Vaikka lasten ja nuorten ylipainon syitä pohtiessa osoitetaan sormella usein digitalisoitumista ja vallitsevaa kännykkäkulttuuria, on taustalla paljon erilaisia yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia tekijöitä.

– Suurin muutos viime vuosikymmeninä on tapahtunut ruokaympäristössä. Tarjolla on ruokia ja juomia, joissa on paljon energiaa, mutta vähän ravintoaineita. Myös liikkumistottumukset ja -ympäristö ovat muuttuneet, ja istuva elämäntapa on lisääntynyt kaiken ikäisillä, listaa kehittämispäällikkö Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Samaa mieltä on UKK-insituutissa työskentelevä sporttimestari Veli-Matti Talonen.

– Vain pieni osa yläasteen lopettavista nuorista täyttää kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suosituksen. Vuorokauteen olisi hyvä saada vähintään 7 000 askelta. Osa yläasteikäisistä ei saa viikonloppupäivinä tuntia kohden edes 200 askelta, Talonen kertoo.

Koulu- ja harrastusmatkojen kävely osittain tai kokonaan on hyvä tapa askelten lisäämiseksi, ja kaikenlainen aktiivisuus arjessa on plussaa.

Ylipainoisten osuus yleistyy

Aikuisten suomalaisten osalta on tehty ennusteita nykytiedon perusteella – jos kehitys jatkuu samanlaisena, lähes joka kolmas nelikymppinen on lihava 10 vuoden kuluttua.

– Lasten osalta vastaavia ennusteita ei ole tehty, mutta tiedetään, että lapsena ja nuorena alkanut ylipaino tai lihavuus jatkuu usein aikuisikään. Lihavista nuorista noin 80 prosenttia on aikuisena lihavia, Mäki kertoo.

Ylipaino luokitellaan painoindeksin mukaan. Ihminen on vähintään ylipainoinen, kun hänen painoindeksinsä on 25 kg/m² tai enemmän, ja lihava, kun hänen painoindeksinsä on 30 kg/m² tai enemmän.

Suomessa asuvista 2–16-vuotiaista pojista 27 prosenttia ja tytöistä 17 prosenttia oli vuonna 2019 vähintään ylipainoisia. Pojista lihavia oli kahdeksan prosenttia ja tytöistä neljä prosenttia.

Vanhemmatkin roolimalleja

Terveellisiä elintapoja ja aktiivista, liikkuvaa elämäntapaa olisi hyvä korostaa kaikkien lasten ja nuorten keskuudessa. Ei kuitenkaan vain siksi, että ne auttavat painonhallinnassa tai painonpudottamisessa, vaan siksi, että liikkuminen on hauskaa ja se yhdessä terveellisen, riittävän sekä monipuolisen syömisen ja riittävän yöunen kanssa lisää hyvinvointia.

Perheissä voi olla haasteita esimerkiksi monipuolisen ruokavalion, säännöllisen ateriarytmin tai riittävän liikkumisen ja nukkumisen suhteen. Aina tosin ei vanhemman aktiivinen roolimallikaan auta – lapsen innostaminen liikkumaan ja terveellisiin elämäntapoihin voi vaatia paljon aikaa, energiaa ja vaivannäköä, ja toisinaan ulkopuolista apua.

– Vanhemmat voivat kuitenkin auttaa lasta näyttämällä esimerkkiä niin ruoan, liikkumisen kuin yleisen aktiivisuudenkin suhteen. Jos lapsi tottuu kävelemään tai pyöräilemään matkat kouluun ja harrastuksiin, madaltaa se lisäksi huomattavasti kynnystä myös aikuisena ottaa jalat tai pyörä alle, Talonen pohtii.

Liikkumattomuuteen tai epäterveellisiin elämäntapoihin voi vaikuttaa myös sukupolvien ketju. Kaikilla vanhemmilla ei itsellään ole ollut liikkuvaa ja aktiivista esimerkkiä, eikä sitä oikein osata antaa omillekaan lapsille.

– Jos itsellä taidot tai tieto eivät riitä, kannattaa jälkikasvu laittaa esimerkiksi paikalliseen urheiluseuraan. Sieltä on hyvä hakea inspiraatiota ja tuntumaa liikuntaan, ja monessa lajissa toiminta on kohtuuhintaista. Myös kuntien palveluja kannattaa hyödyntää, Talonen vinkkaa.

Aikuinen auttaa myös päättämällä siitä, millaisia ruokia kotiin ostetaan. Aterioissa perinteinen lautasmalli toimii aina vain.

– Apua terveelliseen ruokavalioon ja elintapoihin voi kysyä ja saada kouluterveydenhuollosta ja äitiys- ja lastenneuvoloista. Tärkeää on, että ammattilainen keskustelee perheen kanssa koko perheen elintavoista kannustavasti ja myönteisesti. Negatiivisuus tai syyllistäminen eivät auta ketään, Mäki toteaa.

