Talvipyöräily ei vaadi kalliita varusteita

Monen mielikuvissa talvipyöräily edellyttää suuria investointeja ja luonteenlujuutta. Pyöräliiton erityisasiantuntija Martti Tulenheimo torppaa väärinkäsitykset.

Kun ulkona on kylmää ja hämärää, tohtiiko sitä enää nousta pyörän selkään? Moni ei nouse.

-­ Ymmärrän psykologisia esteitä, joita talvipyöräilyyn liittyy. Me lähdemme siitä, että se on osa ympärivuotista liikennettä, sanoo Pyöräliiton erityisasiantuntija Martti Tulenheimo.

Traficomin tuoreessa kyselyssä 17 prosenttia vastaajista kertoi suosivansa ympärivuotista pyöräilyä. Vuonna 2018 määrä oli 11 prosenttia.

Toisin kuin voisi kuvitella, talvipyöräily ei ole suosituinta etelässä vaan pohjoisessa, missä on talvisin kylmää ja kuivaa.

-­ Kuluneen kymmenen vuoden aikana uusi sukupolvi etelässä on alkanut löytää talvipyöräilyn. Heille on tärkeää, että he saavat päättää itse aikatauluistaan. Pyöräily tarjoaa myös liikuntaa ja hyvää mieltä.

Mitä talvipyöräily sitten vaatii? Tärkeimmät varusteet löytyvät jokaisen vaatekaapista. Mukava takki, kengät ja päähine sekä lämpimät käsineet. Hyvät hanskat maksavat 50 eurosta ylöspäin.

­- Yleensä kannattaa jättää yksi vaatekerros välistä pois, sillä pyöräillessä voi tulla kuuma.

Lyhyelle työmatkalle ei tarvita erityisvarusteita. Poikkeus on sadesää. Pyöräilyyn tarkoitettu sadeasu maksaa sadasta eurosta ylöspäin, tavallisen sadetakin saa 40 eurolla. Kannattaa valita takki, jonka hupussa on pidennettävä lippa. Hyvä lipallinen kypärä maksaa 50 eurosta ylöspäin.

-­ Lämpimät, säänkestävät kengät ovat tärkeät. Sellaiset saa reilulla sadalla eurolla. Käytän itse yleensä varrellisia nahkasaappaita. Ne ovat älyttömän miellyttävät pyöräillessä.

Valkoinen etuvalo ja punainen takavalo ovat pyörässä pakolliset. Ennakointi on tärkeää: kun on hämärää ja liukasta, valot ja nopeuden rajoittaminen lisäävät turvallisuutta.

Patterilla toimivien led-valot maksavat 5–10 euroa, ladattavat usb-lamput 30–40 euroa. Supertehokkaat pyörävalot voivat maksaa jopa sata euroa, mutta ilmankin pärjää.

Nastarenkaat vai ei?

Moni polkee samalla pyörällä kesät talvet, mutta kaupunkipyörä sopii talviajoon paremmin kuin maastopyörä. Fatbike-pyörien suosio on kasvanut: leveät renkaat vakauttavat ajoa. Kelvollisen kaupunkipyörän saa 300 – 400 eurolla, paksupyörän tuhannella, tarjouksesta jopa 400 eurolla. Näillä pyörillä eteneminen on hitaampaa kuin maastopyörällä.

-­ Renkaista voi päästää vähän ilmanpaineita pois. Se hidastaa vauhtia mutta tuntuu mukavammalta.

Nastarenkaista on erilaisia mielipiteitä. Etelä-Suomessa on talvisin usein liukasta, Joensuun ja Oulun suunnalla harvemmin. Jos liikkuu etelässä keskustan alueella, nastarenkaista ei välttämättä ole hyötyä, sillä rakennuksista tuleva liikalämpö pitää kadut sulina. Nastat voivat synnyttää liukkautta märkää katua vasten.

-­ Niiden tarve on tilannesidonnaista. On myös ihmisiä, joiden mukaan vain toisen renkaan tulee olla nastarengas. Hinnat liikkuvat 40 ja 200 euron välillä.

Koska sitten on huono keli? Vastaus riippuu ihmisestä, samoin pakkasraja.

-­ Sellaisina päivinä kun tuntuu, että on liian märkää ja kylmää, kannattaa valita jokin toinen kulkuväline. Ajatus on, että pyöräilyn pitää olla mukavaa. Mutta päivät, joina on absurdin surkea sää, ovat laskettavissa yhden käden sormilla.

Talvipyöräilemällä säästää rahaa, mutta Tulenheimo ei usko, että se motivoi pyöräilijöitä.

-­ Pikemminkin liikkumisen tarve ja yksilöllinen hyvinvointi. Se, että saa pimeään vuodenaikaan hyvää mieltä ulkoilusta. Se voi tuntua pelastukselta.

Lue myös:

Ennakointia, uusia liikennemerkkejä ja näkyvyyttä - työmatkapyöräilijän turvatärpit

Pyöräilijä, tiedätkö kuka väistää jatkossa?

OP sosiaalisessa mediassa