Näin kirkasvalolamppu tehoaa: selvitä neljä asiaa ennen kuin hankit lampun

Kirkas valo virkistää ja vaikuttaa unirytmiin. Asiantuntija kertoo, milloin kirkasvalolamppua kannattaa käyttää.

1. Harkitse, jos kärsit kaamosoireista tai olet yötyössä

Kirkasvalolamppuja mainostetaan kaamosaikaan ahkerasti. Mutta onko niistä oikeasti hyötyä? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan kirkasvalolamppu on hyvä hankinta, jos kärsii pimeänä vuodenaikana haitallisista tai voimakkaista kaamosoireista eli esimerkiksi väsymyksestä, liikaunisuudesta ja makeanhimon lisääntymisestä.

– Talvikuukausien aikana silmien kautta saatu valohoito on tutkitusti tehokkain hoitomuoto kaamosoireiluun ja kaamosmasennukseen. Se muun muassa helpottaa univaikeuksia ja säännöllistää unirytmiä, jolloin myös aamuherääminen helpottuu, Partonen sanoo.

Kaamosoireiden lievitykseen valohoito on tehokkainta, kun sitä otetaan aamuisin puoli kuuden ja kymmenen välillä. Kun kirkasvalolaitteen äärellä oleskelee säännöllisesti puolesta tunnista tuntiin vähintään viitenä aamuna viikossa, kaamosrasituksesta kärsivien oireet helpottavat tutkitusti jo viikon sisällä.

Myös vuorotyöläiset, etenkin yövuoroja tekevät, voivat hyötyä kirkasvalolampusta. Vuorotyössä valoa voi käyttää, kun haluaa pysyä virkeänä työvuorossa tai palata yövuorojen jälkeen tavanomaiseen rytmiin.

– Jos valoa käyttää päivällä ennen yövuoron alkua tai töissä työvuoron ensimmäisen puoliskon aikana, vireystila pysyy hyvänä. Myös vuorokausirytmi siirtyy myöhempään, ja yövuoron jälkeen nukahtaminen voi olla helpompaa. Tavanomaiseen päivärytmiin palatessa valoa otetaan vapaapäivien jälkeen aamuisin, Timo Partonen neuvoo.

Valohoito auttaa myös aikaerorasituksen lievittämisessä. Ohjeet jetlagin karkottamiseen kirkasvalolla löytyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Matkailijan terveysoppaasta.

2. Tarkista laitteesta nämä merkinnät

Markkinoilla on tarjolla useita erinäköisiä ja -hintaisia kirkasvalolaitteita. Niitä kannattaa vertailla keskenään, sillä kaikki eivät ole yhtä hyviä.

Arkikielessä ja mainoksissa puhutaan kirkasvalolampuista, mutta valohoitoon sopivien laitteiden nimi on virallisesti kirkasvalohoitolaite. Jos siis haluat kirkasvalolampun tuovan terveysvaikutuksia, tarkista, että siitä löytyy merkintä ”sertifioitu lääkinnällinen laite”.

– Jos tätä merkintää ei ole, kyseessä voi olla ihan hyvä valaisin, mutta sen terveysvaikutuksia ei voi taata, Timo Partonen sanoo.

Laitteessa pitäisi olla myös CE-merkintä, joka kertoo, että se läpäisee tietyt tekniset vaatimukset.

Mitä kattavammat laitteen mukana tulevat käyttöohjeet ovat, sitä pätevämpi laite yleensä on.

Ohjeista kannattaa tarkistaa ensin hoitoetäisyys eli se, millaisella etäisyydellä valosta käyttäjän pitäisi oleskella, jotta terveysvaikutukset saavutetaan.

– Hoitoetäisyys on tärkeä, sillä se ratkaisee, voiko laitetta käyttää miellyttävästi vaaditun puolen tunnin ajan. Täytyy miettiä, mihin laitteen pystyy sijoittamaan kotona tai työpaikalla, Timo Partonen sanoo.

Myös laitteen lux-määrällä eli valaistusvoimakkuudella on merkitystä. Sertifioitujen lääkinnällisten kirkasvalolaitteiden on tuotettava 2500 luksia, mutta eri laitteissa etäisyys, josta sen saavuttaa, vaihtelee esimerkiksi 20, 50 ja 80 senttimetrin välillä.

Tavallisten kotona käytettävien lamppujen valaistusvoimakkuus on yleensä alle 100 luksia, toimistojen kohdevalaisimet voivat olla jopa 800 luksia.

3. Tiedä, mihin teho perustuu

Kirkasvalon teho perustuu silmän kautta tulevan valon elimistöä virkistävään ja vuorokausirytmiä tasaavaan vaikutukseen.

Silmien verkkokalvoille tuleva kirkas valo heijastuu talamus-nimisen aivoalueen hermosoluihin, mikä poistaa yöunen aikaista väsymystä ja nostaa vireystasoa. Välitön virkistävä vaikutus kestää pari tuntia.

Osa verkkokalvoille tulevasta valosta heijastuu aivojen hypotalamus-alueelle, jonka hermosolut säätelevät elimistön sisäistä kelloa.

– Kun valossa oleskellaan peräkkäisinä aamuina suurin piirtein samaan aikaan, sisäinen kello tahdistuu ja pimeään vuodenaikaan liittyvä sisäisen kellon jätätys jää pois, Timo Partonen sanoo.

– Ja kun elimistö pysyy paremmin 24 tunnin vuorokausirytmissä, unirytmi säännöllistyy ja esimerkiksi kaamokseen liittyvät oireet lievittyvät.

4. Totuttele tai vähennä, jos valosta tulee paha olo

Joillekin ihmisille hyvin kirkas valo voi aiheuttaa myös päänsärkyä tai pahoinvointia. Reaktio johtunee Timo Partosen mukaan valon hermosoluihin kohdistuvasta vaikutuksesta: valo osuu talamus-aivoalueen hermosoluihin, joihin tulee myös kipuhermopäätteitä.

– Jpillekin ihmisille voimakas valo voi tuottaa kipua. Noin joka kymmenes kirkasvalolaitteen käyttäjä saa valosta haittoja, silmä- ja päänsäryn lisäksi esimerkiksi pahoinvointia. Joillakin valon aktivoiva vaikutus voi tuntua kuvotuksena.

Partosen mukaan päänsärky ja kuvotus väistyvät usein itsestään pienen totuttelun myötä, kun elimistö sopeutuu valon vaikutukseen. Jos valohoidosta tulee huono olo mutta kuitenkin myös virkistää, laitteen lähellä oleskelua kannattaa lyhentää tai laitetta siirtää kauemmas.

OP sosiaalisessa mediassa