Diabetes voi puhjeta kenelle vain – näin määrität oman riskisi

Diabetes ei ole vain lasten ja ylipainoisten sairaus. Riskitekijät kannattaa selvittää ennen kuin oireita ilmenee.

Diabetekseen liittyy paljon uskomuksia, jotka eivät pidä paikkaansa. Moni ajattelee, että tyypin 1 diabetes voi puhjeta vain lapsille ja että tyypin 2 johtuu huonoista elämäntavoista.

Jo jako kahteen tyyppiin on liian yksinkertaistettu, Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka sanoo.

Diabetes on ryhmä monimuotoisia sairauksia, jotka diagnosoidaan kohonneen verensokerin avulla. Uusimman käsityksen mukaan aikuinen voi sairastua viiteen erityyppiseen diabetekseen.

Diabetes on haiman sairaus. Haima ei pysty erittämään riittävästi insuliinia, jota tarvitaan normaaliin energia-aineenvaihduntaan ja erityisesti hiilihydraattien pilkkoutumisesta syntyneen glukoosin käsittelyyn.

– Liian korkea verenglukoosi vahingoittaa kudoksia esimerkiksi silmissä, sisäelimissä ja verenkiertoelimistössä.

Diabeteksen monet muodot

Tyypin 1 diabeteksesta puhuttaessa tarkoitetaan autoimmuunisairautta, jossa haiman saarekesolujen tulehdus saa insuliinituotannon lakkaamaan. Sairauteen ei tunneta ehkäisy- tai parannuskeinoa, ja se voi puhjeta niin lapselle kuin aikuisellekin.

– Enemmistö tyypin 1 diabetestapauksista todetaan alle 40-vuotiailla, mutta myös ikäihminen voi hyvin sairastua siihen. Tarvitaan altistavat perintötekijät ja laukaiseva tekijä, joka on usein virussairaus.

Jos kohonnut verensokeri ei johdu autoimmuuni- tai muusta sairaudesta, kyseessä on tyypin 2 diabetes. Silloin haiman toiminta on syystä tai toisesta häiriintynyt. Ilanne-Parikka kertoo, että tuoreen tutkimuksen mukaan tyypin 2 diabetes jakautuu neljään alaryhmään. Aina syy ei löydy elintavoista.

Noin puolet sairastavista on ikäihmisiä. Toinen alaryhmä ovat ne, joilla sairaus liittyy keskivartalolihavuuteen: sisäelinten ympärille kertynyt rasva haittaa haiman toimintaa ja häiritsee insuliinin erittymistä. Molemmissa tapauksissa elintavoilla on yleensä suuri vaikutus sairauden kehittymiseen.

Erikseen ovat ne tapaukset, joissa insuliinineritys on selvästi heikentynyt. Niissä pelkästään elintapojen korjaamisella ei välttämättä ole vaikutusta verensokeriin.

Sairaus etenee yksilöllisesti

Korkean verensokerin oireet ovat kaikissa diabetestyypeissä samankaltaiset, jos verensokeri on reippaasti koholla. Virtsaneritys lisääntyy, janottaa ja laihtuu tahattomasti.

– Tyypin 1 diabeteksessa oireet ilmenevät, kun haima ei enää pysty tuottamaan tarpeeksi insuliinia. Insuliinia tuottavien solujen tulehdus on ollut olemassa pidempään, parista viikosta useampaan kuukauteen. Sairauden eteneminen on yksilöllistä, mutta tyypissä 1 insuliinineritys loppuu asteittain ja vaihtelevalla nopeudella kokonaan vuosien kuluessa.

Tyypin 2 diabeteksen eri muodoissa sairauden kehittyminen on hitaampaa. Verensokeri voi olla diabetesarvoissa vuosikausia ilman selkeistä oireita. Ensimmäinen oire voi olla esimerkiksi sydänveritulppa.

Terveelliset elintavat ovat tärkeitä diabeteksen tyypistä riippumatta. Erityisen suuressa roolissa ne ovat henkilöillä, joilla insuliinin vaikutus on heikentynyt keskivartalolihavuuden takia. Tyypin 2 diabetekseen ei aina tarvita lääkitystä, jos elintavat saadaan nopeasti kuntoon.

– Kun paino putoaa, elimistön rasvaisuus laskee. Sisäelimet pystyvät toimimaan normaalisti. Noin puolet elintapoihin liittyvistä diabetestapauksista pystyttäisiin estämään tehokkaalla elintapamuutoksella.

Kuulutko riskiryhmään?

Tyypin 2 diabeteksesta on tullut 2000-luvulla suomalaisten kansansairaus. Ilanne-Parikan mukaan kehitys johtuu erityisesti fyysisen aktiivisuuden vähenemisestä ja ylipainon lisääntymisestä.

– Tutkimuksissa on tunnistettu se, että fyysisellä aktiivisuudella on suuri merkitys diabeteksen syntyyn. Nykyisin istumme paljon sekä töissä että vapaa-ajalla, eikä meidän tarvitse juuri liikkua päästäksemme paikasta toiseen.

Diabeteksen määrä kasvoi voimakkaasti viime vuosikymmenellä, mutta nyt kasvu on taittunut.

– Toivottavasti kehityssuunta on tämä. Tietoisuus elintapojen ja diabeteksen välisestä yhteydestä on parantunut ja hoitomuodot kehittyneet. Nykyisin diabeetikot elävät hyvällä hoidolla 10-20 vuotta pidempään kuin aiemmin.

Omaa diabetesriskiä kannattaa miettiä. Jos vanhemmalla tai sisaruksella on diabetes, oma riski sairastua on yli 50 prosenttia.

– Perintötekijät, ikä ja elintavat ovat riskitekijöitä. Myös vyötärönympärys antaa osviittaa: naisilla sen pitäisi olla alle 90 senttiä, miehillä alle 100 senttiä.

Jos diabetesriski on kohonnut, verensokeria kannattaisi käydä mittauttamassa 1-3 vuoden välein.

– Jos sokeri on koholla, vuosittainen mittaus on paikallaan. Jos on riskiryhmässä, 3 vuoden välein. Riskiryhmään kuulumattomankin olisi käydä mittauksessa joka 5. vuosi.

Tärkeää diabeteksen ehkäisyssä on elää terveellisesti. Tasapainoinen ruokavalio ja riittävä aktiivisuus ovat merkittäviä tekijöitä.

– Neuvon myös välttämään istumista. 30/3-sääntö on hyvä: puolen tunnin välein pitäisi nousta tuolilta ja jaloitella 3 minuutin ajan.

Testaa Diabetesliiton riskitesti

Lisää tietoa diabeteksesta: www.diabetes.fi ja www.terveyskyla.fi/diabetestalo

OP sosiaalisessa mediassa