Maalle muutto tuli kirjaimellisesti puskista. Aiemmin Espoossa asuneiden Anniina ja Juha Jalkasen elämä muuttui kertaheitolla, kun he vuosi sitten ostivat vanhan maatilan Mäntyharjulta. Pariskunta oli jo kauan haaveillut yhteisestä työstä, mutta toteutus oli hakenut muotoaan.

– Pohdimme kaikenlaisia villejä repäisyjä, kuten ulkomaille muuttoa. Olimme kiinnostuneet vanhoista taloista, ja jossain kohtaa meille vinkattiin perinteikkäästä maatilasta. Kävimme katsomassa paikkaa puolivitsillä, Anniina Jalkanen muistelee.

Tänä päivänä Jalkaset asuvat kyseisellä tilalla metsän keskellä nelivuotiaan Julia-tyttären sekä huhtikuussa maailmaan putkahtaneen Livia-vauvan kanssa. Lisäksi perheeseen kuuluu liuta eläimiä: lampaita, vuohia, kanoja, kaksi kissaa sekä irlanninsusikoira Sirius ja Kyösti-kalkkuna.

Jalkaset elättävät itsensä kuvaamalla sosiaaliseen mediaan tietopitoisia hyvän mielen videoita. Aiheet ammennetaan omasta arjesta: eläintenhoidon ja tilan projektien rinnalla seuraajille esitellään tuoreen tulokkaan Livia-vauvan elämää.

Käyttövesi kaivosta ja perunat kasvimaalta

Maalle muutossa Jalkasia mietitytti, olisiko läheisistä niin kauas muuttaminen mahdollista ja voisivatko he tienata elantonsa kokonaan sosiaalisen median sisällöntuotannolla. Kun päätös elämänmuutoksesta oli tehty, lähtivät asiat rullaamaan nopeasti eteenpäin, ja he muuttivat tilalle toukokuussa 2019.

Kuluneen vuoden aikana Jalkaset ovat remontoineet vauhdilla uutta kotiaan ja kunnostaneet eläimille tilat vanhaan navettaan. Talven he elivät kaivosta kannetulla vedellä, koska ruostuneet vesiputket vaativat rassaamista. Juokseva vesi saatiin taloon vasta vähän ennen vauvan syntymää.

– Se helpottaa hieman vauva-arkea, koska peppupesua ja pyykkiä riittää, Anniina naurahtaa.

Jalkaset harjoittavat omavaraisuutta kokeilumielessä. Kanoista saadaan kananmunia ja vuohesta maitoa. Kasvimaalta nousee mansikkaa, perunaa ja porkkanaa. Talossa on puulämmitys. Kasvimaa ja eläinlauma kasvavat pikkuhiljaa, ja toiveena on, ettei tulevaisuudessa tarvitsisi ostaa niin paljon ruokaa kaupasta.

– On kiva kokeilla, mitä kaikkea pystymme itse tekemään ja kuinka omavaraisia voimme olla.

Korona ei ole sekoittanut arkea

Koronasta huolimatta Jalkasten arki on rullannut entiseen malliin, sillä he ovat muutenkin kuluneen vuoden ajan eläneet karanteenimaista elämää. Perhe viettää paljon aikaa kotona ja työt tehdään kotoa käsin myös normaalioloissa.

– Koti ei onneksi rajoitu neljän seinän sisälle. Varsinkin näin keväällä ja kesällä olemme aamusta iltaan ulkona. Käymme muutenkin vähän kaupoissa ja ostoskeskuksissa, ja nyt tietenkin vielä vähemmän. Teemme vain pakollisen kauppareissun kerran viikkoon.

Julia-tytär ei niin ikään käy päiväkodissa, vaan on päivittäin mukana tilan puuhissa ja auttaa videoiden teossa. Isovanhempia ei jo pitkän välimatkan takia tule usein tavattua, ja nyt yhteyttä on pidetty entistä enemmän videopuheluilla. Ainoa muutos tyttären elämässä on se, että koronan aiheuttamien rajoitusten vuoksi kerhotoiminta on tauolla.

Sosiaalisen median sisällöntuotannossa korona-aika näkyy siinä, ettei projekteja ole yhtä paljon kuin samaan aikaan viime vuonna. Jalkaset ovat kuitenkin varautuneet.

– Olemme pyrkineet säästämään tällaisten erityistilanteiden varalle. Lisäksi pyrimme jo ennen muuttoa minimoimaan elinkustannuksemme. Nyt meillä on vähän askeettisemmat asumisolot ja edullisempi asumismuoto.

Vaikka Anniinaa mietityttää koronan vaikutukset yritystoimintaan, on hän enemmän huolissaan muiden tilanteesta.

– Ystäväpiirissäni on ravintola-alan yrittäjiä. On ollut ikävä seurata vierestä, kuinka heidän liiketoimintansa kärsivät.

Suunnitelmissa oma ranta ja kalkkunoiden häät

Vauvan synnyttyä kiirettä on pitänyt. Jos ylimääräistä aikaa on jäänyt, on se investoitu pakollisiin hommiin, kuten eläinsuojan kunnostamiseen. Uusi tulokas on vaikuttanut isäntäpariskunnan työnjakoon.

– Livian syntymän myötä mies on saanut aiempaa enemmän hoitaa eläimiä ja tehdä kotitöitä, kuten laittaa ruokaa.

Loppuvuoden projekteina suunnitteilla on muun muassa eläintilojen ehostusta ja rannan laittoa.

Lisäksi kasvimaita laajennetaan, mutta tavoitteena on pitää ne kohtalaisen helppohoitoisina, että aika riittää yrittäjyyden ja perhe-elämän ohella.

– Laajennamme mansikkamaata vähän ja istutamme pensasmustikoita. Kerään myös paljon villiyrttejä ja marjoja luonnosta. En ole mikään viherpeukalo, joten tuntuu helpommalta vain käydä keräämässä kasveja, jotka metsä on kasvattanut puolestani, Anniina sanoo.

Keväällä kanalauman jatkeeksi kuoriutui muutama tipu. Seuraavaksi etsinnässä on mahdollisesti morsian myös Kyösti-kalkkunalle.