Älä pelkää pullaa - herkuista kieltäytyminen ei kannata

Herkuttelu hyvillä mielin on terveellisempää kuin se, että lusikoi leivoksensa huonoa omaatuntoa valittaen.

”Kahvi ja pala kakkua, kiitos. Vaikka pitäisi toki pysyä lujana ja ottaa pelkkä kahvi.”

Kuulostaako tutulta? Ei ihme, jos kuulostaa. Kahvilan jonossa, sukujuhlien herkkupöydässä ja lounasseurueessa on lähes aina joku, joka lappaa lautaselleen makeaa – ja marisee samaan aikaan siitä, kuinka huono omatunto herkuttelusta tulee.

Tällaisessa ajattelumallissa kakut, pullat, jäätelöt ja leivonnaiset ovat vastustettavia vihollisia ja onnistunut kahvihetki sellainen, jona ihminen kykenee kieltäytymään herkullisista houkutuksista.

Jos kahvin seuraksi tuleekin tilattua kakkupalanen, vähimmäisvaatimus on tehdä itselle ja muille selväksi, että herkku on heikkouden merkki ja hetken huulilla viipyvä makea laskeutuu ikiajoiksi lantiolle.

Sokeri ei ole demoni

Tuttu mutta väärä ajatuskaava, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen.

”Monella suomalaisella istuu syvällä sielussa oppi siitä, että ruuasta tai muista asioista ei saisi nauttia. Asenne vaikuttaa olevan se, että liian kivaa ei saisi olla”, Putkonen sanoo.

Herkuttelusta syyllistyminen on Putkosen mukaan kuitenkin turhaa. Täydellisyyteen ei tarvitse pyrkiä – syömisessä niin kuin muussakaan elämässä –, eikä esimerkiksi sokeria ole mitään syytä pyrkiä välttämään kokonaan.

”Yhdellä kakkupalalla ei ole ruokavalion kokonaisuudessa mitään merkitystä, söipä sen juhlissa tai kotona tavallisena arkipäivänä.”

Totta toki on, että paino nousee, jos syö enemmän kuin kuluttaa, ja että ylipaino voi olla terveysriski. Mutta kun syö perusterveellisesti ja useita kertoja päivässä suurin piirtein samoihin kellonaikoihin, ei todennäköisesti tule mättäneeksi herkkuja lihottavia määriä.

Herkkuvuoret eivät yksinkertaisesti mahdu mahaan, eikä niitä ehkä tee edes mieli, kun verensokeri pysyy aterioiden ansiosta tasaisena ja olo kylläisenä. Kun kauppakärryn tai ruokalautasen sisällöstä on puolet vihannesosastolta, syömiset ovat hyvällä mallilla, Putkonen havainnollistaa.

Ruokavalion terveellisyyden ratkaisee näin ollen se, mitä lautaselleen lastaa aterioilla – ei se, kieltäytyykö lounasruokalan makeasta jälkiruuasta tai kaverin tarjoamasta pullasta kahvilassa.

Mustavalkoiset säännöt kaventavat elämää

Sen lisäksi, että herkuttelusta syyllistyminen on turhaa, se saattaa olla jopa haitallista.

”Kun itseltään kieltää jotakin, kielletty asia muodostuu vain entistä houkuttelevammaksi. Silloin vaikkapa herkkuja ajattelee usein sitä enemmän, mitä kovemmin niitä yrittää puskea mielestään”, Putkonen selittää.

Ja mitä kiinteämmin herkut ovat mielessä, sitä vaikeampi niitä on tietysti vastustaa. Silloin yhden kakkupalan sijaan tulee helposti vedettyä kolme, kun pelätty ”repsahdus” on yhden palasen myötä jo tapahtunut.

”Pahimmillaan turhalla kahvipullasyyllisyydellä saattaa luoda itselleen koko joukon erilaisia mustavalkoisia ruokasääntöjä, joiden mukaan herkuttelu iltapäivällä on sallittua vaikkapa silloin, jos on syönyt kevyen lounaan”, Putkonen varoittaa.

Mitä vikaa säännöissä on? Esimerkiksi se, että niiden pitäminen mielessä haukkaa todennäköisesti aikaa ja energiaa tärkeämmiltä toimilta.

Mitä enemmän laskeskelee, jäikö aamupäivän kalorisaldosta ”ylimääräistä” kakkupalan nauttimiseksi illalla, sitä vähemmän ehtii miettiä esimerkiksi sitä, mitä parhaalle ystävälle kuuluu, ketä äänestäisi kuntavaaleissa tai mitenkäs sitä pasuunaa nyt soitettiinkaan.

