Kuullaan ensin hyvät uutiset. Yleisesti ottaen työturvallisuus on Suomessa kehittynyt viimeisen 20–30 vuoden aikana valtavasti positiiviseen suuntaan, kertoo kansainvälisen työterveyshuoltojärjestö ICOH:n komission presidentti Jukka Takala.

Hän on tutkinut työturvallisuutta ja sen puutteita Suomessa sekä maailmalla lähes koko pitkän työuransa, muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston johtajana. Nyt Takala toimii asiantuntijaroolissa vuonna 1906 perustetun, esimerkiksi YK:lle ja sen alaiselle kansainväliselle työjärjestölle ILO:lle asiantuntijatöitä toteuttavan ICOH:n komission presidenttinä.

– Esimerkiksi vuosina 1972–1973 Suomessa sattui 300 työturvallisuuden puutteista johtuvaa kuolemantapausta. Noista luvuista on päästy todella radikaalisti alaspäin, Takala toteaa.

Suomessa kuolee yhä työtapaturmien ja puutteellisen työturvallisuuden vuoksi noin 20 ihmistä vuodessa. Takalan mukaan luku on kuitenkin maailman alhaisimpia.

– Suomessa tilastot työtapaturmista myös ovat hyvin luotettavia, toisin kuin monessa muussa maassa, joissa ikävistä asioista saatetaan yksinkertaisesti vaieta, hän huomauttaa.

Parempi elintaso nostaa työturvallisuutta

Työtapaturmien sekä -sairauksien rekisteröinti ja tilastointi auttavat osaltaan parantamaan työturvallisuutta. Suomessa työturvallisuus on luultavasti parantunut ennen kaikkea elintason nousun seurauksena.

– Kun ihmisten elintaso on hyvä, he alkavat vaatia myös työelämältä enemmän. Vaarallisiin tai vahingoittaviin töihin ei enää yksinkertaisesti saada palkattua väkeä, Takala kuvailee.

Vaarallisimmat työt Suomessa ovat hänen mukaansa jo pitkään olleet rakennusalalla. Rakennustyömailla tapahtuu yhä merkittävä osa kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtavista työtapaturmista, ja muun muassa kivipöly, asbesti, diesel-pakokaasut ja erilaiset maalit sekä liuottimet altistavat sairauksille.

Myös bussinkuljettajien ja muiden kuljetusalalla työskentelevien työturvallisuudessa on Takalan mukaan usein parantamisen varaa.

– Logistiikka-ala on perinteisesti ollut melko vaarallinen. Esimerkiksi ahtaajien työturvallisuus on kuitenkin viime vuosina parantunut huomattavasti, kun monet raskaat työvaiheet ovat siirtyneet koneiden tehtäviksi.

Työperäiset sairaudet yhä kasvussa

Suomen alhaiset luvut työtapaturmissa ovat vain osatotuus, Takala muistuttaa. Työperäisiä tautikuolemia arvioitiin olleen maassamme 2179 vuonna 2015.

”Huonoina” uutisina voi pitää myös sitä, että rekisteröityjen ja korvattujen ammattitautien määrässä Suomi pääsee maailman kärkikolmikkoon yhdessä Tanskan ja Ruotsin kanssa. Tähän vaikuttaa Takalan mukaan se, että Pohjoismaissa sairauksien tunnistaminen ja tilastointi ovat muuta maailmaa edellä.

Esimerkiksi työperäinen syöpä on kuitenkin todella kasvussa myös Suomessa ja vuonna 2015 niitä arvioitiin olleen 1163. Suurta osaa tapauksista ei kuitenkaan luokitella korvattavaksi ammattitaudiksi, koska syöpä johtuu monen tekijän yhteisvaikutuksista.

– Sitä aiheuttaa esimerkiksi asbesti, jonka vaikutukset näkyvät todella pitkällä viiveellä. Nyt sairastuvat ovat altistuneet asbestille 70- ja 80-luvuilla.

Myös sydän- ja verisuonisairaudet ovat Suomessa yhä kasvava ongelma. Esimerkiksi yötyö yhdessä stressin kanssa lisää tutkitusti riskiä sairastua niihin, Takala muistuttaa.

Todella merkittävä ongelma on se, että maailmanlaajuisesti työstä johtuvat kuolemat ovat tällä hetkellä kasvussa. Vuonna 2015 noin 2,8 miljoonaa ihmistä kuoli työstä aiheutuviin vammoihin tai sairauksiin.

– Monet työt ovat siirtyneet kehitysmaihin, eikä työturvallisuus ole kehittynyt samaa tahtia. Trendi näyttää valitettavasti olevan se, että ennen kuin tilanne paranee, sen pitää mennä aika huonoksi.

Puutteellinen työturvallisuus syö valtavasti rahaa

Kun yhä useammat suomalaiset siirtyivät joitain vuosikymmeniä sitten sisätöihin konttoreihin, myös psykososiaalisten tekijöiden aiheuttamien häiriöiden määrä sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet alkoivat lisääntyä huolestuttavaa vauhtia. Nyt tilanne kuitenkin näyttää parantuneen.

– Vielä vuonna 2000 trendi näytti Suomessa nousevalta, mutta on sittemmin kääntynyt laskuun. Uskon sen olevan ahkeran valistuksen, kampanjoinnin ja toimivan työterveydenhuollon sekä työkykytoiminnan ansiota.

Takala puhuukin intohimoisesti työhön liittyvien sairastumisten ja vammojen ennaltaehkäisyn tärkeydestä. Sitä kautta säästettäisiin sekä Suomessa että maailmalla myös valtavia summia rahaa, hän sanoo.

– Viimeisimmän tutkimuksen mukaan maailmanlaajuisesti keskimäärin 3,2 prosenttia bruttokansantuotteesta menee suoraan työhön liittyviin sairaskuluihin, päivärahamaksuihin ja lääkärimaksuihin.

Suomen tasolla prosenttiluku merkitsee noin 7–8 miljardin vuosittaisia kustannuksia. Jos siihen lisätään pitkäaikaissairauksien ja -tapaturmien aiheuttamat poissaolot, sairaana työssä olevien aiheuttamat kustannukset sekä muita välillisiä menoeriä, kohoaa summa sosiaali- ja terveysministeriön laskelman mukaan jopa 25 miljardiin.

– Paras tapa tuoda näitä kustannuksia alaspäin on panostaa ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon. Tällä hetkellä rahaa menee yhä enemmän ja enemmän sairaanhoitokuluihin ja liian vähän sairauksien ja vammojen ehkäisyyn.

Lataa avuksesi maksuton työturvallisuuden ja riskienhallinnan muistilista!

Lue, mitä lakisääteinen työterveyshuolto sisältää