Luovasti kriisin keskellä

Poikkeuksellisissa olosuhteissa eläminen ahdistaa monia. Jos töitä on, niitä tehdään kotona ilman tuttua tiimiä. Ystävien luona kyläilystä voi vain haaveilla. Voiko koronan synnyttämän tilanteen silti nähdä oppimisen paikkana, josta voi syntyä jotain hyvää?

Luovuus ei ole vain joidenkin ihmeyksilöiden synnyinlahja. Luovuus asuu meissä jokaisessa. Se pitää vain osata houkutella esiin. Tämän ajatuksen pohjalta syntyi Lauri ja Paavo Järvilehdon kirja Pim! Olet luova (Tuuma), joka ilmestyi tammikuussa.

Kirja on kirjoitettu niin sanotuissa normaaleissa olosuhteissa, mutta sen opit toimivat myös nyt. Tai oikeastaan voisi sanoa, että nyt veljesten ajatuksille on tilausta enemmän kuin koskaan.

Mitä luovuus on?

Määritelmiä luovuudelle on useita. Perusajatuksena on kuitenkin uuden luominen, ja usein sellaiseen toimintaan ryhdytään, kun selkä on seinää vasten.

– Pakko on hyvä motivaattori. Luovuus on vaihtoehtojen näkemistä, konventioiden rikkomista ja vanhojen toimintamallien korvaamista uusilla. Kyky hahmottaa ympäristöä ja tehdä johtopäätöksiä erottaa meidät muista eläimistä, Paavo Järvilehto sanoo.

Lauri Järvilehto on innostunut määritelmästä, jonka mukaan luovuus on mielikuvituksen käyttöä ongelman ratkaisemiseen. Mielikuvitus taas on kyky ajatella jotain, mitä ei vielä ole olemassa.

Molempien mukaan luovuus on ennen kaikkea elämänasenne. Halu löytää ja keksiä jotain uutta, eikä ainoastaan säästää energiaa tekemällä niin kuin kaikki muutkin ja aina ennenkin.

Muutos vei uuden äärelle

Mainosalalla työskentelevä Paavo Järvilehto uskoi, että töiden tekeminen karanteenissa tulisi olemaan todella vaikeaa. Varsinkin, koska hän on sosiaalinen ja nauttii ryhmädynamiikasta. Miten onnistuisivat videopalaverit ja brainstorm-sessiot netin välityksellä?

– Ryhmädynamiikan säilyminen ja mahdollisuudet yhdessä tekemiseen ovat yllättäneet. Teemme etänä suunnittelutöitä workshopeissa niin kuin ennenkin. Oikeilla työkaluilla pääsee hyvin tunnetta, että olisi samassa huoneessa.

Töitä voi Paavo Järvilehdon mukaan tehdä myös niin, että WhatsApp-yhteys on koko ajan auki. Varsinaista puhelua ei kollegalle tarvitse ottaa, vaan hän on linjan päässä ja kuulee, jos sanot jotain.

Nyt tarjolla on lukuisia työkaluja videokeskusteluja ja ideointeja varten. Stormboard-applikaatiossa voi käyttää tuttuja keltaisia post it -lappuja, mutta virtuaalisesti.

– Olen huomannut, että tämä on nyt jopa tehokkaampaa, koska ideoita voi tuottaa omassa rauhassa. Onni onnettomuudessa on, että korona tuli nyt eikä viisi vuotta sitten, koska silloin etäyhteydet ja teknologia eivät olleet näin kehittynyttä, Paavo Järvilehto sanoo.

Silti hän korostaa, ettei luovuus ole välineurheilua: tulokset syntyvät toiminnasta, eivät välineistä.

Pidä kiinni rutiineista

Lauri Järvilehto on pitänyt toimintakykyä yllä rutiinien avulla. Hänellä on ollut jo vuosien ajan tapana suunnitella etukäteen tulevan viikon ohjelma. Oma lukujärjestys on keino raivata aikaa tärkeille asioille, kuten esimerkiksi työlle ja liikunnalle. Ja kyllä, siihen tarkoitukseen löytyy monia eri sovelluksia.

– Nyt kotosalla on pitänyt miettiä myös sellaista tekemistä, mikä kiinnostaisi sekä itseä että lapsia. Ostimme kotiin pingispöydän, mikä oli hauska juttu ja on tarjonnut yhteistä tekemistä.

Työelämäprofessorina Lauri Järvilehdon arkeen kuuluu paljon opettamista, ja zoom-luentojen pitäminen on hänestä häkellyttävä kokemus. Videoyhteyden avulla opettaminen kyllä onnistuu, mutta normaaliin tilanteeseen verrattuna informaatiota katoaa nyanssien tasolla paljon.

– Live-yleisölle puhuessa näkee heidän reaktionsa ja tietää, pysyvätkö he kärryillä. Nyt kun kertoo humoristisen esimerkin, näkee vain mykät naamat eikä mitään kuulu. Se on todella omituista, Lauri Järvilehto naurahtaa.

Oppimisen mahdollisuus

Kun yhteiskunta lukittautuu, on tärkeintä saada arki toimimaan siedettävästi, sanoo Paavo Järvilehto. Luovuus voi auttaa paljon myös silloin, kun ei ole mahdollista nähdä ystäviä.

