7 kysymystä aurinkosuojista – toimiiko UV-suojavaate?

Auttaako varjoon meneminen? Onko UV-suojavaate parempi kuin tavallinen vaate? Keräsimme kokoon seitsemän kysymystä aurinkosuojista.

1. Kumpi antaa paremman suojan, aurinkorasva vai vaatteet?

Vaatteet antavat suojakertoimen 10-100, Suomessa myytävät aurinkorasvat taas 5-50. Toisaalta on tutkittu, että harva käyttää aurinkorasvaa tarpeeksi isoa määrää, joka vaadittaisiin purkin ilmoittamaan suojakertoimeen. Käytännössä suojakerroin on noin puolet aurinkorasvapurkin ilmoittamasta.

Jotta saisit mahdollisimman hyvän suojan aurinkorasvasta, levitä sitä iso kerros. Niin, että se ei imeydy hetkessä, vaan imeytyminen vie noin puoli tuntia aikaa.

2. Mitä väliä on vaatteen värillä tai materiaalilla?

Yleensä vaatteiden suojakerroin on yli 10, mutta materiaali ja väri vaikuttavat paljon. Kannattaa miettiä sen kannalta, mikä väri ja materiaali päästää eniten valoa läpi. Musta päästää vähemmän valoa kuin valkoinen. Mitä huokoisempi ja läpinäkyvämpi kangas, sitä enemmän valo ja samalla UV-säteily pääsee läpi.

Mustassa puuvillapaidassa päästään helposti jopa suojakertoimeen 100. Toisaalta jokin todella ohut, läpinäkyvä kesävaate yltää vain suojakertoimeen 5.

3. Onko UV-suojavaate parempi kuin tavallinen vaate?

UV-suojavaatteissa suojakerron on testattu, eli jos sanotaan, että se antaa suojakertoimen 30, se silloin oikeasti antaa suojakertoimen 30. Jotkut UV-suojavaatteet on myös käsitelty niin, että ne pitävät suojakertoimensa, vaikka ne kastuisivat.

Muutoin UV-suojavaatteet ovat kuin ihan tavalliset vaatteet, jotka siis myös suojaavat auringolta hyvin.

4. Antaako varjossa oleminen yhtään aurinkosuojaa?

Riippuu siitä, kuinka osa iso osa UV-säteilystä tulee suoraan auringosta ja kuinka iso osa taivaalta; varjo peittää kyllä auringonsäteitä, mutta ei taivaalta tulevia säteitä.

Keskipäivällä, kun aurinko paistaa korkealta, noin puolet UV-säteilystä tulee auringosta ja puolet laajasti taivaalta. Jos menee varjoon, saa suojaa noin puolelle UV-säteilystä. Illalla, kun aurinko paistaa matalammalta, suurin osa UV-säteilystä tulee taivaalta. Silloin varjoon menemisestä on vähemmän hyötyä.

Varjossa olo tuntuu paljon viileämmältä, kuin suorassa paahteessa paistattelu. Ero UV-säteilyssä ei ole kuitenkaan yhtä iso. Parhaassa tapauksessa varjo antaa suojakertoimen 5-10.

5. Iho ei pala ihan yhtä helposti silloin, kun se on jo ruskettunut. Millainen suojakerroin rusketuksella on?

Rusketuksen antama suoja on yllättävän pieni. Solariumrusketus antaa noin suojakertoimen 2-3, auringosta saatu rusketus taas maksimissaan suojakertoimen 5.

6. Voiko sisällä ollessa polttaa ihonsa?

Talon seinät eivät päästä läpi UV-säteilyä, mutta ikkunat kyllä. Ikkunalasi päästää läpi vain UV-A-säteilyn, mutta UV-B:n se leikkaa pois. Tämä tarkoittaa sitä, että ikkunan läpi auringon säteily kyllä vanhentaa, mutta ei polta ihoa.

7. Rusketunko, jos ajan autoa koko kesäpäivän?

Edellisen perusteella voisi päätellä, että autoa ajaessa ei voi ruskettua. Väärin! Itse asiassa myös UV-A ruskettaa ihmistä hieman. Se ei kuitenkaan paksunna ihoa samalla tavalla kuin UV-B-säteily, joten autossa saatu rusketus ei suojaa ihoa yhtä hyvin kuin suoraan auringosta saatu rusketus.

Autossa vielä on sikäli erikoinen tilanne, että tuulilasi on melkein aina laminoitu, joten se ei päästä UV-säteilyä läpi ollenkaan. Sivuikkunat sen sijaan päästävät. Eli periaatteessa auringon vanhentava vaikutus ja rusketus tulevat kuljettajan kasvoille vain sivustapäin.

Asiantuntija: Diplomi-insinööri, erikoistutkija Lasse Ylianttila Säteilyturvakeskuksesta

OP sosiaalisessa mediassa