Nopeat väistöt ja äkkijarrutukset voivat olla syyspyöräilijälle kohtalokkaita – näin hallitset pyöräsi

Risto Viitanen
Risto Viitanen

Pyöräilevä videobloggari Velogi Valkeakoskelta jakaa OPn omistaja-asiakasbloggaajana ajatuksiaan liikunnasta ja hyvinvoinnista.

Työmatkaa, asiointia tai ulkoilua pyöräillen ei kannata lopettaa, vaikka kesä kääntyy syksyyn. Päinvastoin, pyöräily antaa raikkaassa syyssäässä buustia päivään vähintäänkin yhtä paljon kuin kesälläkin. On kuitenkin huomattava, että olosuhteiden muuttuessa syksyisemmiksi oman ajotavan, pyörän hallinnan ja kaluston kunnon merkitys korostuu. Siispä tässä muutama vinkki turvalliseen syyspyöräilyyn!

Risto Viitanen
Risto Viitanen

Pyöräilevä videobloggari Velogi Valkeakoskelta jakaa OPn omistaja-asiakasbloggaajana ajatuksiaan liikunnasta ja hyvinvoinnista.

Tunne pyöräsi

Pyörän käsittelyä ja vauhdin voimakasta hidastamista on syytä harjoitella sananmukaisesti hyvän sään aikana. Vain kokeilemalla opit kuinka lujaa jarrukahvaa pitää puristaa, jotta pyörä pysähtyy nopeasti. Tai että nopea väistöliike ja jarruttaminen yhtaikaa voi saada eturenkaan ns. auraamaan, jolloin ohjattavuus heikkenee ja horjahduskin on mahdollinen. Samalla voi paljastua esim. renkaiden huono pito, jarrupalojen vaihtotarve tai se, että jarrukahva painuukin pohjaan ja kaipaa säätöä.

Kaikki pyörätkään eivät käyttäydy ääritilanteissa samalla tavalla. Pyörän akseliväli, etuhaarukan muoto, painopisteen sijainti, rengastus, lastaus, kaikki vaikuttavat siihen, miten pyörä ohjautuu väistöliikkeessä tai reagoi jarrutukseen. Esimerkiksi äkkijarrutus alamäessä joustokeulalla varustetulla pyörällä voi siirtää painopisteen yhtäkkiä liian eteen, jolloin ilmalento tangon ylitse on mahdollinen – pelkkää etujarrua käytettäessä jopa todennäköinen.

Kun tunnet ajokkisi käyttäytymisen eri tilanteissa, myös potentiaalinen vaaratilanne on helpommin hallittavissa. Voit luottaa sekä omiin ajotaitoihisi että pyörääsi.

Jarruta oikein

Edellä mainitusta kaatumis-skenaariosta huolimatta etujarrun käyttöä ei kuitenkaan kannata vältellä. Kevyen jarrutuksen voi tehdä pelkällä takajarrullakin, mutta tehokkaaseen jarrutukseen tarvitaan aina sekä etu- että takajarrua. Jarrutuksessa painopiste siirtyy luonnostaan eteen, jolloin etujarrun teho on suurempi kuin takajarrun. Pyöräilijän kannattaakin siirtää itseään ja näin myös painopistettä jarrutushetkellä hieman taaksepäin, jolloin jarrutusteho kohdistuu paremmin molempiin renkaisiin ja pyörä on helpommin hallittavissa.

Jarrutus on syytä ajoittaa tien suoralle osuudelle. Kosteuden ja liukkauden vuoksi tien pinnan kitka voi olla olematon, jolloin mutkassa jarrutettaessa syntyvät sivuttaisvoimat voivat aiheuttaa pyöräilijän kaatumisen.

Ehkä salakavalimpia syksyllä ovat tien pintaan liiskaantuneet tai jäätyneet puunlehdet, joiden ansiosta renkaan kontakti tiehen voi hävitä kokonaan. Jos niiden päältä ajaessa yrittää jarruttaa tai tehdä tiukkaa kaarrosta, voi löytää itsensä hyvinkin pian tantereesta. Nastarengaskaan ei pysty säilyttämään kontaktia tiehen lehtipatjan läpi.