– Olemme viikonloppuisin pitäneet pitkiä illallisia ystäväperheiden kanssa tietokone on keskellä pöytää niin, että näemme ja kuulemme toisiamme.

– Asioita ei voi tehdä niin kuin ennen, joten on mietittävä uusia keinoja. Nyt kun kivet on aseteltu joen uomassa näin, vesi voi silti päästä virtaamaan, mutta vähän toisella tavalla.

Paavo Järvilehto uskoo, että paljon nykytilanteen tuskasta johtuu siitä, että vanhat toimintatavat on lopetettu ulkopuolelta ja pakotettu uusiksi. Silloin toiset lopettavat tekemisen kokonaan.

– Osa ihmisistä menee siilipuolustukseen ja jää odottamaan, kunnes myrsky on ohi. Toiset taas keksivät luovia ideoita. Esimerkiksi jotkut suljetut ravintolat ovat keksineet myydä ruoka-annoksiaan läheisiin kauppoihin lounaiksi, Paavo Järvilehto sanoo.

Kriisin keskellä ihmisten luovuudessa on ollut positiivinen sävy. Hän on varma, että monet nyt tehdyistä oivalluksista jäävät elämään poikkeusajan jälkeenkin.

Luottamuksen kasvu

Ihmisten välinen solidaarisuus on ollut koskettavaa, sanoo Lauri Järvilehto. Samoin koko maailman joutui melkein yhdessä yössä tilanteeseen, jossa uuden työn periaatteet ovat tulleet voimaan.

Niillä Lauri Järvilehto tarkoittaa sitä, että ihmisten on opeteltava johtamaan itseään ja oltava oma-aloitteisia. Samalla on nähty se, että useissa yrityksissä esimiehiltä löytyy luottoa työntekijöihin.

– Oma kokemukseni ja samoin viesti kentältä on se, että useissa organisaatioissa on uskallettu luottaa työntekijöihin. Jos ihmiset oppivat ohjaamaan työtään, siinä on mahdollisuus suuren inhimilliseen kasvuun.

– Ja kun pääsemme ulos tästä tilanteesta, olemme paljon kehittyneempiä, emmekä halua enää palata suoraan samoihin vanhoihin toimintamalleihin.

Lauri Järvilehdon mukaan digitaaliset mahdollisuudet ja etäoppiminen ovat onnistuneet suurelta osin myös kouluissa. Tietysti mukaan mahtuu myös eriarvoistavia tekijöitä, joiden suhteen on pidettävä huolta, ettei kukaan lapsi ja nuori putoa kyydistä.

– On hienoa nähdä, että yksi maailman parhaista koulujärjestelmistä on kyennyt nousemaan tämän uuden haasteen tasolle

Ota rauhallisesti

Innossa keksiä uutta voidaan livetä myös ylikierroksille. Sen veljekset ovat huomanneet työpäivät täyttävissä videopalavereissa.

Kun ruudun edessä istuu kahdeksan tuntia ja palaveri vaihtuu toiseen parilla klikkauksella, voi päivän jälkeen olla aika väsynyt. Karanteenin alkaessa mietittiin, että videopalaverit ovat tehokkaita eikä aikaa mene paikasta toiseen siirtymisiin. Todellisuudessa ne ovat paljon kuormittavampia.

Nyt luonnolliset siirtymätauot ja rupattelut työkavereiden kanssa jäävät pois. Se on saanut jopa sosiaalisen Paavo Järvilehdon kaipaamaan rauhaa ja pieniä hetkiä yksin jäsentää ajatuksia.

– Tässä paljon hyvää, mutta erikoinen sekoitus vanhaa toimintatapaa ja uutta tilannetta voi johtaa alussa ylilyönteihin.

Isoveli Lauri Järvilehto onkin muistuttanut tiimilleen yliopistolla, että nyt pitää muistaa olla myös armollinen itselleen. Tilanne on kaikille uusi. Viimeksi poikkeusolosuhteissa ja kriisin aikaa ovat eläneet isovanhempamme.

Elämä ei saa livetä pelkäksi suorittamiseksi. Jos työt eivät suju yhtä vaivattomasti kuin ennen tai jos vyötärölle tulee muutama koronakilo, se on Lauri Järvilehdon mukaan ihan ok.

– Älä vaadi itseltäsi liikoja. Hyväksy erityislaatuinen tilanne. Nyt on luvallista pudottaa kierroksia ja keskittyä pitämään huolta omista ja läheisten tarpeista.

Lauri Järvilehto on filosofi, tietokirjailija, yrittäjä, muusikko ja Aalto-yliopisto työelämäprofessori. Hän on myös Aalto Ventures Program -yrittäjyyskoulutusohjelman toinen johtaja.

Pikkuveli Paavo Järvilehto palkittu pitkän linja mainossuunnitelija, joka on ollut tekemässä kampanjoita muun muassa Finnairille ja Nokialle.

Lue myös:

Koronakriisistä voi seurata myös hyvää – näiden asioiden arvostus paranee kriisin myötä

Näin sujuu kotikoulu - päivärutiini auttaa

OP sosiaalisessa mediassa