"Jouduin jättämään unelmatyöni allergian takia"

Sari Järvenpää joutui luopumaan työstään allergian takia. Ammattitauti romahdutti hetkeksi yksinhuoltajan talouden ja tulevaisuudensuunnitelmat.

Kun Sari Järvenpää, 41, palasi viisi vuotta sitten kesälomalta töihinsä leipuriksi, hän alkoi sairastella. Nenä vuoti, aivastelu oli taukoamatonta ja koko ajan oli pientä lämpöä. Oireet pahenivat loppuviikosta ja helpottivat viikonloppuisin, kun Järvenpää oli vapaalla.

– Työnteko puolikuntoisena tuntui raskaalta eikä kotonakaan saanut lomailla, sillä olin kaksivuotiaan tyttären yksinhuoltaja. Hain apua ensin työterveyslääkärin kautta, Järvenpää muistelee.

Työterveyslääkäri epäili heti, että Järvenpää on altistunut jauhoille, ja kirjoitti lähetteen allergiasairaalaan. Järvenpää teki tutkimusten aikana töitä, vaikka oireilu jatkui voimakkaana – hengityssuojaimestakaan ei ollut apua.

Lopulta Järvenpäälle tehtiin kammioaltistuskokeita, joissa laite pölläytteli jauhoja ilmaan umpinaisessa huoneessa. Kokeissa varmistui, että Järvenpäälle oli puhjennut vehnä- ja ruisjauhoallergia.

– Järkytyin syvästi, sillä olin nähnyt paljon vaivaa saavuttaakseni leipuri-kondiittorin ammatin. Se oli unelmatyöni, jota olin tehnyt 1990-luvun puolivälistä asti.

Sairauslomalle vasta pakon edessä

Diagnoosin saatuaan Järvenpää ei vielä uskaltanut jäädä sairauslomalle, sillä toimeentulo mietitytti. Järvenpäällä oli kaksiostaan asuntolainaa jäljellä yli puolet.

– Minulla ei ollut varaa olla palkatta, sillä olin asuntovelallinen yksinhuoltaja. Yritin selvittää, kuinka pitkään saisin töistä sairauslomakorvausta, mutta kukaan ei oikein osannut vastata. Vasta kun sairastuin niin pahasti, että menetin ääneni ja päänahka meni pahasti ruvelle, jäin pois töistä ja suostuin lääkärin jo aiemmin ehdottamaan sairauslomaan.

Järvenpää sai sairauslomakorvausta kuusi viikkoa.

– Onneksi olin aikoinaan hetken mielijohteesta ottanut asuntolainan yhteydessä vakuutuksen, joka korvasi ensimmäisen vuoden lainanlyhennykseni väliaikaisen työkyvyttömyyden takia.

Myönteinen ammattitautipäätös oli helpotus, mutta tuntui silti raskaalta. Järvenpää ymmärsi lopullisesti, ettei voisi enää koskaan palata työhönsä. Loppuelämäksi pitäisi keksiä jotain muuta.

Päätös tapaturmaeläkkeestä helpotti

Ammattitautipäätöksen jälkeen entisen työnantajan vakuutusyhtiö OP-Pohjola alkoi kustantaa kuluja. Järvenpää sai tapaturmaeläkettä, mikä helpotti rahahuolia – sitten kun kuukausimaksut alkoivat viiveen jälkeen tulla tilille.

Joka kuukausi Järvenpää joutui kuitenkin miettimään, miten rahat riittävät, sillä hänen kokonaistulonsa laskivat 15 prosenttia. Summa tuntuu isolta, sillä palkka oli jo alun perin pieni. Rahaa ei kulunut juurikaan omiin menoihin, sillä yksinhuoltajana Järvenpäällä ei ollut omaa aikaa. Asuntolainastaan Järvenpää maksoi pitkään ainoastaan korot. Kuukausittaiset menot olivat vaatimattomat.

– En käynyt ravintolassa tai leffassa. Liikuntakeskuksen jumppakortti oli ainoa arjen luksus, josta en suostunut luopumaan.

Kohti uutta ammattia

Mitä alkaisi tehdä työkseen? Sitä Järvenpään piti yhtäkkiä pohtia, kun unelmatyö meni alta. Järvenpää alkoi kartoittaa vaihtoehtoja ja huomasi, että hänen oli oltava itse aktiivinen: soiteltava TE-keskukseen, oppilaitoksiin ja vakuutuskuntoutukseen.

