Harmaa on uusi musta – eli miksi pian ei enää treenata maratonille tai noudateta tiukkaa ruokavaliota

Unohda maratontreenit, sokeriton ruokavalio ja sisustuksen tiukka minimalismi. Kurinalaisen elämäntavan jälkeen on koittamassa kohtuuden aika.

Höntsäily saattaa olla suomen kielen kaunein sana – sekä sointuvan rytminsä että merkityksensä takia.

Höntsäily tarkoittaa kaikkea sellaista liikuntaa, jota voi tehdä ilman, että suussa alkaa maistua veri. Höntsäilyä on vaikkapa jalkapallon potkiskelu puistossa kaveriporukan kanssa tai ystävän kanssa hölkkääminen sen verran hitaasti, ettei hengästyminen vaaranna lenkin perimmäistä tarkoitusta eli kuulumisten vaihtoa.

Siinä missä työelämässä on jo tovi puhuttu downshiftaamisesta eli töiden vähentämisestä ja vapaa-ajan lisäämisestä, myös harrastusten ja ruokavalioiden kohdalla puhutaan pian kohtuullistamisesta.

Siksi höntsäilymielessä heitetyt hölkkälenkit voivat hyvinkin olla seuraava isoin liikuntatrendi.

Kurinalaisuutta vaaditaan – ja meillä on siihen varaa

Viime vuosina monien vapaa-ajasta on tullut entistä tavoitteellisempaa ja säädellympää. Emme enää käy kuntosalilla vaan treenaamme rankkaa crossfitiä, Iltalenkki kerran viikossa on vaihtunut tavoitteelliseen maratonille treenaamiseen.

Samaan aikaan ruokavalioista on tullut aiempaa tiukempia, ja monet ovat luopuneet kokonaan terveydelle haitallisiksi väitetyistä ruoka-aineista, kuten vaikka perunasta, vehnästä tai sokerista.

Syyn rankoille treeneille ja tiukoille ruokavalioille tietää kasvatustieteen professori Juha T. Hakala, joka on kirjoittanut äärimmäistä suorittamista käsittelevän Kohtuuden kirjan. Hakalan mukaan työelämän koventuneet vaatimukset ovat myös vapaa-ajan suorittamisen lähtöpiste:

”Työtahdin kiristymisen myötä on vähitellen käynyt niin, ettemme pysty nollaamaan aivojamme vapaa-ajallakaan. Työelämän suoritusajattelu on siis monien kohdalla uinut normaaliksi toimintatavaksi myös työajan ulkopuolella. Juuri siksi jopa harrastuksista tai tavoista syödä on tullut eri tavoin aikataulutettavia ja mitattavia suorituksia”, Hakala sanoo.

Elämäntapojen kiristymisen taustalla vaikuttaa myös hyvinvoinnin lisääntyminen.

”Kaikki eivät pysty noudattamaan vaikkapa äärimmäisiä ruokavalioita, mutta kun hyvinvointi on lisääntynyt ja kasaantunut, yhä useammalla on sellaiseen sekä aikaa että varaa. Samaan aikaan seuraamme toisiamme sosiaalisessa mediassa ja vertailemme elämiä keskenämme. Maratonjuoksu, laskuvarjohyppy ja muut erikoiset harrastukset ovat keinoja rakentaa yksilöllistä identiteettiä erottautumalla muista”, Hakala selittää.

Ei siis ole sattumaa, että viime vuosien trendilajeja on ollut vaikkapa triathlon, erityisen kovaa kuntoa kysyä harrastus, joka on ollut esillä myös silloisen pääministerin ja innokkaan triathlonistin Alexander Stubbin ansiosta.

Nyt tilanne on tosin muuttumassa: Nykyisin pääministerinä toimiva JuhaSipilä ilmoittaa kotisivuillaan, että harrastuksia ei ole, mutta kuntoilulle pitäisi yrittää löytää aikaa.

Lautaselle kaikkea kohtuudella

Viestejä siitä, että rankat treenit ovat kääntymässä kohti rennompia harrastuksia, kuuluu toki muualtakin kuin ylimmästä valtionjohdosta.

Esimerkiksi käy vaikkapa suosittu treenibloggaaja, joka kertoi hiljattain blogissaan, kuinka perinteiset treenipostaukset ovat nykyään sivuston vähiten luettuja juttuja. Hän sanoo itsekin siirtyneensä pelkistä kovista treeneistä kohti rennompaa kalenteria: jos salille meno ei huvita, kävelylenkki on passeli vaihtoehto päivän liikuntasuoritukseksi.

Monet urheiluseurat tarjoavat nyt lentopallo- ja jalkapallovuoroja, joihin voi saapua silloin, kun aikaa ja virtaa riittää. Siis niitä höntsäilyvuoroja, jotka ovat paitsi rennompia myös halvempia kuin jatkuvaa sitoutumista vaativat salijäsenyydet.

