”Seisoin ruokakaupassa murohyllyn edessä, mutta en nähnyt muroja”

Nelikymppinen Lasse on kärsinyt unettomuudesta 14 vuotta. Jatkuva väsymys tekee yksinäiseksi ja saa unohtamaan sovitut asiat. Nukkumaan voi kuitenkin oppia, asiantuntija lohduttaa.

Uni tulee kymmenen maissa illalla, mutta katkeaa alle tunnin kuluttua. Uniapneamaski naamalle ja pyörimistä sängyssä valveilla melkein kolmeen. Vihdoin uni tulee uudestaan. Herätyskello soi 5.50. Sama toistuu seuraavina öinä viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen.

Suurin piirtein tämän kaavan mukaan eteläkarjalainen Lasse, 42, on nukkunut 14 vuotta. Työnsä hän on hoitanut, mutta ruokakaupassa käydessä ostoskärrystä unohtuu keskimäärin joka kolmas tarvittava asia.

Koska Lasse epäilee, etteivät kaikki lukijat ymmärrä, kuinka rakennusalan yrittäjä selviytyy töistään 3–4 tunnin yöunilla, hän ei esiinny tässä jutussa oikealla nimellään.

– Unettomuuteen ei tietenkään saisi tottua, mutta jos se jatkuu vuosikausia, tottuu valvomaan yöllä ja olemaan päivällä väsynyt, hän sanoo.

Veikö vauva unet?

Lassen valvominen alkoi, kun esikoinen nukkui vauvana puolen tunnin pätkissä.

– Nukahtamisesta alkoi tulla minulle vaikeaa.

Lasse ei syytä vauvaa unien pilaamisesta. Jostain syystä vain kävi niin, että vaikka lapsi pikkuhiljaa alkoi nukkua pidempiä pätkiä, Lassen uni ei palannut entiseen rytmiin.

Kun esikoinen oli 2-vuotias, Lasse meni ensimmäisen kerran työterveyslääkärille hakemaan apua unettomuuteen. Sen jälkeen käyntejä samalla lääkärillä kertyi kymmeniä.

Lääkäri suositteli ensin mirtatsapiinia. Se on masennuslääke. Se auttoi nukahtamaan vähän paremmin, mutta teki uneliaaksi myös päivällä.

– Koko äijä meni poissaolevaksi. Seisoin ruokakaupassa murohyllyn edessä enkä huomannut muroja hyllyssä. Olin niin kuutamolla.

Joidenkin viikkojen jälkeen Lasse halusi lopettaa mirtatsapiinin. Työterveyslääkäri suositteli kokeilemaan ketiapiinia, joka on psykoosilääke. Se teki poissaolevaksi.

Nukahtamislääke tematsepaami auttoi Lassea nukahtamaan, mutta se sopii vain lyhytaikaiseen käyttöön riippuvuusriskin takia. Tematsepaamin vaikutuksen alaisena kotona tapahtui myös onnettomuus, josta Lasse ei halua puhua edes nimettömänä. Lääkkeen käyttö loppui siihen.

Olo on ollut välillä epätoivoinen.

– Pahimmillaan olen ollut matkalla ensiapuun sanomaan, että tuupatkaa joku piikki hanuriin, että nukun ainakin viikon.

Uni-valvepäiväkirja voi auttaa

Lassen tapaus ei ole ihan tavallisin. Tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan on harvinaista, ettei unettomalle löydy sopivaa hoitoa. Unettomuutta pitäisi hänen mukaansa lähteä hoitamaan heti lääkkeillä vain, jos nukkumattomuus alkaa äkillisesti.

– Jos ihminen ei nuku juuri lainkaan, unilääkettä voi käyttää viikon tai kaksi ja selvittää sillä välillä lääkärin tai ammattilaisen kanssa, mikä syy unettomuuden taustalla on. Jos syy on masennus, pitäisi hoitaa sitä. Jos syy on jokin fyysinen sairaus, hoidetaan sitä, Partonen sanoo.

Hän on koulutukseltaan psykiatri ja tutkii unettomuutta ja unta THL:ssä.

Pitkäkestoisen unettomuuden hoidon Partonen suosittelee aloittamaan uni-valvepäiväkirjan pitämisellä. Siihen merkataan, mitä päivän aikana on tapahtunut ja kuinka on nukkunut.

– Jos päiväkirjaa pitää 3–4 viikkoa ja käy merkinnät sitten läpi lääkärin tai hoitajan kanssa, voi huomata, mikä yhdistää sellaisia päiviä, joiden jälkeen on nukkunut huonosti ja hyvin: onko päivään kuulunut esimerkiksi liikuntaa, kuinka paljon on juonut kahvia, teetä tai energiajuomia, onko ollut stressaantunut, Partonen listaa.

