia kiinnostavia tuottajamaita.

Trendikästä on myös eettisyys ja vastuullisuus. Peruskuluttajatkin odottavat kahvilta nykyään luomua tai muita sertifikaatteja, jotka takaavat, että kahvintuotanto on valvottua. Nykyinen kahvin kerskakulutus ei ole loputtomiin mahdollista, kun kahvin viljelypinta-ala pienenee ilmastonmuutoksen myötä.

Kahvijuomien hitti on pari vuotta ollut cold brew -kahvi eli kylmäuutettu kahvi ja sen erilaiset valmisversiot.

Pidä kahvinkeitin puhtaana ja annostele jauhe tarkkaan

Kahvitrendistä kertoo sekin, että yhä useamman keittiöstä löytyy suodatinkeittimen lisäksi jokin muu kahvilaite, esimerkiksi pressopannu tai mutterikeitin. Hifistelijöiden keskuudessa tämän hetken hittilaite on aeropress, jolla kahvi ikään kuin puristetaan suoraan kuppiin.

Tavallisella suodatinkahvinkeittimellä voi valmistaa laadukasta kahvia, kun huolehtii keittimen puhtaudesta.

– Perussääntö on, että ei laita keittimeen vettä kahvipannulla vaan puhtaalla astialla, jotta kahvirasva ei kerry keittimeen ja vaikuta negatiivisesti kahvin makuun, Peräkylä neuvoo.

Tee kahvinkeittimeen kalkinpoisto aika ajoin, jotta tukkeumat lähtevät. Kovasti pörisevällä keittimellä ei tule enää priimaa kahvia, sillä ääni on usein merkki laitteen tehon heikkenemisestä.

Kahvijauheen oikea annostelu on hyvän kahvin a ja o. Sen sijaan, että mittaisit kahvia mitalla, kokeile punnita kahvijauhe esimerkiksi tarkkuusvaa’alla: oikeanlainen annostelu on noin 60-65 grammaa kahvijauhetta per litra kahvia.

Kahvi on myös terveysjuoma

Nykyään puhutaan paljon myös kahvin terveysvaikutuksista, joita on viime vuosina tutkittu ahkerasti. Tutkimusten mukaan kohtuullinen kahvinjuonti:

– on yhteydessä henkiseen ja fyysiseen suorituskykyyn sekä lisääntyneeseen valppauteen

– näyttää olevan käänteisessä yhteydessä Alzheimerin taudin sairastumisriskiin, eli mitä enemmän kahvia juodaan, sitä pienempi on sairastumisriski.

– on käänteisesti yhteydessä myös riskiin sairastua Parkinsonin tautiin.

– ei ole yhteydessä suurentuneeseen riskiin sairastua syöpään, mutta saattaa olla yhteydessä pienentyneeseen riskiin sairastua tiettyihin syöpiin.

– tarkoittaa noin 3-5 kupillista kahvia päivässä ja sopii osaksi monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota ja terveellisiä elämäntapoja.

Lähde: www.kahvijaterveys.fi.

1.10 on kansainvälinen kahvinjuontipäivä.

OP sosiaalisessa mediassa