Aikaerorasitus syntyy, kun ihmisen sisäinen kello hämmentyy: näin se selätetään

Jet lag vaivaa erityisesti lännestä itään matkustaessa, kun ihmisen sisäisen kellon pitää siirtyä nopeasti eteenpäin uuteen vuorokausirytmiin.

Mitä aikaerorasitus on?

Aikaerorasitus tai jet lag tarkoittaa oireita, joita voi saada välittömästi pitkän lentomatkan jälkeen, summaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.

Jet lagia ei voi saada esimerkiksi pitkän junamatkan jälkeen – ratkaisevaa on se, että lentäessä voidaan siirtyä nopeasti todella monen aikavyöhykkeen yli, ja perillä odottava kellonaika saattaa olla aivan eri kuin lähtömaassa.

Sisäinen kello säätelee rytmiämme

Vaiva syntyy, kun ihmisen sisäinen, vuorokausirytmiä säätelevä ”kello” jää lentomatkalla jälkeen.

Pitkän lennon jälkeen kestää usein muutama vuorokausi, että sisäinen kello saa taas oikeasta rytmistä kiinni. Siksi ihminen saattaa matkan jälkeen heräillä pirteänä keskellä yötä ja vastaavasti nukahdella pitkin päivää.

Mikä sitten oikein on tämä ihmisen sisäinen kello? Yksinkertaistettuna kyse on aivoissa sijaitsevasta hermojen tiivistymästä, joka säätelee sitä, tunteeko ihminen itsensä virkeäksi vai uneliaaksi.

– Silmien verkkokalvoilta johtaa sinne hermosäikeitä, jotka punoutuvat näköhermoiksi. Silmän kautta tuleva valo ja pimeys vaikuttavat siis suoraan sisäisen kellon toimintaan, Partonen kertoo.

Jet lagin yleisimmät oireet

Aikaerorasituksen yleisimmät oireet – unettomuus ja siitä seuraava kova väsymys – ovat tuttuja monelle kaukomaahan matkustaneelle.

– Lisäksi voi tulla epämääräisempiä oireita, kuten vatsakipua, päänsärkyä ja ärtyneisyyttä. Jos väsymys yltyy pahaksi, voi tulla jopa muistivaikeuksia, jolloin on vaikea hakea muistista asioita tai painaa uusia asioita mieleen.

Aikaerorasituksesta kärsiessä myös yleinen huomiokyky ja reaktionopeus heikentyvät.

Lännestä itään matkustaminen vaikeinta

Aikaerorasituksen kannalta on ratkaisevaa, kuinka monta aikavyöhykettä ylitetään ja kuinka nopeasti. THL:n ylläpitämä Matkailijan Terveysopas antaa taulukkomuotoista tietoa siitä, kuinka nopeasti voi odottaa toipuvansa tietynpituisesta lentomatkasta.

– Jos lentää esimerkiksi Helsingistä Los Angelesiin, se on 10 aikavyöhykettä länteen, ja uuden vuorokausirytmin kiinni saamisessa menee keskimäärin neljä päivää, Partonen toteaa.

Kaliforniasta takaisin Helsinkiin lentäessä vastaava arvio on viisi päivää. Se johtuu siitä, että itään päin lentäminen on sisäiselle kellolle haastavampaa kuin matkan toisinpäin tekeminen.

– Sisäisellä kellolla on luontainen taipumus jätättää. Itään päin lentäminen on vaikeaa, koska se vaatii sitä, että aikataulua kirittäisiin nopeasti kiinni. Länteen päin tultaessa taas on tavallaan lupa jätättää.

Kuinka aikaerorasitusta voi ehkäistä ja hoitaa?

Jos mahdollista, omaa aikataulua voi siirtää vähitellen uuteen vuorokausirytmiin jo hyvissä ajoin ennen matkaa. Esimerkiksi puoli tuntia tai tunti päivässä saattaa olla realistinen ja toimiva tahti.

– Ja kun astuu lentokoneeseen, kannattaa yrittää siirtää kello uuteen, perilläolevaan aikaan ja alkaa elää sen mukaan, Partonen neuvoo.

Siis: jos perillä on jo yö, kannattaa yrittää nukkua, ja jos päivä, kannattaa pyrkiä pysymään hereillä. Esimerkiksi kankainen silmämaski helpottaa usein uneen pääsemistä koneessa.

Perillä kohteessa voi hakeutua auringon paisteeseen valveillaoloaikaan, jotta sisäinen kello saa mahdollisimman paljon valoa. Jos käytössä on kirkasvalolamppuja, ne voivat ajaa saman asian.

– Vastaavasti nukkumaanmenoajan lähestyessä pitäisi välttää kirkasta valoa.

Jet lag voi olla myös krooninen

Monelle säännöllinen aikavyöhykkeeltä toiselle lentäminen on osa esimerkiksi työtä. Kärsivätkö he jatkuvasta aikaerorasituksesta?

– Jossain määrin kroppa voi tottua siirtymiseen, mutta ei varmaan koskaan täysin, Partonen pohtii.

Sisäinen kello kaipaa säännöllistä rytmiä, joten usein pitkiä matkoja lentävä voi huomata jatkuvasti lieviä jet lagin oireita. Uni ei myöskään välttämättä ole kovin virkistävää, jos rytmi vaihtelee jatkuvasti.

– Se voi alkaa näkyä esimerkiksi siinä, että väsyneenä tulee syötyä epäterveellisemmin ja liikuttua vähemmän, minkä takia myös liikakiloja alkaa kertyä.

OP sosiaalisessa mediassa