Tietoinen syöminen kannattaa

Samoista syistä Leena Putkonen liputtaa tietoisen syömisen puolesta. Tietoinen syöminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että antaa itselleen luvan nauttia kulloisestakin herkkuhetkestä täysin rinnoin.

”Kun herkuttelee luvan kanssa ja kaikessa rauhassa, ei esimerkiksi ole kiire ahmia karkkipussia automatkan aikana sen vuoksi, että kielletty herkku pitää saada nopeasti pois silmistä ja sitä kautta mielestä.” Nauttia kannattaa koko hetkestä, ei vain herkun mausta, Putkonen vinkkaa.

”Herkkua voi ja kannattaa tuoksutella, kehua ja fiilistellä joko yksin tai yhdessä kaverin kanssa. Jopa pikkuisen överiksi vedetty ihastelu on luonnollisempaa suhtautumista ruokaan kuin huonon omantunnon vatvominen ääneen.”

Kun fiilistelee herkkuhetkensä alusta loppuun, pala kakkua saattaa hyvinkin riittää, eikä herkkuhimojen sammuttamiseen tarvitse välttämättä maistella läpi koko kakkubuffetia.

Paino sanalla ’välttämättä’. Joskus toki tarvitsee, ja silloinkin kannattaa nauttia jokaisesta suupalasta. Oman hyvinvoinnin nimissä.

Joko maistoit mufflaa? Paras laskiaispulla tulee Ruotsista

Ruotsalaiset peittoavat suomalaiset mennen tullen euroviisuissa, ja siinä missä Suomen talous laahaa, Ruotsin talouden kasvuvauhti on nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. Laulukilpailumenestyksen ja talouskasvun lisäksi ruotsalaisilla on hihassaan vielä yksi ässä: vuodesta toiseen vaihtuva laskiaispullamuoti.

Meillä keskitytään kiistelemään siitä, onko laskiaispullan välissä paikka hillolle vai mantelimassalle, mutta ruotsalaisetpa kehittävät joka vuosi uuden täytteen tai tavan syödä sesonkiherkku.

Viime vuosina länsinaapurissa on kohistu nutellatäytteisestä laskiaispullasta, hodarin mallisesta pullasta, jossa hillo ja kerma on pursotettu pitkulaisen pullan väliin, ja jopa prinsessakakkua muistuttavasta laskiaispullasta, jossa vihreällä marsipaanilla päällystetty herkku on täytetty kermalla ja hillolla.

Tämän vuoden juttu ovat mufflat eli laskiaispullan tapaan täytetyt muffinsit. Voit etsiä oman suosikkireseptisi googlaamalla ’muffla recept’ tai ’muffinssemlor’ – semla on laskiaispulla ruotsiksi. Tämän linkin takaa löytyy yksi vaihtoehto.

Tuoreimmat
Puukauppa käy vilkkaasti – jopa ennätystahtiin
Puukauppa käy vilkkaasti – jopa ennätystahtiin
Tänä vuonna puukaupalle on erinomaiset edellytykset ja odotettavissa on jälleen uusi hakkuuennätys. Näin metsätalouden edustajat kommentoivat puumarkkinaa.
Juhannus vaikuttaa suomalaisten kulutustottumuksiin – ”Kesällä miehet ovat elämyshakuisempia ja naiset tekevät enemmän heräteostoksia”
Juhannus vaikuttaa suomalaisten kulutustottumuksiin – ”Kesällä miehet ovat elämyshakuisempia ja naiset tekevät enemmän heräteostoksia”
Tutkimuksen mukaan suomalaiset kuluttavat juhannuksena eniten rahaa tarjoiluihin ja ruoanlaittoon. Tutut keskikesän juhlaperinteet elävät edelleen, mutta juhannushäiden sijaan nuoret suuntaavat...
Graafikon pätkätyöt taakseen jättänyt Keijo: ”Uusi työ vahtimestarina tuntuu jopa kutsumukselta”
Graafikon pätkätyöt taakseen jättänyt Keijo: ”Uusi työ vahtimestarina tuntuu jopa kutsumukselta”
Puolen vuoden lomautus ja sitä seurannut työnantajan konkurssi sysäsivät viisikymppisen Keijo Korhosen lopulta työhön, joka sopii hänen luonteelleen. Vaikka kolmen vuoden työttömyys ketutti...
Taloustaidot haltuun jo nuorena
Taloustaidot haltuun jo nuorena
Oman talouden hallitseminen on elintärkeä taito. Nuorena aloitettu omien menojen suunnittelu ja säästäminen opettavat järkevään rahankäyttöön.

OP sosiaalisessa mediassa