Jo joka viides suomalainen saa oireita siitepölystä. Steriili ympäristö harhauttaa kehomme luulemaan, että vaaraton asia kuten siitepöly onkin vaarallista. Tähän uhkaan keho reagoi allergiaoirein, joita ovat vetinen, valuva nuha sekä niiskutus, aivastelu ja vetistävät silmät.

Myös flunssan oireet ovat samankaltaisia, mutta sillä erotuksella, että allergia piinaa erityisesti keväällä ja kesällä – ja toisin kuin flunssan, sen oireita voi helpottaa allergialääkkeillä.

Ota ensin avuksi apteekin antihistamiini

Aloita antihistamiinin käyttö oireiden alkaessa tai jo silloin, kun siitepölytiedotus kertoo, että sinulle oireita aiheuttavan kasvin kukinta on alkamassa. Olet itse oman kroppasi paras asiantuntija: jos muistat, että oireesi alkavat esimerkiksi aina päivälämpötilojen noustessa plussalle, aloita lääkitys silloin.

Väite, että allergialääkkeet väsyttäisivät, ei pidä enää paikkaansa. Voit kyllä tuntea itsesi väsyneeksi, mutta se johtuu siitä, allergia itsessään väsyttää.

Lääkkeitä kannattaa ottaa paketin suosituksen mukaisesti. Liian vähällä lääkityksellä sinnitteleminen voi olla jopa haitallista: Voit esimerkiksi saada silmätulehduksen, kun hierot kutiavia silmiä. Pahimmassa tapauksessa hoitamaton siitepölyallergia voi johtaa astman puhkeamiseen.

Antihistamiinitabletit, kuten Histec ja Zyrtec, ovat paljon käytettyjä ja nopeavaikutteisia – ne tehoavat tunnissa tai kahdessa. Jos yksi antihistamiini ei tuo apua, toista vaikuttavaa ainetta sisältävä tuote voi tepsiä. Kokeile vaikka jo samana päivänä toista lääkettä, esimerkiksi Xyzalia, Loratadinia tai Kestineä.

Apteekin farmaseutit osaavat suositella eri vaihtoehtoja. Kaikkia antihistamiineja saa apteekista ilman reseptiä. Osta aluksi pieni kokeilupakkaus.

Jos saat oireita siitepölystä vain muutaman kerran viikossa, riittää, että käytät antihistamiinia vain oireiden ilmaantuessa. Jos saat oireita päivittäin, käytä antihistamiinia koko sinulle oireita aiheuttavan kasvin koko kukinnan ajan.

Siitepölytiedotesivulta löydät Turun aerobiologisen laitoksen tuottamaa vuosi- ja paikkakohtaista tietoa eri allergia-ajoista.

Sumutteet ja tipat tuovat lisäapua

Jos antihistamiinitabletit eivät pidä siitepölyallergiaa kurissa tai haluat välttää tablettilääkistystä, ota käyttöön paikallishoidot eli apteekista saatavat nenäsumutteet sekä silmätipat.

Allergisten silmäoireiden hoitoon tarkoitettujen tippojen vaikuttava aine on natriumkromoglikaatti, kortisoni tai antihistamiini, ja tipat tehoavat muutamassa minuutissa.

Nenäsumutteen käyttö aloitetaan noin viikkoa ennen oireiden oletettua alkamisaikaa, jotta tuotteen vaikuttava aine kortisoni ehtii vaikuttaa. Jos allergiaoireet ehtivät päästä pahoiksi, nenän limakalvot turpoavat ja ärtyvät. Se vähentää sumutteen tehoa.

Lääkityksen lisäksi pidä itsesi ja koti puhtaana siitepölystä: vaihda vaatteet sekä huuhtele iho ja hiukset aina kotiin tultuasi tai viimeistään ennen nukkumaanmenoa. Huuhtelu apteekin nenäkannulla puhdistaa nenän limakalvot.

Pyyhi allergiakautena kodin pinnat tavallista useammin ja kuivata pyykki sisällä.

Milloin lääkäriin allergian vuoksi?

Perusterve siitepölyallergikko pärjää yleensä hyvin apteekin itsehoitolääkkeillä. Jos allergialääkettä joutuu käyttämään pitkään, lääkärin reseptillä lääkkeen saa kuitenkin huomattavasti edullisemmin kuin ilman reseptiä.

