Kotimaamme valittiin vuonna 2020 maailman onnellisemmaksi maaksi jo kolmatta kertaa peräkkäin. Tulos on kuitenkin yllättänyt suomalaiset. Emmekö itse huomaa onneamme? Kuinka onnellisuus meissä näkyy? Ja tärkein kysymys – mitataanko tutkimuksessa oikeita asioita?

Suomi on World Happiness Report:in eli kansainvälisen onnellisuustutkimuksen lempilapsi. Mittauksessa on ollut mukana yli 150 maata. Tutkimus perustuu yhteen ainoaan kysymykseen: Miten koet oman elämäsi juuri tällä hetkellä? Se voi vaikuttaa liiankin yksinkertaiselta, mutta kysymyksen taustalla on ajatus, että onnellisuutta selitetään bruttokansantuotteella, hyvällä sosiaalisella tuella, terveellä eliniänodotteella, vapaudella tehdä elämänvalintoja ja vähäisellä korruptiolla. Nämä kaikki asiat ovat Suomessa erinomaisessa kunnossa, mutta tarkoittaako se sitä, että ollaan todella onnellisuuden lähteillä?

Hyvät tulot hyvinvoinnin edellytyksenä?

Suomen rinnalla onnellisuuden kärkisijoja ovat lähivuosina pitäneet Tanska, Sveitsi ja Norja. Tämä tuskin yllättää ketään muuten, mutta esimerkiksi Australian ja Uuden-Seelannin jääminen kärkisijoista saattaa aiheuttaa ihmetystä. Ne ovat hyvin samankaltaisia yhteiskuntia kuin pohjoiset maamme, mutta paremmalla ilmastolla, jota tutkimuksessa ei kuitenkaan ole huomioitu. Sen sijaan hyvinvointia tutkitusti tukevat hyvät tulot, pitkä ja hyväkuntoinen eliniänodote, sosiaalinen tuki, vapaus, luottamus ja anteliaisuus.

Muitakin tapoja mitata onnellisuutta on – esimerkiksi The Happy Planet Index mittaa kestävää hyvinvointia. Tässäkin tutkimuksessa halutaan selvittää, kuinka tyytyväisiä ihmiset ovat elämäänsä. Sen lisäksi selvitetään eliniän odotetta, näiden tulosten eriarvoisuutta maan sisällä ja ihmisten ekologista jalanjälkeä.

Kestävän hyvinvoinnin mukaan maailman onnellisin maa on Costa Rica, jonka pinta-alasta jopa 28 prosenttia on suojeltu. Se on enemmän kuin millään muulla maailman maalla. Sveitsi on sijalla 24, Suomi taas 37. Edellisen tutkimuksen neljä huippumaata tipahtavat siis kärkisijoiltaan.

Bruttokansanonnellisuus – miten sitä mitataan?

BKT, joka mittaa kotimaista tuotantoa kansantaloudessa, on vahva osa-alue perinteisessä onnellisuustutkimuksessa. Toisenlaisiakin mittareita on kuitenkin olemassa, kuten GNH (Gross National Happiness), joka mittaa bruttokansanonnellisuutta. Nerokas käsite on käytössä Bhutanissa, jossa se kuuluu perustuslakiin.

Bhutanilaiset mittaavat onnellisuutta muun muassa terveydellä, koulutuksella ja elintasolla, mutta yhtä lailla myös luonnon tilalla, psykologisella hyvinvoinnilla ja kulttuurisella monimuotoisuudella. Mittareissa painotetaan ei-materialistisia arvoja. Bhutanissa ei haluta tutkia sitä, miten onnelliseksi joku tuntee itsensä juuri sillä hetkellä, vaan ennemminkin sitä, minkälaiset puitteet valtio antaa onnellisuudelle.

Onnellisuus kansakuntien tavoitteena

BKT:n käyttö onnellisuusmittareissa nojaa siihen, että taloudellinen tuottavuus takaisi onnea ja hyvinvointia. Olisiko ilmastonmuutoksen aikakaudella vihdoin aika luopua vanhanaikaisista mittareista ja kehittää tilalle parempia?

Filosofian tohtori Frank Martela tutkii onnellisuutta eri näkökulmista ja toteaa, että kaikki talouskasvu ei automaattisesti tuota hyvinvointia. Siksi olisi hyvä selvittää, minkälainen talouskasvu tukee hyvinvointia, ja keskittyä siihen.

– Jotta ihmisten hyvinvointia voitaisiin aidosti edistää, pitäisi jonkin luotettavan onnellisuusmittarin olla yksi keskeinen osa jokaisen poliitikon työkalupakkia, Martela toteaa.

Onnellisuuden luo kuljetaan monenlaisia teitä pitkin – pelkkä taloudellinen tuottavuus ei siis sitä tuo mukanaan.

– Uuden-Seelannin, Islannin ja Skotlannin maakohtaisissa onnellisuusindikaattoreissa on laaja näkökulma onnellisuuteen, mutta niissä taloudella on vain pieni jalansija, Martela jatkaa.

Miltä maailman, ja Suomen tilanne, mahtaisi näyttää, jos sitä mitattaisiinkin bruttokansanonnellisuudella? Eikö ylipäätään ole selvää, että onnellisuuteen sisältyy myös psykologinen hyvinvointi ja luontoarvot? YK:n yleiskokous on hyväksynyt vuonna 2011 päätöslauselman, jossa onnellisuus on ensimmäistä kertaa kansakuntien tavoitteena.

On tärkeää määritellä, mitä haluamme onnellisuuden raameihin sisällyttää, jotta pääsemme mittaamaan sitä oikeilla tavoilla. Nykypäivän maailmassa onnellisuus voisi olla paljon muutakin kuin taloudellista hyvinvointia.

Lue myös:

BKT ei enää riitä onnellisuuden mittariksi‍