Miten lapsen saa innostumaan liikkumisesta? Kuusi vinkkiä, jotka tekevät hyvää koko perheelle

Alakouluikäinen lapsi tarvitsee liikettä vähintään 2–3 tuntia päivässä. Tarjoa lapselle mieluisia mahdollisuuksia ja huijaa liikkumaan kuin vahingossa.

Lapsi räplää kännykkää eikä liikahda sohvannurkasta, vaikka houkuttelet häntä pihalle touhuamaan. Kuulostaako tutulta?

Tutkimustenkin mukaan lasten fyysinen aktiivisuus on vähentynyt kaikkialla länsimaissa. Lasten pitäisi kuitenkin liikkua enemmän kuin aikuisten, sillä liikunnalla on tärkeä rooli lapsen kehityksessä.

Alle kahdeksanvuotiaiden päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa. 8–12-vuotiaiden lasten liikuntasuositus taas on vähintään kaksi tuntia monipuolista liikettä päivässä. Näin sanovat varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset, jotka julkistettiin vuonna 2016.

Suositukset perustuvat kansainvälisiin tutkimuksiin, joita on sovellettu suomalaiseen yhteiskuntaan. Perustana on lasten terveys ja hyvinvointi.

Kysyimme asiantuntijalta, miten nenä kiinni ruudussa viihtyvän lapsen saa kiinnostumaan liikunnasta.

1. Kirjaa lapsen liikkumisen hetket

Fyysinen aktiivisuus voi tarkoittaa sekä kevyttä liikettä että vauhdikasta urheilua.

–Tuntimäärään lasketaan kaikki sellainen liikkuminen, joka on jotain muuta kuin paikallaan olemista. Liikettä ovat esimerkiksi pyöräily kouluun ja lähiympäristössä kavereiden kanssa, trampoliinihyppely ja ohjattu harrastustoiminta, sanoo Anne-Mari Jussila.

Jussila on UKK-instituutin koulutus- ja kehittämisjohtaja ja Terve koululainen -hankkeen vetäjä. Hän tutkii väitöskirjassaan lasten ja nuorten liikkumisen lisäämistä ja istumisen vähentämistä.

Liikunnalla on monia hyviä vaikutuksia. Tutkimusten mukaan monipuolinen liikkuminen ja motoristen taitojen opettelu tukevat lapsen oppimista ja esimerkiksi kielellistä kehitystä.

Motorisia taitoja, kuten tasapainoa, tarvitaan myös arkipäivän askareissa: jos esimerkiksi keittiöjakkaralle noustessa menettää tasapainonsa, tilanteesta voi pelastautua ilman pahempaa loukkaantumista, kun on ketterä.

Jos vanhempaa huolettaa, liikkuuko lapsi tarpeeksi, liikuntamääriä voi kokeilla laskea muutaman vuorokauden ajan. Kirjaa ylös ihan pienet ja lyhyetkin lapsen liikkumisen hetket, kuten viiden minuutin koulumatkat.

Kellottamisesta ei tarvitse stressata, mutta se, että kiinnittää määriin huomiota, auttaa tiedostamaan konkreettisesti lapsen liikkumisen vuorokausirytmiä.

Samalla on helpompi pohtia, voisiko johonkin kohtaan päivää lisätä liikettä. Vanhempi ja lapsi voivat vaikkapa sopia yhdessä, että joka viikko kokeillaan yhtä uutta liikkumispuuhaa.

2. Älä kiellä kiipeämästä puuhun

Lapsi innostuu parhaiten sellaisesta liikkumisesta, joka on hänelle itselleen mieluista. Yksi tykkää palloista, toinen musiikista ja tanssista, kolmas vauhdista ja neljäs kaverin kanssa touhuilusta. Seuraa ja kuuntele lasta tai mieti hänen kanssaan, mikä on hänelle ominaisin tapa liikkua – ja tue häntä siinä.

Tukea voi esimerkiksi jättämällä pois turhat kiellot. Liikkuminen on lapselle luontaista, ja hän oppii kokeillen sekä erehtyen. Jos lapsi lähtee temppuilemaan ulkona, eikä siitä ole hänelle vaaraa, yritä olla kieltämättä, vaikka se olisi sinulle luontainen tapa reagoida.

Jos se, että lapsi kiipeää puuhun tai tekee kuperkeikkaa sohvalla, saa sinut kiristelemään hampaita, voit yrittää pohtia, kumpi on tärkeämpää: kiipeily- ja jumppataito vai vaatteiden ja sisustuksen puhtaana pysyminen.

3. Tarjoa rullakenkiä ja pehmeää palloa

Lapselle kannattaa tarjoilla mieluisia liikkumisvälineitä ja -mahdollisuuksia. Jos lapsi tykkää pyöristä ja vauhdista, hän luultavasti liikkuu mielellään myös potkulaudalla tai rullakengillä, joiden kantapäissä on pyörät.