Koulu- ja päiväkotimaailmassa on myös erilaisia hankkeita, kuten Liikkuva koulu - ja Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmat, joiden tarkoituksena on lisätä lasten ja nuorten päiviin yleistä aktiivisuutta ja vähentää istumista ja jatkuvaa staattisuutta. Kouluissa ja päiväkodeissa tehdyistä terveyttä edistävistä toimista hyötyvät myös lähes kaikki lapset ja nuoret.

– Ennaltaehkäisy on tässäkin asiassa kustannustehokkainta. Koulussa tai päivähoidossa tehdyt toimet ja aktiivisuuteen kannustava ilmapiiri tukevat myös kotoa tulevaa mallia, Talonen toteaa.

Ylipainolla yhteys myös itsetuntoon

Lapsen ylipaino on terveysriski, jolla on yhteys useisiin sairauksiin myös aikuisena, kuten tyypin 2 diabetekseen tai sydän- ja verisuonitautiin.

– Ylipaino vaikuttaa lisäksi psykososiaaliseen hyvinvointiin. Ylipainoinen lapsi tai nuori saattaa kokea elämänlaatunsa huonommaksi ja hänellä voi olla heikompi itsetunto. Ikävä kyllä tiedetään myös se, että vielä tänäkin päivänä ylipainoiset lapset ja aikuiset kokevat syrjintää ja jopa kiusaamista, Mäki pohtii.

Osalla ylipainoisista ja lihavista lapsista todetaan valtimosairauksien riskitekijöitä, kuten kohonnutta verenpainetta tai sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Jos lapsi kasvaa normaalipainoiseksi aikuisuuteen mennessä, riskit pienenevät.

– Ihmisen, joka on ollut lapsena lihava, mutta aikuisuuteen mennessä saavuttanut normaalipainon, riski valtimosairauksiin on sama kuin henkilöllä, joka ei ole ollut lihava lapsuudessaan.

Ruoan hinnoittelulla voi vaikuttaa

Mäen mielestä asiaan on syytä puuttua myös yhteiskunnallisesti. Hän toteaa, että lasten terveyttä edistävien toimien tekeminen alkaa elintarvikkeiden pakkaus- ja hintasuunnittelusta. Terveellisten tuotteiden, kuten kasvisten, verotusta voisi alentaa ja niitä voisi mainostaa yhtä houkuttelevasti kuin esimerkiksi makeisia.

– Epäterveellisten ruokien ja juomien markkinointi lapsille ja nuorille tulisi kieltää. Terveellistä ravitsemusta voidaan edistää myös kohdistamalla korkeampia veroja tuotteisiin, jotka sisältävät runsaasti lisättyä sokeria, tyydyttynyttä rasvaa tai suolaa. Tällainen terveysperusteinen verotus on käytössä jo muun muassa Unkarissa, jossa veron on todettu vähentävän esimerkiksi sokeripitoisten juomien kulutusta ja toisaalta sillä on ollut vaikutusta myös vähäsokeristen juomien tuotekehitykseen. Hinnoittelulla voidaan muutenkin ohjata ostotottumuksia. Nyt hinnoittelu on sellaista, että litrahinnalta tulee edullisemmaksi hankkia suuri limsapakkaus kuin pieni yksittäinen pullo, Mäki toteaa.

Mahdollisuuksia helppoon liikuntaan tulee pohtia myös yhdyskuntasuunnittelussa.

– Kevyen liikenteen väylien kunnossapidolla ja valaistuksella sekä vaikkapa lähiliikuntapaikkojen sijainnilla ja aukioloajoillakin on merkitystä, Mäki sanoo.

Sometähdet sanansaattajiksi

Nuorilla on idoleja, joita seurataan tarkasti. Digitalisaatio ja some voivat olla myös keino kannustaa ja motivoida lapsia ja nuoria. Entä jos bloggaajat, tubettajat ja instagrammaajat jakaisivat vielä enemmän terveellisten elintapojen ilosanomaa, kuten kasvisten määrän lisäämistä ruokavaliossa, yleistä arjen aktiivisuutta ja vettä janojuomana?

– Hiljattain huomasin, että suositut suomalaiset tubettajatytöt olivat tehneet videon hampaiden harjaamisesta. Olisi tosi hienoa, jos terveelliset elintavat, kuten riittävä uni, liikunta ja terveellinen, ravitseva ruoka näkyisivät vielä enemmän videoiden ja somepostausten sisällöissä. Nämä ihmiset ovat kuitenkin lapsille ja nuorille tärkeitä esikuvia, Mäki toteaa.