Samalla pitäisi noudattaa tämän jutun lopussa listattua viittä nukkumisen perusohjetta.

Myös lyhyt psykoterapia on tutkitusti hyvä hoito unettomuuteen. Uniliitto järjestää erilaisia uniryhmiä, ja niitä on myös terveysasemilla.

Unettomuuteen määrätään usein melatoniinia, joka on ihmisen luontainen, aivojen käpyrauhasesta erittyvä hormoni. Partosen mukaan se auttaa lähinnä pitkäkestoiseen aaltoilevaan unettomuuteen, jonka taustalla ei ole selkeää syytä.

Lasselle melatoniinistakaan ei ole ollut apua.

Parhaat unet seitsemän tuntia

Lääkkeiden lisäksi Lasse on kokeillut akupunktiota ja erilaisia ruokavalioita. Kolmen akupunktiokerran jälkeen hoitaja sanoi, ettei hoitoja kannattaa jatkaa, jos ne eivät ole siihen mennessä auttaneet. Ruokavaliolla ei ole vaikutusta hänen nukkumiseensa. Uni-valvepäiväkirjankin Lasse on täyttänyt, mutta siitä ei juurikaan ollut apua.

Tähän mennessä paras apu löytyi neljä vuotta sitten: nykyinen vaimo.

Samoihin aikoihin Lasse jätti vuosia syömänsä unilääkkeet.

– Halusin kai kovasti uskoa, että kun syön lääkkeitä, nukun. Paras lääke on kuitenkin vaimoni. Kun saan käydä vaimon viereen sänkyyn, nukahdan helposti. En vaan pysy unessa, Lasse kertoo.

Muutkin ilot ja surut ovat vaikuttaneet Lassen nukkumiseen. Kun elämässä on ollut seesteistä, hän on parhaimmillaan nukkunut 6–7 tunnin yöunia muutaman kuukauden ajan. Kun nyt teini-ikäisillä lapsilla on ollut vaikeuksia, vaimo on sairastunut tai Lasse itse ollut työttömänä, hän on valvonut enemmän.

– En tiedosta, että joku asia pyörisi yöllä mielessäni, mutta kyllä elämäntilanne varmasti vaikuttaa.

Tutkimusten mukaan unettomuuden riski on suurin juuri elämän kriisitilanteissa.

– Riski kasvaa, jos ihminen menettää työpaikkansa tai läheinen kuolee tai sairastuu. Myös positiiviset muutokset, kuten uudet vastuut töissä tai uusi parisuhde, voivat vaikuttaa nukkumiseen. Vaikutus riippuu myös siitä, millaiset psykologiset selviytymiskeinot ihmisellä on, Timo Partonen sanoo.

Uniapneamaski auttaa vähän

Timo Partosen mielestä unettomuutta on syytä tutkia siinä vaiheessa, jos uni-valvepäiväkirja ja sen paljastamien unettomuuden aiheuttajien korjaaminen eivät auta nukkumaan. Ainakin unettomuudesta kärsivän veriarvot, verensokeri ja munuaisten toiminta pitäisi tutkia, jotta selviää, onko taustalla jokin fyysinen sairaus.

Lassen nukkumista tutkittiin ensimmäisen kerran vuonna 2009. Peruslaboratorioarvot olivat kunnossa. Unirekisteröinnin tulos oli lievä uniapnea. Se ei vaatinut lääkärin mielestä hoitoa. Sama rekisteröinti tehtiin kaksi kertaa uudestaan vuonna 2015. Sen jälkeen Lasse sai kokeiluun uniapnean hoidossa käytettävän ylipainelaitteen, sillä hänellä oli unenaikaisia hengityskatkoksia. Hän myös kuorsasi niin kovaa, että joutui nukkumaan eri huoneessa kuin vaimo. Laite auttoi, ja Lasse on käyttänyt sitä joka yö runsaan vuoden.

– Alkuun laite auttoi tosi paljon. Sen ansiosta en herää omaan kuorsaamiseeni. Unirytmi meni kuitenkin sekaisin viime talvena, kun olin töissä auraamassa lunta yövuoroissa.

Tämän vuoden alusta Lasse on nukkunut 3–4 tuntia yössä. Yöt ovat sujuneet Lassen mittapuulla melko huonosti, ja työpäivien jälkeen hän on usein väsynyt.

Tapaamiset ja passi unohtuvat

Unettomaan elämään sopeutuu, kun on pakko, mutta hinta on kova. Jatkuvan väsymyksen ohella kurjinta on Lassen mielestä lähimuistin heikkeneminen. Sen lisäksi, että ruokaostokset unohtuvat, vaimon kanssa sovitut asiat eivät pysy mielessä ja passin säilytyspaikka unohtuu. Unohduksia sattuu viikoittain.