Jos allergialääkkeet eivät tehoa kunnolla, hoitoa on syytä miettiä yhdessä lääkärin kanssa. Valmistaudu käyntiin kokeilemalla apteekin käsikauppatuotteita ja tee muistiinpanoja. Missä tilanteessa lääkkeistä on ollut apua ja missä tilanteessa ei? Oliko käytössä silloin myös paikallishoitoja? Etukäteen valmistautumalla saat käynnistä parhaan hyödyn.

Lääkärikäyntiä tarvitaan myös astmaattisten oireiden kuten yskän, hengenahdistuksen tai keuhkojen vinkumisen ilmaantuessa. Mitä nopeammin astmaoireita hoidetaan, sitä vähemmällä lääkityksellä pärjää.

Siedätyshoidolla eroon lääkityksestä

Jos siitepölyallergia kiusaa lääkityksestä huolimatta tai sukurasitteena on astmaa, kannattaa harkita siedätyshoitoa. Siinä elimistö totutetaan pikkuhiljaa esimerkiksi koivun allergeeniin, eikä elimistö sen jälkeen enää oireile koivulle altistuessaan.

Siedätyshoito vaatii suunnitelmallisuutta ja sitoutumista, sillä se kestää kolmisen vuotta. Suomessa yleisin siedätyshoidon muoto on pistoshoito. Pistokset antaa koulutettu hoitaja lääkärin valvonnassa. Aluksi pistoksia annetaan 1–2 viikon, myöhemmin 4–8 viikon välein.

Heinä- ja koivuallergikkoja siedätetään myös kielen alle liukenevilla tableteilla. Ensimmäinen tabletti otetaan hoitopaikassa lääkärin valvonnassa. Hoitoa jatketaan kotona ottamalla tabletti kerran päivässä kolmen vuoden ajan.

Koivuallergiaan on kehitetty myös uusi kielenalusliuoshoito. Siinä koivuliuosta otetaan päivittäin tammikuun alusta kesäkuun alkuun kolmena peräkkäisenä vuotena. Kyseessä on kuitenkin sen verran uusi hoitomuoto, että toistaiseksi se vaatii erityisluvan. Lupaa hakee lääkäri.

Siedätyshoitoa ei voida aloittaa siitepölyaikana, vaan mieluiten heti allergiakauden jälkeen syyskuussa, jotta hoitojakso olisi mahdollisimman pitkä. Viimeinen hetki aloittaa koivun hoito on tammikuu, heinien siedätyksessä huhtikuu.

Yleensä oireet helpottuvat huomattavasti jo ensimmäisenä siitepölykautena siedätyshoidon aloittamisesta, ja osalla ne katoavat hoidon aikana kokonaan. Oireet saattavat kuitenkin palata vuosien mittaan.

Hoitoon voi hakeutua sekä terveyskeskuksen että yksityisen lääkärin kautta. Isoin kustannuserä siedätyshoidossa ovat poliklinikkakäynnit.

Katupöly voi ärsyttää, vaikket olisi allerginen siitepölylle

Kaikki maalis–huhtikuussa ilmaantuvat oireet eivät ole siitepölyallergiaa. Vilkkaasti liikennöidyillä kaupunkialueilla aivastelun ja silmien punotuksen syy voi olla myös katupöly: sekoitus liikenteen ja teollisuuden päästöjä, asfalttia sekä hiekoitushiekkaa.

Katupölystä johtuva ärsytys ei ole varsinaista allergiaa, vaikka pölyssä mukana olevat siitepölyhiukkaset saattavatkin pahentaa siitepölyallergikon oireita.

Jos saat oireita katupölystä – kuten itse asiassa useimmat meistä saavat – mieti kulkureitit etukäteen ja suuntaa pahimpaan ruuhka-aikaan lenkille puistoon, älä kadun varteen.

Suolahuuhtelu apteekin nenäkannulla puhdistaa nenäontelot pölystä, limasta ja liasta ja helpottaa oireita heti. Järein suoja on rautakaupoissa myytävä P2-tason hengityssuojain.

Asiantuntijat: Anne Vuorenmaa Allergia- ja astmaliitosta sekä ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm Pohjola Sairaalasta. Lähteenä myös:Terveysportti.fi

Lue seuraavaksi:

Allerginen nuha vai tavallinen flunssa? Näin erotat ne toisistaan