Uskomukset liikunnasta – mikä on totta ja mikä ei?

Liikuntaan liittyy monia uskomuksia. Kysyimme asiantuntijalta, mitkä uskomukset pitävät paikkaansa ja mitkä eivät.

Sporttimestari, Pohjola Sairaalassa ja UKK-Insituutin Terve Urheilija -ohjelmassa työskentelevä fysioterapeutti Veli-Matti Talonen kommentoi yleisimpiä uskomuksia liikunnasta.

1. Juoksijan ei kannata käydä salilla, koska lihasmassasta on haittaa juoksussa

Kyllä juoksijankin kannattaa käydä salilla ja tehdä monipuolista voimaharjoittelua. Punttisalilla treenaaminen ei tarkoita sitä, että siellä pitäisi kerätä lihasmassaa, vaan siellä voi tehdä esimerkiksi omaa lajia, kuten juoksua tukevia voimaharjoitteita.

Juoksija voi esimerkiksi vahvistaa alaraajojen lihaksia, kuten pohkeita ja akillesjänteiden ympärillä olevaa lihaksistoa. Myös keskikehon vahvistamisesta on hyötyä. Monella aktiivijuoksijalla akillesjänteen ympäristö on heikko, vaikka juoksukilometrejä kertyisi runsaasti viikoittain. Kun muistaa treenata myös nilkkaa ja jalkaterää, voi se tehostaa juoksua ja saattaa jopa ehkäistä erilaisilta vaivoilta.

2. Matalasykkeinen liikunta laihduttaa paremmin kuin kovatehoinen

Jos on tarvetta painonpudotukselle, päivittäinen kilokalorimäärä eli se, kuinka paljon syö päivässä, on merkittävin. Liikunta on huono laihduttaja, eikä tehdyn liikunnan teho vaikuta juurikaan laihtumiseen. Jos haluaa pudottaa painoa, kannattaa siis tarkkailla saamaansa kilokalorimäärää ja liikkua mahdollisimman monipuolisesti sekä matalilla että kovemmilla sykkeillä.

3. Aamuliikunta polttaa rasvaa tehokkaasti

Tämä uskomus perustuu siihen, että liikkumaan lähdetään suoraan lepotilasta. Keho on yöllä ihmisen nukkuessa käyttänyt ravintovarastoja, ja koska sokereita tai hiilihydraatteja ei ole aamulla ennen aamupalaa tarjolla, rasvan käyttö energiana käynnistyy ja voi tehostua. Aamutreeni ikään kuin myös käynnistää kehon ja aineenvaihdunnan, joka voi tehostaa myös päivän kokonaiskulutusta. Jos haluaa pudottaa painoa, kannattaa aamu siis aloittaa aktiivisesti liikkumalla.

4. Venyttely on turhaa

Tutkimustieto viittaa siihen, että staattinen venyttely ei ennaltaehkäise vammoja. Sitä ajatellessa se voi siis olla turhaa. Mutta moni kokee kuitenkin saavansa venyttelystä hyvää oloa ja rentoutumista. Tämänlainen liikkuvuusharjoittelu ei siis ole turhaa, jos tuntuu, että on lihaskireyksiä, ja venyttelemällä kokee saavansa niihin apua.

Toki liikkuvuutta kannattaa harjoittaa aktiivisesti muutenkin kuin vain venyttelemällä eli esimerkiksi toiminnallisia liikkuvuusliikkeitä kannattaa tehdä vaikka treenin alkulämmittelynä. Hyvä liikkuvuus parantaa suoritustekniikoita ja on tärkeää kaiken ikäisillä myös arkisen toimintakyvyn kannalta.

5. Vain isoilla painoilla harjoittelu lisää voimaa

Isoilla painoilla eli suurella kuormalla harjoittelu lisää maksimivoimaa, mutta sen lisäksi on myös kaksi muuta voiman osa-aluetta eli nopeusvoima ja kestovoima. Kestovoima lisääntyy jo kehonpainolla harjoitellessa, ja ihan jokaisen kannattaisi tehdä kestovoimaharjoittelua. Paitsi että sen harjoittaminen on turvallista, se on perusta isommille kuormille eli maksimivoiman harjoittamiselle. Voimaharjoittelussakaan ei siis voi oikaista. Ensin pitää rakentaa kehoon moottori, jotta voidaan rakentaa vaihteet, ja lopulta alkaa hakea lisää hevosvoimia. Kun kestovoimapohja on kunnossa, voidaan alkaa harjoittaa maksimi- ja nopeusvoimaa.

6. Kävely on riittävän tehokasta kestävyysharjoittelua

Tämä riippuu täysin ihmisestä, kuntotasosta ja liikuntataustasta. Liikuntasuositusten mukaan olisi hyvä liikkua vähintään 2,5 tuntia viikoittain. Sen lisäksi suositellaan, että pari kertaa viikossa tekee 30 minuuttia hieman enemmän hengästyttävää liikuntaa.

Jos liikunnasta on ollut taukoa, kävely on hyvä tapa aloittaa kestävyysharjoittelu ja peruskestävyyden rakentaminen. Monipuolisesti eri sykealueilla harjoitteleminen on kuitenkin hyödyllistä.

7. Päivittäinen hyötyliikunta korvaa pari kovatehoisempaa treeniä viikossa

Riippuu ihmisestä, kuntotasosta ja liikuntataustasta ja siitä, mitä hyötyliikunta sisältää. Päivittäin kannattaa olla aktiivinen ja liikkua säännöllisesti. Arkinen aktiivisuus voi olla parempi kuin se, että yrittäisi esimerkiksi korvata päivittäisen istumisen haittoja pelkästään muutamalla jumppatunnilla viikossa hyötyliikunta kuitenkin unohtaen. Säännöllisyys ja arkinen aktiivisuus ovat tärkeitä ja auttavat myös peruskunnon ylläpidossa.

Lue myös:

Yleisimmät vaivat juoksijalla

Voiko sydän lyödä liian lujaa? 5 asiaa sydänterveydestä

OP sosiaalisessa mediassa