Taas väsyttää – mikä avuksi?

Uusi aika vaatii uudet tavat. Kun koronapandemia häätää ihmiset työpaikoilta koteihin etätyöhön, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jää helposti omalle kontolle. Väsymystä voi estää tekemällä pieniä muutoksia arjen toimintoihin.

Syksy on monelle puuhakasta aikaa. Kesällä on nautittu auringonvalosta, liikuttu paljon ulkona ja rentouduttu. Akkuja on ladattu syksyn pimenevien iltojen ja talven kaamoksen varalta. Sitten kun syksy koittaa, kalenterit täyttyvät harrastuksista, tapaamisista, töistä ja kodin arjen pyörittämisestä. Voimien pitäisi olla tapissa, mutta silti moni väsyy. Koronapandemiakin näyttää pitkittyvän eli se, mikä alussa näytti väliaikaiselta olotilalta, on muuttumassa pitkäaikaiseksi. Koronalla on seurauksia: muun muassa hyvä aamuinen herättäjä eli työmatka on kutistunut monen kohdalla muutamaan metriin.

– Minun väsymykseni vaihtelee sen mukaan, olenko kotitoimistolla vai lähdenkö työpaikalle. Jos menen ulos ja kävelen työpaikalle, olen heti hyvässä vireessä, kertoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen.

Tuo lienee tuttu tunne monelle. Sen sijaan kotiin jäävien on tehtävä enemmän temppuja vireyden nostattamiseksi. Jos kehoa ei herätellä fyysisellä toiminnalla, aineenvaihdunta jää matalalle tasolle, mikä vaikuttaa puolestaan aivotoimintaan. Ajatus ei kulje, ja pian jo väsyttää.

– Väsymyksessä on monia puolia. Ihmiset ovat mukavuudenhaluisia eivätkä lähde ehdoin tahdoin aktivoimaan omaa aamuaan. Jos on myös jatkossa etätöissä, kannattaa kehitellä rutiineja ja miettiä, miten omaa hyvinvointia ja työkykyä voi ylläpitää sen sijaan, että heti herättyään säntäisi työasioihin. Kun keho aktivoituu, myös aivot aktivoituvat, Puttonen perustelee.

Pienillä valinnoilla tasapainoon

Väsymyksen taustalla voi kummitella epäterveellinen ruokavalio, liian vähäinen uni tai kaamos; liikuntaa voi olla liian vähän tai liian paljon. Moni miettii, saisiko apua napsimalla vitamiineja purkista.

– Väsymyksen syiden lista on hirveän pitkä. Vireyden tila voi vaihdella iän mukaan, ja jotkin sairaudet voivat aiheuttaa väsymystä, mutta monesti terveydentila ja vireys paranevat elintapoja parantamalla.

Suomalainen elämäntapa on monesti hyvin suorituskeskeinen. Urheilustakin haetaan usein maksimisuoritusta. Kuinkahan moni on muistanut varata kalenteriin riittävästi aikaa palautumiseen?

– Kannattaisi miettiä kokonaiskuormitusta ja edetä pikkuhiljaa. Kun kuormaa lisää vähitellen, fyysinen kunto nousee parhaiten, Puttonen muistuttaa.

Kunnon kehittyminen parantaa puolestaan unen laatua ja auttaa aivoja uudistumaan.

Entä se ruokavalio ja vitamiinit? Pitävätkö ne väsymyksen loitolla?

– Vitamiineja syövät purkista eniten ne, jotka pitävät muutenkin huolta itsestään. Olennaista on kokonaisuus. Hyvälaatuinen ruokavalio auttaa palautumaan ja parantaa unen laatua. Monet värikkäät hedelmät, marjat ja kasvikset ovat tärkeitä fenoliyhdisteiden lähteitä ja sisältävät myös melatoniinia. Nämä vaikuttavat terveyteen ja myös uneen positiivisesti. Alustavaa näyttöä on siitä, että esimerkiksi illalla nautitut kiivit ja kirsikat voivat auttaa nukahtamisessa sekä parantaa unen laatua.

Tehokas keino estää väsymystä on tutkia, miten aikansa jaksottaa päivän mittaan. Jos ei esimerkiksi pääse työpaikan ruokalaan, jääkö laadukkaan ruoan laittoon kotona riittävästi aikaa? Voisiko harrastuksista karsia jotain pois? Entä osaisiko sitä vain olla möllötellä?

Tutkijan mielestä arkeen ei kannata ahnehtia liikaa eikä kulkea autopilotti päällä.

– Hyvinvointi ei ole pelkkää tekemistä vaan sitä, että pystyy antamaan itselleen myös levon. Hyvinvointi syntyy tasapainosta ja valinnoista.

Lue myös:

Jaksaminen etätyössä: Osaatko johtaa itseäsi?

Vinkkejä parempaan etätyöhön

Kaamosväsymys on mahdollista taltuttaa! Kokosimme 10 lähes ilmaista keinoa, joilla oireet helpottuvat

OP sosiaalisessa mediassa