Keskity ajamiseen ja ennakoi

Tilanteiden ennakointi on aina liikenteessä tarpeen, mutta ennakoivan ajotavan merkitys korostuu, kun märät tai jäätyneet tienpinnat sekä huonot valaistusolosuhteet tuovat lisähaasteensa. Vauhtia on syytä pudottaa kesäkeliin verrattuna reilusti etenkin mutkissa ja risteyksissä.

Pakkasten tullen liukkaita vaaranpaikkoja ovat myös sillat, kaivonkannet, laatoitukset, lätäköt ja alikulkutunnelit. Myös katukiveykset voivat märkänä olla liukkaita, joten niiden yli kannattaa ajaa mahdollisimman kohtisuoraan eikä viistosti.

Hiljattain uutisoitiin myös kävelijöiden ja pyöräilijöiden lisääntyneestä kännykän käytöstä liikenteessä. Vaikka vakavimmat vaaratilanteet kännykkä aiheuttaa auton ratin takana, ei sen käyttö liikenteessä ole hyväksyttävää keneltäkään. Olosuhteiden huonontuessa reaktioajat kasvavat ja liikenteeseen keskittymisen merkitys korostuu entisestään. Pidetään siis kännykkä taskussa myös pyöräillessä. Jos välttämättä haluat kuunnella musiikkia pyöräilyn aikana, säädä kuulokkeiden äänenvoimakkuus siten, että kuulet silti ympäröivän liikenteen äänet tai käytä luujohdekuulokkeita.

Pidä kalusto ja varusteet kunnossa

Renkaat ovat pyöräilijän ainoat kontaktipisteet tiehen, joten niiden kuvioinnista ja kunnosta riippuu kuinka hyvin pyörä pitää alustalla. Kulunut tai lievästi kuvioitu rengas kannattaa vaihtaa syksyllä karkeammin kuvioituun ja talven tullen nastoitettuun renkaaseen. Pidon maksimoimiseksi rengaspaineet kannatta pitää mieluummin valmistajan ilmoittaman käyttöalueen ala- kuin yläpäässä.

Syksyn kurakelit ovat haastavia myös pyörän jarruille. Levyjarru säilyttää tehonsa kosteissakin olosuhteissa vannejarrua paremmin, mutta kummassakin tapauksessa jarrupinnat on syytä pitää puhtaana ja huolehtia, että jarrupaloissa riittää kulutuspintaa. Perinteinen poljinkampea taaksepäin painamalla toimiva rumpujarru on tässä mielessä huolettomin, joskaan ei teholtaan levyjarrun veroinen.

Valojen ja ylimääräisten heijastimien käyttö ei ole väärin kesäkelilläkään, mutta syksyn tullen ne ovat käytännössä pakolliset. Vaikka ajaisit vain valaistuilla väylillä etkä tarvitsisi valoja omaan näkemiseesi, muiden pitää nähdä sinut - sekä edestä että takaa. Vain tällöin muilla tienkäyttäjillä on mahdollisuus ennakoida ja reagoida sinut kohdatessaan.

Valollinen pyöräilijä on helpompi havaita myös päiväsaikaan. Nimittäin vaikka aurinko sattuisi paistamaankin, se paistaa näin vuosin jo matalalta ja vaikeuttaa häikäistessään liikenteessä havainnointia.

Kypärä on pyöräilijän tärkein turvallisuusvaruste ympäri vuoden. Sen merkitys vain kasvaa, kun pimeys voi aiheuttaa yllätyksiä ja liukkaus kaatumisia. Ja vaikka itse ajaisit kuinka varovasti, muista tienkäyttäjistä ei koskaan ole takeita.

Oheisella videolla näet, kuinka pyöräilijä erottuu liikenteessä käyttäessään valoja ja ilman niitä. Velogin YouTube-kanavalta löydät myös mm. vinkit pyörän huoltoon ja pyöräilyvarusteisiin.

OP sosiaalisessa mediassa