Tulevaisuudessa neljä viidestä saattaa työskennellä ammateissa, joita ei ole vielä keksittykään.

Työpäivämuotoilija Aku Varamäki keskittyy uhkakuvien maalailun sijaan siihen, millaisia konkreettisia mahdollisuuksia työn murros ihmisille tarjoaa.

– Usein työn tulevaisuudesta puhutaan joko dystopiana, jossa koneet vievät kaikkien työt, tai fantasiana, jossa vain makoillaan palmun alla. En usko työpaikkojen massakatoon vaan siihen, että työn sisältö muuttuu, hän sanoo.

Se tarkoittaa, että joudumme – tai pääsemme – opettelemaan ja omaksumaan työelämässä paljon uutta. Tässä kohtaa mukaan astuu myös työpäivä- ja uramuotoilu.

– Työmuotoilussa valjastetaan muotoilun periaatteet uudenlaisten ajatusmallien ja työn tekemisen muotojen löytämiseen, Varamäki tiivistää.

Työarjen muotoilu kannattaa

Mitä työpäivän tai oman uran muotoilu tarkoittaa käytännössä?

Muotoilun työkalut sopivat tilanteisiin, joissa hyviä ratkaisuja voi olla loputon määrä. Luovan prosessin avulla pyritään löytämään juuri itselle sopivat ratkaisut.

– Työpäivämuotoilua voi tehdä esimerkiksi omalla työporukalla niin, että ideoidaan matalalla kynnyksellä sitä, millaisia tarpeita yksilöillä ja organisaatiolla on työn suhteen. Mitä haluttaisiin lisää? Mitä haluttaisiin poistaa?

Oman työarjen aktiivinen muotoilu kannattaa. Tutkimukset osoittavat, että mahdollisuudet vaikuttaa työn sisältöihin ja työtapoihin lisäävät työn imua ja suojaavat työuupumukselta.

Varamäen mukaan työn uudenlaista pohtimista tarvitaan myös, koska moni työyhteisö on huomaamattaan jäänyt kiinni teollisuuden ajan työtapoihin.

– Työpaikoilla on kiire, tai ainakin kiireen tuntu, ja ollaan vähän ähkyssä kaiken uuden ja digitalisaation keskellä, hän kuvailee.

Huijarisyndrooma vaanii

Varamäki arvelee, että työn murroksen suurin haaste ei ole välttämättä uusien työtehtävien opettelu vaan se, että joudumme määrittelemään omaa työidentiteettiämme uusiksi.

Varamäki puhuu kokemuksesta – hän on käytännössä muotoillut itselleen uuden ammatin.

– Julistauduin eräässä tapahtumassa työpäivämuotoilijaksi. Rehellisesti sanottuna en ollut silloin ihan varma, mitä se tarkoittaa.

Toisaalta uramuutos ei ollut järisyttävän dramaattinen – työpäivämuotoilun teemat olivat muhineet jo pitkään yrittäjänä työskennelleen Varamäen mielessä ja olleet läsnä hänen työssään sosiaalisen median strategistina ja viestinnän kouluttajana. Oma työ oli vuosien saatossa liikkunut jatkuvasti uusiin suuntiin.

Helppoa uuden identiteetin muotoutuminen ei silti ollut.

– Alussa iski välillä huijarisyndrooma. On aina hurjan vaikea lähteä tekemään jotain ihan uutta.

Työn tulevaisuus on auki

Vuosi sitten, pian julistuksensa jälkeen, Varamäki perusti Paula Helteen kanssa Workday Designers -nimisen työelämän muotoilutoimiston. Nyt he järjestävät työpäivä- ja uramuotoilukursseja ja auttavat muita siirtymään uuteen.

Varamäki myös kirjoittaa työn tulevaisuudesta kirjaa, jonka on määrä ilmestyä vuonna 2019.

Varamäen ja Helteen uramuotoilukurssi eroaa perinteisestä uravalmennuksesta ainakin niin, ettei siinä keskitytä kovinkaan paljon ihmisen jo olemassa olevaan uraan ja osaamiseen.

– Enemmän puhumme siitä, mikä motivoi ja mitä haluaisi tulevaisuudessa tehdä.

Omaa uraa lähdetään myös heti rakentamaan kokeilujen, kuten esimerkiksi haastatteluiden avulla.

Ensimmäisen vuoden asiakaspalaute on ollut lähes poikkeuksetta innostunutta. Suuret oivallukset ovat liittyneet siihen, että jo pienet muutokset työarjessa voivat lisätä tyytyväisyyttä ja työn merkityksellisyyttä huomattavasti.

– Ihmiset ovat myös iloinneet siitä, että ovat saaneet muotoilla työtään yhdessä muiden kanssa. Usein esimerkiksi uravaihdosta pohditaan yksin kaikessa hiljaisuudessa – ihan turhaan.

Varamäki uskoo uramuotoilun sopivan erityisen hyvin tilanteeseen, jossa tulevaisuus on “hähmäinen”. Kukaan ei tiedä tarkkaan, millaista osaamista 20 vuoden päästä tullaan tarvitsemaan.

– Perinteinen ajatus urapolusta ei enää päde. Aina voi lähteä eri raiteille ja opetella uutta, tai tehdä erilaisia asioita rinnakkain.

Muotoilu OPssa on asiakaskeskeistä liiketoiminnan ja palveluiden kehittämistä. Hyödynnämme muotoilussa muotoiluajattelua (designthinking) ja palvelumuotoilun yleisesti tunnettuja menetelmiä.