Viininvalmistajat haistoivat trendin ja iskivät kiinni – nyt rypäleet matkaavat Itävallasta Fiskarsiin

Noita Wineryn kaksikko keksi tuoda urbaanin viininvalmistuksen Suomeen. Rypäleiden kuljetus oli tyssätä alkuunsa, mutta nyt Fiskarsissa valmistuu alkuviinejä, joiden suosio on ylittänyt odotukset.

Noita Winery sai alkunsa ruotsinlaivalla keväällä 2018, kun Fiskarsin Panimon toimitusjohtaja Jari Leinonen ja tuotantopäällikkö Simon McCabe olivat palaamassa Ruotsista.

Miehet alkoivat pohtia, miksi he eivät tekisi viinirypäleistä myös viiniä, kun he kerran toivat rypäleitä Suomeen oluitaan varten. Pohdinta sai pian lisää kierroksia. Kaksikko oivalsi, että heillä olisi syksyllä kapasiteettia viininvalmistukseen, kun kesän olutkiireet on saatu pois alta.

Päätös syntyi nopeasti, ja oluentekijät Leinonen ja McCabe alkoivat perehtyä viinien maailmaan saman tien.

Alkuviinit ovat nyt trendikkäitä

Viininvalmistamo, joka ei itse kasvata rypäleitään, tunnetaan maailmalla nimellä urban winery eli urbaani viininvalmistamo. Ruotsinlaivalla alkunsa saanut Noita Winery on ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Vastaavia yrityksiä on putkahdellut esimerkiksi Lontooseen, Amsterdamiin ja Göteborgiin, joissa viinirypäleet eivät kasva, kuten eivät Suomessakaan.

– Minulla on sellainen ajatus, että kannattaa olla ensimmäisenä oikeastaan missä tahansa. Noita Wineryn taustalla on itse asiassa kaksi trendiä, Leinonen kertoo.

Urbaani viininvalmistaminen on yksi trendi. Toinen on se, että Noita Wineryn viinit ovat natural-viinejä, joita kutsutaan myös alkuviineiksi.

Mitä enemmän Leinonen perehtyi viininvalmistukseen, sitä selvemmäksi kävi, että natural-viinit ovat vahvassa nousussa.

Natural-viinit valmistetaan luomurypäleistä ja ne käyvät omien, luonnollisten hiivojensa avulla. Lisäksi niiden valmistuksessa käytetään vähän tai ei lainkaan sulfiitteja.

Ongelmia kuljetuksesta

Leinonen ja McCabe ottivat viime vuonna yhteyttä muihin urbaaneihin viininvalmistajiin. Joiltain tuli hyviä vinkkejä ja jotkut eivät halunneet jakaa sanaakaan salaisuuksistaan.

Sama koski rypäleiden kasvattajia. Osa oli innoissaan suomalaisista asiakkaista ja jotkut sanoivat suoraan, etteivät myy heille rypälettäkään.

Kun sopivat Riesling- ja Blaufränkisch-rypäleet olivat löytyneet luomutilalta Itävallan Burgenlandista, vastaan tuli yllättävä ongelma.

– Suomen marketteihin tuodaan koko ajan viinirypäleitä, mutta kun sanoimme, että teemme rypäleistä viiniä, yksikään kuljetusliike ei halunnut liikuttaa niitä mihinkään.

Kuljetusliikkeiden nihkeän suhtautumisen syyksi selvisi se, että tavalliset viininvalmistajat ovat äärettömän tarkkoja rypäleiden kuljetusolosuhteista.

Kun Fiskarsin kaksikko oli vakuuttanut, että rypäleet voivat mennä vähän rikki, sillä käymisessä vapautuva hiilidioksidi toimii luonnollisena suojakaasuna, rypäleet saatiin lopulta Suomeen.

Rypäleiden kuorista olutta

Jos on ostanut 5 000 kiloa rypäleitä ja aikoo valmistaa niistä luonnonmukaisin menetelmin viiniä, tarvitsee paljon auttavia käsiä ja jalkoja.

– Sanotaanko, että koko suku ja kaikki kaverit tulivat apuun. Mutta kyllä ne rypäleet viiniksi saatiin, naurahtaa Leinonen.

Viini valmistui melkein pelkästään Fiskarsin Panimon laitteilla. Leinonen ja McCabe saivat loput tarvitsemansa laitteet lainaksi.

Rypäleiden kuoret ja sakka hyödynnettiin Fiskarsin Panimolla oluen valmistuksessa. Tämän jälkeen ne siirtyivät vielä Ägräs Distillerylle tislaukseen.

Noita Wineryn viinit saivat niin erinomaisen vastaanoton alan messuilla ja Alkon hyllyssä, että yrityksen puuhamiehet aikovat jatkossa satsata viineihin enemmän.

– Hyvä palaute oli rohkaisevaa. Onhan rypäleissä kuitenkin kiinni melkoinen määrä rahaa, eikä natu-viinien kanssa voi ikinä olla ihan varma lopputuloksesta.

Pioneereilla jyrkkä oppimiskäyrä

Leinonen pohtii, että tänä vuonna Noita Wineryn kaksikko tietää, mitä kannattaa tehdä.

– Oppimiskäyrää voi kuvailla vain sanalla ”valtava”.

Jos joku toinen yrittäjä haistaa trendin, Leinonen kehottaa hyppäämään siihen mukaan alkuvaiheessa.

– Emme mekään olleet ammattimaisia viinintekijöitä, mutta tunsimme kyllä käymisprosessin ja makuasiat, eli perusasiat olivat kunnossa.

Leinonen kehottaa myös ottamaan Suomi-silmälaput pois silmiltä. Vahvojen alkoholien tapauksessa Alkolla on Suomessa monopoli, mutta viinin kaltainen tuote pystyy matkustamaan myös Eurooppaan.

– Pohjoisesta kannattaa viedä omintakeisia tuotteita.

OP sosiaalisessa mediassa