Vettä ei voi korvata - eikä vesikriisin vaikutuksilta välty kukaan

Tällä viikolla vietetään maailman vesipäivää. Maapallon vedestä vain alle yksi prosentti on rajusti kasvavan väestön käytössä olevaa makeaa vettä. Kuinka sijoittaja voi vaikuttaa, jotta takaamme virtaavat vedet myös huomiseen maailmaan?

Meille suomalaisille vesi näyttäytyy usein poikkeuksellisen positiivisessa valossa. Tuhannet vesistöt tarjoavat mahdollisuuksia elämänlaatua kohottaviin kesä- ja talviharrastuksiin ja muuhun virkistäytymiseen. Valttejamme ovat turvallinen ja maailman paras hanavesi ja huippuluokan hygieniataso, johon puhtaalla vedellä ja siihen liittyvällä infrastruktuurilla on ratkaiseva vaikutus. Vesi myös mahdollistaa monet teollisuusprosessit luoden hyvinvointia ja vaurautta maahamme. Vientimme maailmalle kulkee paljolti vettä pitkin. Itsestään selvää? Valitettavasti ei.

Kaikkialla asiat eivät ole näin hyvin. Intian lomalla suihkussa laulaminen voi johtaa epämiellyttävään sairaalareissuun. Kaliforniassa nurmikon vihreys tulee yhä useammin maalipurkista, koska vuodesta toiseen jatkunut kuivuus on johtanut veden käytön tiukkoihin rajoituksiin ja sanktioihin. Metsäpalot uhkaavat kuivuuden vuoksi yhä laajempia alueita ja toistuvat entistä useammin. Mikä kuitenkin vakavinta, puhtaan veden puute aiheuttaa nälänhädän lisäksi miljoonien ihmisten kuoleman tai sairastumisen vuosittain. Kehitysmaissa pitkät vedenhakumatkat vievät etenkin naisten päivästä kohtuuttoman suuren osan tehden työnteosta tai opiskelusta usein mahdotonta. Puhtaan veden ja hygienian turvaaminen kaikille onkin yksi YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitteesta. Epäsuorasti vesi liittyy lähes jokaiseen tavoitteeseen. Tavoitteet ohjaavat kestävän kehityksen eteen tehtävää työtä vuoteen 2030 asti ja toiveena on äärimmäisen köyhyyden poistaminen, sekä kehitys, jossa talous, ihmiset ja ympäristö huomioidaan tasavertaisesti.

Väestö tulee liikkumaan veden perässä

Aikamme vakavin ongelma, ilmastonmuutos, liittyy myös läheisesti veteen. Ilmastonmuutos pahentaa alueellisesti kuivuutta, mutta aiheuttaa toisaalla tulvia lisääntyvien rankkasateiden myötä. Tulevaisuudessa tulvien mittaluokka kasvaa merenpinnan nousun uhatessa maailman merkittävimpiä metropoleja ja tuotantoalueita. Yritykset kohtaavat kasvavia kustannuksia. Energiantuotanto - puhdas tai fossiilisiin perustuva - vaatii myös runsaasti vettä. Toisaalta vedenkäyttöä voidaan tehostaa merkittävästi. Tämä vähentää energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä.

Kuinka veden käyttö maailmassa jakautuu? Maatalous on ylivoimaisesti suurin makeanveden käyttäjä noin 70 prosentin osuudella. Yli puolet maatalouden käyttämästä vedestä menee kuitenkin hukkaan huonon infrastruktuurin vuoksi. Teollisuus käyttää vedestä noin viidenneksen ja kotitaloudet noin kymmenyksen.

Vaikka maapallon pinta-alasta vesi muodostaa leijonan osan, on lohtu laiha, koska ainoastaan kolme prosenttia maapallon vedestä on makeaa vettä. Tästä kolmesta prosentista noin 70 prosenttia on jäätiköitä tai muuta jääpeitettä. Maapallon vedestä alle yksi prosentti on rajusti kasvavan väestön käytössä olevaa makeaa vettä. Ja vieläpä niin, että missä väkimäärät ovat suurimpia, vettä on yleensä vähemmän. Ei tarvitse olla tulevaisuudentutkija ymmärtääkseen, että väestö tulee liikkumaan veden perässä jossain vaiheessa isolla vaihteella. Syyrian pakolaiskriisi voi olla esimakua ilmasto- tai vesipakolaisuudesta. Kriisiin pidetään osasyyllisenä kuivuuden aiheuttamia useita huonoja satovuosia, jotka saivat aikaan maan sisäisen muuttoliikkeen kaupunkiin. Vesikriisin vaikutuksilta ei välty kukaan.

Mitä vesiriski tarkoittaa yrityksen näkökulmasta?