Valintaa rajoitti, että allergioiden takia työskentely ruuan, eläinten ja esimerkiksi kasvien kanssa oli kielletty.

Järvenpää päätti hakea yhteishaussa matkailu- ja palveluliiketoiminnan monimuotolinjalle, jonka hän oli löytänyt yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajan kanssa.

– Oli pelottavaa miettiä kokonaan uutta ammattia, ja epätietoisuutta tulevaisuudesta oli vaikea sietää. En kuitenkaan antanut periksi, vaan etsin tietoa ja hain apua sitkeästi. Se kannatti.

Vuoden kotona olon jälkeen Järvenpää pääsi opiskelemaan. Tunnelin päässä näkyi taas valoa.

Tukea tietokoneen ostoon

Koulutuksessa pärjääminen jännitti Järvenpäätä, sillä hän oli ehtinyt olla jo pitkään työelämässä. Aiemmat ravintola- ja elintarvikealan opinnot olivat olleet käytännönläheisiä.

– Tuntui kauhealta joutua heti ensimmäisenä lukukautena kirjoittamaan esseetä. Monilla opiskelukavereillani oli AMK- tai ylioppilastutkinto. Itse olin valmistunut ammattikoulusta. Esseen olin kirjoittanut viimeksi yläkoulussa.

Opiskelun ja uuden oppimisen myötä itsevarmuus kuitenkin kasvoi. Vakuutusyhtiö maksoi yhä tapaturmaeläkettä ja tuki opintoja. Tulot pysyivät samana kuin tapaturmaeläkkeellä ennen opintoja.

Vakuutusyhtiö korvasi Järvenpäälle opiskelukuluja ensimmäisenä vuonna 1000 euroa ja toisena 500 euroa, ja seutulipun eläkkeen päälle.

– Ostin avustuksella itselleni tietokoneen. Apu tuli tarpeeseen.

Ensimmäistä palkkaa odotellessa

Kolmivuotisen koulutuksen viimeisinä kuukausina Järvenpäälle alkoi kirkastua, mikä tulevaisuuden työ voisi olla. Hän aloitti työnhaun valmistumisensa jälkeen viime vuoden lopussa.

Työttömänä Järvenpää ei ehtinyt olla montaa viikkoa. Sinnikkäästi työhakemuksia lähettänyt nainen pääsi useaan työhaastatteluun – ja yksi paikka myös tärppäsi. Järvenpää on nyt Kansaneläkelaitoksen palveluneuvoja ja odottaa ensimmäistä palkkapäiväänsä.

– Silloin tuntuu varmasti tosi hyvältä. Elämäni on helpottunut, ja taloudessa on nyt toinenkin aikuinen jakamassa kuluja. Omasta työnteosta ansaittu palkka on mielettömän hieno juttu – neljän vuoden tauon jälkeen.

Yleisimmät ammattitaudit

Mikä on ammattitauti?

● Työnantaja vakuuttaa työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Työstä johtuvien oireiden tutkimukset ja hoito kuuluvat työterveyshuollolle.

● Ammattitautia epäiltäessä työnantaja maksaa työntekijälle alan työehtosopimuksen mukaista sairausajan palkkaa. Sen jälkeen Kelalta voidaan hakea sairauspäivärahaa.

● Vakuutusyhtiö maksaa korvauksia vasta sitten, kun päätös ammattitaudista on tehty.

● Ammattitaudin toteamisen jälkeen oikeus korvauksiin alkaa yleensä siitä, kun työntekijä on hakeutunut tutkimuksiin. Työansionmenetys korvataan päivärahalla ja tapaturmaeläkkeellä. Lisäksi voidaan korvata erilaista kuntoutusta.

● Lääkäri arvioi, voiko sairastunut jatkaa entisessä työssään. Mikäli työnantaja ei voi uudelleensijoittaa työntekijää, voidaan tarvita ammatillista kuntoutusta. Sen tarkoitus on työllistää ammattitautiin sairastunut henkilö joko entiseen tai uuteen ammattiin.

Pitkän laina-ajan kuluessa ehtii tapahtua monenlaista. Siksi asuntovelallisen on viisasta varautua jo ennakolta luoton takaisinmaksuturvalla lainanottajan merkittävimpiin riskeihin, jotka voivat toteutuessaan horjuttaa perheen taloutta suurestikin. Lue lisää.

OP sosiaalisessa mediassa