Virikkeitä voi lisätä jo kotiympäristöön. Pallolajeja rakastavalle voi hankkia kotiin pehmeän pallon, jolla voi pelata sisällä huonolla säällä.

– Jotta kotona on mahdollisuus muutakin kuin istua, sinne voi järjestää paikan, jossa saa liikkua vapaasti ja luvan kanssa. Esimerkiksi meillä saa pelata pehmopalloa eteisessä, jolloin kodin esineet tai lattiat eivät mene rikki, Anne-Mari Jussila vinkkaa.

4. Hyppää mukaan lapsen leikkiin

Aktiivisen elämäntavan malli opitaan kotoa. Mitä enemmän vanhempi kannustaa ja vie lasta aktiivisten leikkien ja liikkumisen pariin, sitä aktiivisempia myös lapsista tulee.

Vanhemman ei tarvitse olla himoliikkuja, vaan asenne ja kannustava ilmapiiri ratkaisevat.

On eri asia, hyppiikö lapsi trampoliinilla aina yksin vai onko vanhempi jollain tapaa puuhassa mukana, esimerkiksi lapsen kanssa trampoliinin ulkopuolella kannustamassa.

Elämäntapaa voi muuttaa liikkuvammaksi pienin askelin. Voisiko illan viettää sisällä istumisen sijaan lähiympäristössä retkeillen?

Voiko lapsen itsenäisen liikkumisen reviiriä kasvattaa tai koulumatkan tehdä auton sijaan jalkaisin tai pyörällä, jotta lapsen kävely- ja pyöräilymatkat hieman pitenevät ja muuttuvat rutiiniksi?

Kenties voisitte tehdä yhdessä kauppareissun lähikauppaan kävellen sen sijaan, että jättimarkettiin mennään aina autolla.

5. Huijaa lapsi ottamaan askelia

Jos liikkuminen on lapselle vastenmielistä, liikkeessä olemista ei aina tarvitse nimittää liikunnaksi tai kuntoiluksi. Lapsen voi houkutella esimerkiksi kävelemään kauppaan mutta puhua vain kaupassa käynnistä, ei liikkumisesta.

Jos lapsi tykkää pelata digipelejä, Pokémon Go, Wii ja vastaavat liikkuvat pelit ovat hyviä menetelmiä saada hänet ulos kotoa. Myös peleissä vanhemman läsnäolo voi lisätä lapsen motivaatiota. Samalla aikuisenkin tulee liikuttua.

6. Lähtekää yhdessä minigolfaamaan

Lasta voi houkutella liikkumaan myös niin, että koko perhe harrastaa yhdessä.

Tietyt lajit ovat passeleita lapsiperheelle: esimerkiksi uimista on helppo harrastaa yhdessä, ja se on sitä paitsi hyödyllinen taito. Talvella kannattaa hyödyntää mahdollisuus liikkua ulkona, kuten luistella ja hiihtää.

Anne-Mari Jussila suosittelee perheille myös sisäliikuntapuistoja tai vastaavia ympäristöjä, joissa lapsi voi liikkua itselle mieluisalla tavalla ja vanhempi voi samalla tutustua lajeihin, joista lapsi on kiinnostunut.

– Vapaa-aikaa voi viettää myös niin, että käy perheen kesken keilaamassa tai minigolfaamassa. Tai miksei voisi mennä katsomaan yhdessä vaikkapa yleisurheilukilpailuja tai jääkiekkopeliä. Penkkiurheilu on hyvä keino tutustua suomalaiseen urheilukulttuuriin.

Jutun lähteenä on käytetty myös Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisua Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset (2016).

Muista turvaverkko, tasainen alusta ja kuiva pinta – näin varmistat trampoliinin turvallisuuden

Tuoreimmat
Kekseliäimmät joululahjat ilman stressiä
Kun luet tämän, et päädy kiertämään kauppoja selkä hiessä ja yllätät läheisesi osuvilla lahjoilla. Mikä parasta, nämä ehdit hankkimaan vaikka ihan viime tipassa.
Liikenteessä uudistuneella vakuutuksella
Alkuvuodesta päivittynyt liikennevakuutuslaki uudisti autojen vakuuttamista merkittävästi. Muutoksen ansiosta Osuuspankin asiakkaat saavat liikennevakuutukseensa nyt aiempaa suuremman lähtöbonuksen...
Ät och bra billigt
Hur kan man minska matutgifterna med flera hundra euro per månad?
Pienoiskuva asiakaskunnasta
OP Keski-Suomen edustajiston vaalit on käyty. Kiitos kaikille äänestäjille. Lämpimät onnittelut valituille 60:lle edustajiston jäsenelle ja kiitokset kaikille ehdokkaille.

OP sosiaalisessa mediassa