Kaupungit kilpailevat sekä yritysten että tavallisten ihmisten mielenkiinnosta omilla vahvuuksillaan. Helsingin kaupungin yleiskaavoitusyksikön tiimipäällikkö Heikki Salmikivi toteaa, että Helsingillä on hyvä imago niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

– Helsingin asema maan suurimpana kaupunkina on jo itsessään vetovoimatekijä Suomen sisällä. Yritysten ja palveluiden keskittyminen tuo paljon etuja.

– Kansainvälisesti suurin valttimme on se, että meillä on korkea elämänlaatu ja erittäin hyvät palvelut kaupungin asukkaille. Jos katsotaan maailmanlaajuisia trendejä, niin kyllä sillä on iso vaikutus, että kaupunki toimii ja että siellä on mahdollisuus toteuttaa haluamiaan asioita.

Yritysten välisen yhteistyön mahdollistaminen on tärkeä keino pärjätä paremmin kaupunkien välisessä kilpailussa.

– Ensinnäkin kaupungin pitää mahdollistaa se, että yritykset voivat sijaita lähellä toisia saman alan yrityksiä. OP ja Nordea ovat hyviä esimerkkejä tästä – ei ole sattumaa, että niiden tilat sijaitsevat Teollisuuskadun molemmin puolin, sillä ne hyötyvät toistensa läheisyydestä.

Toisaalta yhteistyön ei tarvitse aina edes rajoittua yrityksiin, vaan se voidaan nähdä myös laajemmin.

– Yksi hyvä esimerkki on Helsingin Kaisaniemessä sijaitseva Tiedekulma, jonka yläkerrassa on Reaktorin toimisto. Samassa tilassa oleva korkeakoulu ja korkean tuottavuuden IT-firma saavat paljon synergiahyötyjä toisistaan.

Sujuva liikennöinti on edellytys yritysten menestykselle

Toimivien liikenneyhteyksien merkitystä yritysten sijaintipäätösten kriteerinä ei voida korostaa liikaa.

– Ihmiset tarvitsevat toistensa osaamista ja ovat sen myötä yhteistyössä toisten ihmisten kanssa. Kaupunkisuunnittelussa meidän täytyy panostaa siihen, että yrityskeskittymien väliset yhteydet ovat mahdollisimman toimivia. Erityisesti joukkoliikenneyhteyksien parantaminen on sellainen teema, johon panostamme paljon, Heikki Salmikivi toteaa.

Sujuvan liikennöinnin lisäksi kaupunkisuunnittelussa on huolehdittava myös muista perusasioista, kuten asukkaiden viihtymisestä.

– Kaupunkitilan on oltava sellainen, että se houkuttelee ihmisiä viettämään siellä aikaansa. Tässä mielessä esimerkiksi ravintolat ja kaupan alan palvelut ovat hyvin keskeisessä asemassa.

Toimivuus on Helsingin valtti kansainvälisesti

Kun puhe kääntyy Helsingin kansainvälisen vetovoimaisuuden kehittämiseen, Salmikivi korostaa etenkin kaupungin toimivuuden merkitystä.

– Helsingin pitää olla ketterä toimija: meillä täytyy olla tarjolla hyviä tontteja kansainvälisille yrityksille ja meidän pitää pystyä vastaamaan firmojen tarpeisiin.

Tehtävää riittää, sillä esimerkiksi Ruotsiin verrattuna Suomessa ollaan monissa asioissa vielä jäljessä.

– Esimerkiksi jenkkifirmoilla on moninkertaisesti enemmän pääkonttoreita Tukholmassa kuin Helsingissä. Sillä on iso vaikutus, koska ne houkuttelevat korkeakoulutettuja huippuosaajia.

Jotta kansainväliset yritykset kokisivat Helsingin mahdollisimman vetovoimaiseksi kaupungiksi, Salmikivi korostaa koko suomalaisen yhteiskunnan merkitystä.

– Onko Helsinki vieläkään riittävän kansainvälinen kaupunki? Koko ajan mennään parempaan suuntaan. Meillä on enemmän kansainvälistä yritystoimintaa ja ulkomaalaistaustaista väestöä. Silti voidaan kysyä, onko Suomi riittävän avoin: onko tänne helppo tulla ja integroitua yhteiskuntaan?

Kaikista tärkeintä on kuitenkin panostaa suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiin vetovoimatekijöihin.

– Meidän pitää jatkossakin pitää huolta siitä, että Helsinki on mahdollisimman toimiva, turvallinen ja luonnonläheinen kaupunki. Se on meidän tärkein kilpailuvalttimme.

Keskusta-asuminen kiinnostaa entistä enemmän

Maailma muuttuu nopealla tahdilla. Millaiset muutosvoimat vaikuttavat tällä hetkellä kaupunkisuunnitteluun?

– Yksi iso megatrendi on kaupungistuminen ja nimenomaan keskusta-asumisen suosion kasvu. Jos katsotaan asuntojen hintojen kehitystä, nimenomaan Helsingin kantakaupungissa asuntojen hinnat ovat nousseet eniten.

Kaupunkisuunnittelussa pitää pystyä vastaamaan keskusta-asumisen suosion kasvuun.

