Huolehdi näistä 7 asiasta, niin terveytesi paranee

Tiesitkö, ettei käsiä kannata pestä liikaa? Näillä seitsemällä yllättävällä asialla voit parantaa terveyttäsi ja löytää lisää tasapainoa elämääsi.

Keskity hetkeen

Mielihyvähormonit, kuten dopamiini ja endorfiini, alkavat jyllätä elimistössä, kun keskitymme siihen mitä teemme: vaikkapa viikkaamaan pyykkejä tai kuuntelemaan musiikkia. Mitä enemmän mieli on läsnä, sitä enemmän tekeminen rauhoittaa. Hetkeen keskittyminen on tapa toteuttaa mindfulness-meditaatiota, josta on todettu olevan hyötyä muun muassa kroonisen kivun lievittämisessä, masennus- ja ahdistusoireiden hallinnassa ja stressioireiden vähentämisessä.

Älä pese käsiä liikaa

Flunssa jyllää eikä olisi varaa sairastua. Tekisi mieli pestä kädet aina, kun koskee johonkin, ettei vain saisi pöpöjä. Käsiä ei kuitenkaan kannata jynssätä jatkuvasti, sillä pesu vie iholta myös hyviä bakteereja, jotka auttavat ylläpitämään kehon omaa vastustuskykyä. Perushygienia riittää: kädet kannattaa pestä vessassa käynnin jälkeen, ennen ruokailua ja ruuanlaittoa, kotiin tullessa ja silloin, kun kädet ovat selvästi likaiset.

Kuuntele ja keskustele

On rauhoittavaa keskittyä vain siihen, mitä toinen todella sanoo. Silloin ei tarvitse jatkuvasti miettiä, minkä oman tarinan kertoisi seuraavaksi. Sen sijaan voi toistaa omin sanoin asian, jonka toinen sanoi ja varmistaa, että on ymmärtänyt toisen kertoman. Tästä on helppo jatkaa läsnäolevaa keskustelua.

Niin sanottu aktiivinen kuuntelu edistää sosiaalisia kontakteja, jotka puolestaan ovat tärkeitä terveydelle. Ihminen tarvitsee toista ihmistä, sillä toisen ihmisen tuki ja sosiaaliset kontaktit voivat vähentää sairauksien puhkeamista. Tutkimusnäyttöä on ainakin sydän- ja verisuonitaudeista.

Tahdista sisäinen kello

Varsinkin talvella voi tuntua siltä, että sisäinen kello ja ulkoinen ympäristö käyvät eri tahtia. Väsyttää, kun pitäisi olla hereillä, ja piristyy, kun kuuluisi nukkua.

Vuoden 2017 Nobel-palkittujen tutkijoiden mukaan sisäinen kello vaikuttaa muun muassa hormonitasoihin ja aineenvaihduntaan. Jätättävä sisäinen kello voikin olla isompi syy sairauksien synnyssä kuin on luultu: se voi johtaa sydän- ja verisuonisairauksiin, metaboliseen oireyhtymään ja migreeniin.

Omaa kelloaan voi tahdistaa kirkasvalolampun avulla ja oleilemalla valoisaan aikaan mahdollisimman paljon luonnonvalossa. Valo pääsee tuolloin vaikuttamaan aivojen hypotalamukseen, joka säätelee sisäistä kelloa.

Halaa tai edes hipaise

Välittävä kosketus auttaa poistamaan kehosta stressiä ja saa hyvälle mielelle. Kosketuksessa kehossa erittyy kiintymyshormoni oksitosiinia, joka vähentää stressihormonin määrää puolella.

Stressi ei ole pelkästään huono asia, mutta jos se jatkuu ilman palautumista kuukausia, se on pahaksi terveydelle: verenpaine nousee, sydämen syke tihentyy, sydän- ja verenkiertojärjestelmä kuormittuu ja vastustuskyky huononee. Kehon oksitosiinijärjestelmän häiriöt on liitetty myös masennukseen, pakko-oireiseen häiriöön ja syömishäiriöihin.

Jos halaaminen ei ole läheisten kanssa tapana, koskettamisen voi aloittaa pienistä huomioivista hipaisuista olkapäälle. Sormenpäissä on paljon tuntoreseptoreita, joten kosketuksella on merkitystä myös sen antajalle.

Treenaa itseäsi kuunnellen

Moni lääkitsee kiireistä, stressaavaa työviikkoa yhtä raivokkaalla treenillä. Tietty määrä liikuntaa on toki terveyden kannalta tärkeää, mutta keho tarvitsee myös lepoa palautuakseen. Treenikään ei kulje tai kehitä, jos ei muista pitää kunnollista lepopäivää. Jos jo työpäivä on ollut ylikuormittava, liikunnan pitäisi tuottaa iloa ja rentouttaa eikä stressata lisää.

Vaikuta ajatuksillasi

Tutkijat eivät vielä tiedä kaikkea siitä, mikä merkitys omalla ajattelulla on terveyden ylläpitämisessä. Tutkimusten perusteella tiedetään, että esimerkiksi lumelääke voi tehota siksi, että käyttäjä uskoo sen voimaan.

Uskomukset voivat vaikuttaa myös toisinpäin: Tanskan kipututkimuskeskuksessa selvitettiin, mitä tapahtuu, jos lääkäri antaa potilaalle vahvaa kipulääkettä mutta sanoo samalla, että kipu voi pahentua. Aivokäyristä nähtiin, että kipu todellakin pahentui.

Tietenkään hoitoa ja lääkkeitä vaativaa sairautta ei kannata yrittää parantaa pelkän ajattelun voimalla. Mutta voi olla hyödyksi, jos parhaansa mukaan pyrkii uskomaan, että tervehtyy. Myönteisestä ajattelusta ei ole ainakaan haittaa.

Asiantuntija: Pohjola Sairaalan terveysmestari Merja Piispanen

Lähteet: Terveyskirjasto.fi; Nobelprize.org; Moore, Kimberly: Why Listening to Music Makes Us Feel Good, Psychology Today 20.1.2011; Vase, Lene ym. : Placebo, nocebo, and neuropathic pain

OP sosiaalisessa mediassa