Mitä on resilienssi ja mihin sitä tarvitaan?

Marko Visuri
Marko Visuri

Kirjoittaja toimii työturvallisuusasiantuntijana yritysten henkilövakuutukset -yksikössä.

Kuinka hallita turvallisuutta? Mitkä tekijät voivat sitä horjuttaa? Tätä pohdimme blogisarjassamme. Sen ensimmäisenä teemana on resilienssi eli kyky säilyttää toimintakyky, kun vastoinkäymiset haastavat.

Marko Visuri
Marko Visuri

Kirjoittaja toimii työturvallisuusasiantuntijana yritysten henkilövakuutukset -yksikössä.

Eräässä luennossaan teknillisen korkeakoulun oppilaille Esa Saarinen esitteli oivaltavan 007-filosofian. Tämän ajattelutavan ensimmäinen kohta (kohtia on kaikkiaan 7), ’älä kiusaannu’ on peräisin James Bond elokuvasta Moonraker. Elokuvan alussa Bond (Roger Moore) heitetään lentokoneesta ilman laskuvarjoa. Lähikuvassa lentokoneen oveen takertunut agentti 007 on hämmentyneen näköinen. Vapaasti pudotessaan hänen ilmeensä on jo terävöitynyt ja Bond huomaa horisontissa koneesta hypänneen rosvon. Päättäväisesti, jalkojen ja käsien kulmaa sopivasti säätämällä hän liitää ilman halki rosvon kiinni, ottaa tältä laskuvarjon ja laskeutuu turvallisesti alas. Hankala tilanne ei johtanut James Bondin ajattelun kaventumiseen tai harkintakyvyn menettämiseen, Bond ei kiusaantunut.

Saarisen 007-filosofian ensimmäinen kohta on merkityksellinen henkilöturvallisuuden näkökulmasta. Moni alan asiantuntija painottaa, että turvallisuutta vaarantavat tilanteet syntyvät usein pienten perättäisten vastoinkäymisten yhteisvaikutuksesta tai näiden samanaikaisesta kasaantumisesta. Jos kohtaamme vastoinkäymisiä niin, että emme ole toipuneet edellisestäkään, syö tämä huomio- ja päätöksentekokykyämme. Lopulta, kun henkiset voimavarat ovat käytetty, kiusaanummme. Tällöin normaali rutiinisuorituskin voi osoittautua ylivoimaiseksi tehtäväksi ja johtaa epäonnistumiseen, materiaali- tai henkilövahinkoon. Tämä pätee yhtä lailla yksilön kuin työyhteisön suorituskykyyn.

Esimerkki asioiden kasaantumisen tuhovoimasta on Tṥernobylin ydinvoimalan räjähdysonnettomuus 26.2986, joka aiheutui laitoksella tehdyn kokeen virheistä. Kesken reaktorikokeen, sen suorittajat saivat auktoritaarisen käskyn palauttaa laitos normaaliin sähköntuotantoon. Kun koetta päästiin vihdoin jatkamaan, olivat tekijät olleet yhtämittaisesti valveilla tavanomaista pidempään. Englantilainen sosiologi James Reason pohti omassa analyysissään arvovaltaan kohdistuneen kolauksen ja väsymyksen yhteisvaikutuksen merkitystä sille, että kokeen suorittajien mieli kääntyi kokeen puolustamiseen ja tietoisiin toimiin, jotka olivat laitoksen turvallisuuden kannalta järjettömiä.

Työyhteisön resilienssi tarkoittaa sen kykyä kohdata haitallisia tapahtumia ilman, että ne horjuttavat yhteisön toimintakykyä tai sitä, että työyhteisön pystyy nopeasti palaamaan normaaliin arkeen haitallisen tapahtuman jälkeen. Ajan kuluessa tuolle käsitteelle on koetettu löytää hyvää suomennosta kuten pelivara, selviytymiskykyisyys tai kimmoisuus. Kun mikään näistä ei ole oikein tuntunut sopivalta, on toistaiseksi pitäydytty resiliensissä. Ajatuksellisesti resilienssi on organisaation kyky olla kiusaantumatta.

Kasaantuminen ja samanaikaisuus voivat aiheuttaa harmia niin pienissä kuin suurissa asioissa. Yllätykselliset aamut ovat tuttuja muun muassa pienten lasten vanhemmille. Saappaita puettaessa lapsella on hyvin aikaa riisua pipo ja hanskat eli satunnaisesti pukeminen sisältää toistettavia toimia. Tästä selvitään ja kohta ollaan ulkona pakkasessa täysissä varusteissa. Paitsi, että ylimääräisen sähläyksen vuoksi, lompakko unohtuu makuuhuoneen kaapin päälle. Nopea paluu takaisin sisälle, lompakon nouto ja eteisessä odottaa hyväntuulinen lapsi, jolla ei ole pipoa, hanskoja eikä saappaita. Tilanteen arviointi ensin ylhäältä lentokoneperspektivistä on äidin tai isän oikea tapa toimia. Tähän kiteytyy resilienssin ydin.

OP sosiaalisessa mediassa