– Ihmisten viihtyvyyden kannalta on tärkeää se, että kauppa on lähellä, päiväkotiin voi mennä ilman autoa tai että katutasossa on kahvila. Tämänkaltaisille palveluille on todella paljon kysyntää ja siihen kaupunkisuunnittelun pitäisi pystyä vastaamaan.

Oulussa on omat vahvuutensa pääkaupunkiseutuun nähden

Pohjois-Suomen kasvukeskus Oulu luottaa kaupunkisuunnittelussa omiin vahvuuksiinsa. Yleiskaavapäällikkö Paula Paajasen mukaan kaupungin on vastattava sekä isojen että pienten yritysten tarpeisiin.

– Tärkeintä on se, että meillä on mahdollisimman kattava tonttitarjonta erikokoisille toimijoille. Varsinkin yleiskaavoissa on tärkeää, että meillä on sekä isoille että pienille yrityksille mahdollisimman monipuolista varantoa ja erittäin hyvät sijaintimahdollisuudet.

Paajasen mukaan Oulun seutu tarjoaa hyvät lähtökohdat yritysten menestykselle ja ihmisten viihtyvyydelle.

– Seudullisesti meillä on hyvä tilanne, sillä kaupunkisuunnittelun näkökulmasta meillä on kaikki edellytykset kunnossa: asuntotuotanto, monipuolinen tonttitarjonta, liikenneasiat ja logistiikka.

Samoin kuin Helsingissä, myös Oulussa korostetaan yleisen toimivuuden merkitystä kansainvälisiä yrityksiä houkuteltaessa.

– Kaupungissa pitää olla kunnossa perusasiat ja niinhän meillä Suomessa onkin. Muissa maissa ongelmana voi olla esimerkiksi infrastruktuuri, joka meillä on Oulussa ja tietysti koko maassa hyvällä tolalla.

Yritysten tarpeet muuttuvat

Yritysten tarpeet ovat muuttuneet suuresti vuosikymmenten kuluessa ja se on heijastunut myös kaupunkisuunnitteluun Oulussa.

– Vielä 1990-luvun lopulla ja vuosituhannen vaihteessa nähtiin, että kaupungissa tarvitaan isoja toimistokeskittymiä. Tuntui, että asemakaavat eivät ehtineet valmistua ennen kuin huomattiin, että kerrosalaa on ihan liian vähän. Tilanteet ja tarpeet ovat kuitenkin muuttuneet ja meilläkin on esimerkkejä suunnitelmista, jotka eivät ole lähteneet etenemään.

Oulussa halutaan parantaa edellytyksiä kaupungin ja yritysten väliselle yhteistyölle. Myönteinen tuore esimerkki tulee Oulunportista Oulun eteläisestä aluekeskuksesta Kaakkurista.

– Oulunportin kohdalla käynnistimme julkisen avoimen haun. Kerroimme, että meillä on iso alue moottoritien ja lentokentälle johtavan tien risteyksessä. Kutsuimme yritykset yhteistyössä laatimaan yleissuunnitelmaa alueelle ja miettimään sitä, millainen siitä voisi tulla.

Oulunportista saadut myönteiset kokemukset heijastuvat suunnitteluun myös muilla kaupungin alueilla.

– Pohjoinen aluekeskuksemme Ritaharju ei ole kaikilta osin lähtenyt kaavan mukaisesti toteutumaan ja siellä harkitaan nyt vastaavaa menettelyä. Yleisesti ottaen yrittäjät ovat ilahtuneet siitä, että he voivat vaikuttaa kaavan sisältöön yhteistyössä kaupungin kanssa.

Oulu panostaa omiin vetovoimatekijöihinsä

Suomessa puhutaan paljon Helsingin metropolialueen vetovoimasta, mutta Paajanen näkee Oulussa omat etunsa pääkaupunkiseutuun nähden.

– Koko Oulun seudulla asuntojen hyvä saatavuus ja valtakunnallisesti edullinen asumisen hinta ovat houkuttelevia tekijöitä.

Paajasen mukaan Oulussa on selvitty myös Nokian jättämästä tyhjiöstä.

– Oulussa koettiin aika dramaattinen vaihe, kun Nokia ajoi alas omaa yritystoimintaansa. Ilahduttavasti nämä osaajat ovat kuitenkin löytäneet uusia työllistymismahdollisuuksia. Tänne on tullut paljon uudenlaisia yrityksiä, joten siinä suhteessa on tapahtunut hyvin myönteinen käänne.

Urbanisoituminen on iso megatrendi Helsingissä, mutta miten se näkyy Oulussa?

– Sama ilmiö on nähtävillä myös Oulussa, tietysti hieman eri mittakaavassa. Tiivistämistä ja täydennysrakentamista tehdään myös meillä. Oulussakin ydinkeskusta ja sen lähialueet ovat vetovoimaisia ja siellä on tällä hetkelläkin käynnissä isoja hankkeita, esimerkiksi Asemanseutu ja Alppilan bulevardi.

Paajanen luottaa Oulun keskustan ja koko seudun elinvoimaisuuteen.

– Meillä on laadittu keskustavisio, jonka valtuusto hyväksyi viime keväänä. Keskustan ulkopuolella on isoimpien hankkeiden lisäksi käynnissä pienemmän mittakaavan projekteja. Esimerkiksi entisissä kuntakeskuksissa mietitään sitä, miten niiden elinvoimaisuutta voitaisiin parantaa entisestään.