Hakalan mukaan viestejä elämäntapojen kohtuullistumisesta kaikuu myös asuntoalalta.

”Äskettäin suomalainen pientalovalmistaja kertoi tuovansa markkinoille pikkuisen, 50 neliön suuruisen omakotitalon, sillä monet haluavat pitää asumiskustannuksensa kohtuullisina. Viime kesänä esiteltiin noin 15-neliöisiä osakeasuntoja.”

Kohtuullistuminen näkyy pian myös ruokalautasillamme. Tiukkojen ruokavalioiden, kuten täyden sokerittomuuden, viljattomuuden tai maidottumuuden, sijaan monet heittävät tiukat kieltolistaukset roskakoriin ja ovat entistä vähemmän kiinnostuneita myös siitä, mitä muut ympärillä syövät. Niin ennustavat ruoka-alan asiantuntijat.

Helsingin Sanomien jutussa heillä oli tarjota veikkauksensa siitäkin, mikä on tulevan vuoden ruokatrendi: eivät acaipuurot tai smoothiekulhot vaan ruokarauha – siis rento asenne niin oman kuin muidenkin lautasen sisältöä kohtaan.

Elämäntavat ovat heiluriliikkeessä

Miksi höllennämme tahtia juuri nyt? Syynä lienee elämäntapojen jatkuva heiluriliike.

Mitä useamman ulottuville tietty trendi tulee, sitä varmemmin osa porukasta koettaa erottautua joukosta menemällä omilla valinnoillaan toiseen suuntaan.

Juuri tästä juontuu esimerkiksi viime vuosina suomalaisiinkin vedonnut tavarankarsimistrendi: kun niin moni elää nykyään yltäkylläisyydessä ja tavaranpaljoudessa, erikoisempaa on tavaravuorten sijasta se, että ryhtyykin pienentämään maallisen omaisuutensa määrää.

Näin ovat tehneet esimerkiksi japanilaisen Marie Kondón tavarastaluopumisopin eli KonMarin noudattajat – joista jotkut ovat ajan hengen mukaisesti putsanneet kaappinsa ja kotinsa kurinalaisen minimalistisiksi temppeleiksi ja ahdistuvat, jos joutuvat hankkimaan uuden tavaran.

Edelläkävijät todennäköisesti alkavatkin seuraavaksi kyseenalaistaa äärimmäisyyksiin menevän tavaroiden pois heittämisen.

Vähemmän vaatimuksia, parempi vointi

Kunhan ihminen on itse saanut valita kohtuuden, eikä vaikkapa harrastusten karsiminen johdu esimerkiksi köyhyyden sanelemasta pakosta, arjen vaatimustason laskeminen on professori Hakalasta vain myönteinen ilmiö.

Hakalan mukaan viisari on nimittäin kääntymässä kohtuuden aikaan siksikin, että yhä useampi kokee olevansa äärirajoilla erilaisten vaatimusten keskellä.

”Uskon, että yhä useammalla on lähipiirissään esimerkkejä vaikkapa siitä, mitä on tapahtunut, kun ihminen ei ole uskonut kehonsa lähettämiä signaaleja uupumuksesta ja on pysähtymisen sijaan jatkanut liian kovia treenejä. Sellaista ei kestä kropan tai mielen sairastumatta”, Hakala sanoo.

”On pelkästään tervehdyttävää, jos elämäntapamme ovat todella muuttumassa aiempaa kohtuullisemmiksi.”

Sitä odotellessa on hyvä lähteä vaikka höntsäilemään.

Tuoreimmat
Auton osto on surkea sijoitus – Voiko siitä selvitä pienillä kolhuilla?
Me suomalaiset olemme järkevää autoilukansaa. Siksi panostamme auton hankinnassa usein siihen, että auton jälleenmyyntiarvo olisi hyvä. Arvon lasku on väistämätöntä, mutta millaisilla kärryillä...
Osakesijoittaja - katse Eurooppaan
Tämän vuoden aikana sijoittajat ovat joutuneet tarkastelemaan suhdettaan riskiin ja tuottoon normaaliakin tarkemmin.
Talon rakentaja, tiedä nämä neljä asiaa asuntolainasta
Asuntolainan hakeminen on erilaista uuden talon rakentajalle kuin valmiin kodin ostajalle. Ota huomioon nämä asiat.
Muutatko ensimmäistä kertaa vuokralle? Lue miksi kotivakuutus kannattaa
Koti on tilastojen valossa maailman vaarallisin paikka. Yli 70% kaikista tapaturmista tapahtuu tuttujen seinien sisällä, joten siihen kannattaa varautua vakuuttamalla.