Moni teollisuusprosessi vaatii vettä toimiakseen. Teollisuuslaitosten toiminta voi häiriytyä vaikkapa tulvien vuoksi pitkäksikin ajaksi. Vesiriski voi siis syntyä veden puutteesta tai liiallisesta vedestä. Muistan kysyneeni salkunhoitajana ensimmäisen kerran suomalaiselta pörssiyhtiöltä liki kymmenen vuotta sitten, onko heidän tuotantolaitoksia ja -prosesseja kartoitettu vesiriskin näkökulmasta. Ensimmäinen vastaus oli kasvoilta luettu sanaton kysymys: ”Onko sinulla kaikki muumit laaksossa”? Lopulta kysymys tuli ymmärretyksi ja vastaus oli odotetusti kielteinen. Ajat ovat muuttuneet ja yhä useampi yritys kartoittaa vesiriskinsä ja varautuu tähän riskiin erilaisin ratkaisuin ja suunnitelmin.

Liian monessa yrityksessä vesiriskiä ei kuitenkaan ole huomioitu lainkaan tai varautuinen on vähäistä. Tämä on toki huolestuttavaa sijoittajan näkökulmasta. Tämän vuoksi liityimme tämän vuoden alussa projektiin, jonka tarkoituksena on vaikuttaa yritysten vesiriskiin.

Kuinka sijoittaja voi vaikuttaa?

Aktiivinen vaikuttaminen suoraan sijoituskohteisiin kuuluu kiinteästi vastuullisen sijoittamisen keinovalikoimaan. Valitsemaamme vaikuttamisprojektia koordinoi ja johtaa ruotsalainen GES, jonka kanssa teemme yhteistyötä myös sijoituskohteiden kansainvälisten normien seurannassa.

Vaikuttamisen kohteeksi on valittu parikymmentä yhtiötä elintarvike-, kaivos- ja tekstiilitoimialoilta. Valintakriteereinä on käytetty toimialan korkeaa veden käyttöä, sijaintia kuivalla maantieteellisellä alueella sekä yhtiön veden käyttöön liittyviä toimintatapoja. Eli vaikuttamisen kohteeksi valittujen yrityksien kohdalla todennäköisyys vesiriskin toteutumiseen on suuri, mutta riskienhallintamenetelmät ovat heikot.

Vaikuttamisen tavoitteena on varmistaa yhtiöiden toimintaedellytykset tulevaisuudessa, kestävyys ympäristön kannalta sekä paikallisten olosuhteiden huomiointi. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet liittyvät veden saastumisen vähentämiseen, veden käytön tehostamiseen, veden käytön hallitsemiseen toimitusketjussa, paikalliseen yhteistyöhön sekä vesi-ekosysteemin suojeluun. Vaikuttamisprojekti kestää kaksi vuotta.

OP-Puhdas Vesi -sijoitusrahasto on ollut rahastovalikoimassa vuodesta 2012 lähtien. Se sijoittaa yrityksiin, joiden liiketoiminnassa korostuvat vettä säästävän teknologian kehittäminen, saastumisen ehkäisy sekä toimivan ja luotettavan vesi-infrastruktuurin rakentaminen. Vuonna 2014 liityimme myös CDP:n vesiohjelmaan. Ohjelmassa yrityksiltä kysytään niiden vedenkäyttöön liittyviä asioita.

Veden merkitys tulevaisuudessa tulee siis kasvamaan entisestään. Sen puhtaudesta ja resurssoinnista tulee pitää yhä paremmin huolta. Siihen voivat vaikuttaa niin yksilöt kuin yrityksetkin. Vastuullisia valintoja tekemällä tuemme tahoja, jotka huolehtivat veden puhtaudesta ja järkevästä käytöstä, ja takaamme virtaavat vedet myös huomisen maailmaan.

Tuoreimmat
Iso ketju jäi toiseksi ‒ franchaising-yrittäjyys vaihtui omaan myymälään
Kymmenen vuotta Musti ja Mirri -ketjussa franchising-yrittäjänä vakuutti Maarit Karhu-Teiskosen siitä, että yrittäjyys on hänen juttunsa. Lopulta hänestä tuli kuitenkin yksityisyrittäjä.
Mitä pakkaat jääkiekon nuorten MM-kisoihin mukaan, Miro Heiskanen?
Jääkiekon nuorten MM-kisat pelataan 26.12.2017-6.1.2018 Yhdysvaltojen Buffalossa. Nuoret Leijonat starttasivat MM-leirityksen Vallilassa OPn tiloissa 15.12. Yksi joukkueen jäsenistä on Miro...
Miten saada rahaa?
Google listasi juuri trendaavimmat hakunsa vuodelta 2017. Henkilökategoriassa voiton vei edesmennyt presidentti Mauno Koivisto, mutta kiinnostavimmat asiat löytyivät hakukoneelta kysytyistä...
Korkoa korolle -ilmiö: tunnetko jo automaatin, joka moninkertaistaa säästösi?
Oletpa kaksi-, kolme- tai nelikymppinen, ehdit vielä kartuttaa muhkean säästöpotin, kun annat korkoa korolle -ilmiön tehdä työn. Asiantuntija kertoo, miten onnistut.

OP sosiaalisessa mediassa