– Aina ei viitsisi olla kysymässä toiselta, että mistä nyt puhut ja mitä ollaan sovittu. Se on raivostuttavaa sekä itselle että muille.

Välillä Lasse on poissaoleva, vaikka periaatteessa olisi kiinnostunut muiden jutuista.

– Meillä saattaa olla vieraita käymässä, mutta minä en vaan jaksa seurustella. Vaikka oikeasti tykkään siitä, että ympärilläni on ihmisiä.

Kodin seinien maalaus on ollut kesken marraskuusta 2016 lähtien, sillä väsymyksen takia Lassen aloitekyky on huono.

Töissä hän jaksaa, koska on innostunut yrittäjyydestä ja työtehtävistään. Työmoraali on korkealla, ja pienyrittäjänä Lasse pystyy itse säätelemään tahtia.

– Jos minua väsyttää yhtenä päivänä tosi paljon, jätän osan hommista tekemättä ja teen ne seuraavana päivänä. Teen parhaani, enkä stressaa töistä kauheasti. Minun ei tarvitse olla koko ajan parhaimmillani. Aiemmin tein myyntityötä ja minulla oli tulosvastuu, mikä oli liian rankkaa.

Töiden hoitaminen vie veronsa, ja sen vuoksi Lasse on antanut kotona itselleen luvan vain olla.

Moottoripyöräilemään Lasse jaksaa lähteä. Se on väsymyksen keskellä hänen henkireikänsä ja samalla parasta yhteistä tekemistä vaimon kanssa.

– Kun teen vapaa-ajalla jotain itselleni mieluista, lähden riemusta kiljuen. Väsymys häviää siihen paikkaan.

Lasse on myös huomannut, että liikunta voi auttaa nukkumaan paremmin. Siksi hän on tauon jälkeen aloittamassa kuntoilua tutun valmentajan avulla.

– Liikkumiseen on väsyneenä tosi korkea kynnys. Masentuneilla on varmaan sama juttu, Lasse sanoo.

Nukkumaan voi oppia aina

Unettomuus tekee ihmisen yksinäiseksi. Lasse ei odota, että hyvin yönsä nukkuvat ymmärtävät, miltä tuntuu pyöriä valveilla seitsemänä yönä viikossa ja herätä väsyneenä 14 vuoden ajan.

– Ihmiset, joilla ei ole ongelmaa, eivät voi ymmärtää sitä. Silti on kurja kuunnella tuttavien äyskimistä tyyliin ’vittu kun et jaksa tehdä mitään’. Yksi esimiehen esimies kyllä ymmärsi. Hän antoi minun nukkua aamulla pidempään, jos oli tarve. Se tuntui reilulta.

Timo Partosen mukaan pitkään jatkuneestakin unettomuudesta voi päästä, kunhan sitä hoitaa.

Reaktionopeus, muisti ja keskittyminen kärsivät hetkellisesti huonosti nukutun yön jälkeen, mutta lohdullista on, että unettomuus ei muuta aivojen rakennetta tai aiheuta muutakaan pysyvää haittaa.

Lasse uskoo, että kunhan elämä jonain päivänä on suhteellisen seesteistä, normaali unirytmi palaa.

–Toivon, että joskus koittaa aika, kun herään vasta aamulla.

Viisi perusohjetta huonouniselle

  • Mene illalla sänkyyn vasta, kun olet väsynyt.
  • Ala rentoutua tunti ennen nukkumaanmenoa. Pidä kiinni iltarutiineistasi äläkä tee mitään aktivoivaa. Älä ota esimerkiksi puhelinta, tietokonetta tai ruokaa sänkyyn.
  • Jos heräät yöllä, odota rauhassa vartin verran vahtimatta minuutteja kellosta. Jos et ole nukahtanut 15 minuutissa, nouse ylös ja mene toiseen huoneeseen. Pidä silmät auki, mutta pyri tekemään olostasi mahdollisimman tylsää. Kun alkaa väsyttää, mene takaisin sänkyyn.
  • Nouse aamulla aina samaan aikaan riippumatta siitä, kuinka pitkään olet nukkunut. Kun pidät kiinni rytmistä, luontainen väsymys tulee illalla.
  • Älä nuku päiväunia. Univaikeuksista kärsivällä päiväunet syövät yöunia.
  • Noudata ohjeita 3–4 viikkoa ja pyri samalla selvittämään, mikä syy unettomuuden taustalla on.

Asiantuntijana tutkimusprofessori Timo Partonen THL:sta

OP sosiaalisessa mediassa