Matti Airaksinen teki ysäristä supersuosittua ja lopetti huipulla – ”Tuli olo, että olen saavuttanut kaiken mahdollisen”

Matti Airaksinen sai elää 90-luvun uudelleen juontaessaan supersuosittua Parasta ennen -ohjelmaa YleX:llä lähes vuosikymmenen ajan. Toimittajana hän onnistui luomaan ohjelman ympärille yhteisön, jonka perintö elää edelleen.

Kun 90-luvun musiikkiin keskittynyt Parasta ennen -ohjelma alkoi YleX:llä vuonna 2007, sunnuntai-illassa esitetty ohjelma keskittyi esittelemään nostalgiahengessä vuosikymmenen musiikkia ja ilmiöitä. Päätös lähetysajan siirtämisestä perjantai-iltaan avasi tien suuremmalle menestykselle.

– Uuden lähetysajan myötä siitä tuli perjantai-illan viihteellinen etkoiluohjelma. Siitä eteenpäin konsepti pysyi koko loppuajan aikalailla muuttumattomana. Se oli tarkoituskin, sillä radiossa laiva liikkuu hirveän hitaasti ja yleisön löytymisessä kestää hirveän kauan aikaa, Airaksinen kertoo.

Airaksisen mukaan mikään radio-ohjelma ei ole suosittu syntyessään, vaan kaikki menestystarinat vaativat pitkäjänteistä työtä. Uusien kuuntelijoiden löytämiseen ja kuuntelijasiteen vahvistamiseen on hyvä varata jopa vuosia.

– Tein ohjelmaa 9,5 vuotta ja siitä ensimmäiset kahdeksan vuotta kuuntelijaluvut kasvoivat oikeastaan koko ajan. Olen vahvasti sitä mieltä, että ilmiö oli mahdollista syntyä nimenomaan Ylellä, koska siellä tuollaisen ohjelman kehittelemiseen annetaan enemmän aikaa kuin kaupallisen radion puolella.

Henkilöbrändi vahvistui dj-keikkojen myötä

Airaksinen on pohtinut, miksi 80-luvun musiikista ei tullut samanlaista ilmiöitä kuin ysäristä on sittemmin tullut. Hänen mukaansa ohjelman ajoitus osui nappiin, sillä 90-luvun musiikin kysyntä alkoi voimistua jälleen 2000-luvun kuluessa. Suomessa oltiin muita Pohjoismaita selvästi edellä ysäribuumin suhteen.

– Jos minä en olisi tehnyt suosittua ysäriohjelmaa, niin todennäköisesti joku muu olisi. Ihmisillä on hirveän kiinteä ja lämmin suhde siihen vuosikymmeneen.

Airaksisen mukaan jalkautuminen ihmisten pariin oli yksi tärkeä tekijä ilmiön kasvattamisessa.

– Tuskin kukaan osasi ennakoida, että ohjelmasta tulisi niin valtavan suosittu. Osaltaan siihen vaikutti se, että jalkauduin dj-keikkojen myötä ihmisten pariin ja muutuin radioäänestä oikeaksi ihmiseksi. Aloitin keikkailun vuonna 2011 ja siitä muutama vuosi eteenpäin keikkailin jo ihan silmittömän paljon. Keikkojen myötä ilmiön tunnettavuus kasvoi, mikä osaltaan lisäsi ohjelman suosiota.

Matti Airaksinen keikalla

Radiotoimittaminen on ennen kaikkea asiakaspalvelua

Airaksinen myöntää, että hän ei ole itse ollut koskaan kova ysärimusiikin fani. Toisaalta viha-rakkaussuhde soitettuun musiikkiin toimi keskeisenä osana ohjelman menestystä. Suosittu juontaja suhtautui musiikkiin alusta alkaen ikään kuin ulkopuolisena tarkkailijana ja asiakaspalvelijana.

– Otin sen lähtökohdan, että tein perjantai-illan viihteellistä radio-ohjelmaa, jossa soitettiin 90-luvun musiikkia. En ikinä palvellut itseäni, vaan aina yleisöäni. Toki lämpenin ajan kuluessa myös musiikkiin, mutta ennen kaikkea lämpenin yleisööni.

Parasta ennen -ohjelman mieleenpainuvimmat hetket liittyvät kohtaamisiin ihmisten kanssa. Vuosien varrella Airaksinen on saanut kuulla uskomattomia tarinoita siitä, miten ohjelman kautta on muodostunut pariskuntia, perheitä ja elinikäisiä ystävyyssuhteita.

– Sellainen yhteisöllisyys on ihan mieletöntä. Ihminenhän kaipaa yhteisöä voidakseen olla osa jotain suurempaa. Ysäri-ilmiön ympärille syntyi eräänlainen ihanneyhteiskunta, jossa ihmiset eivät vihanneet toisiaan, vaan rakastivat toisiaan ja tulivat keskenään hyvin toimeen. Se on vielä tärkeämpää kuin itse radio-ohjelma.

”Sain kokea kaiken mahdollisen”

Päätös suositun ohjelman lopettamisesta ei välttämättä ole helppoa, mutta pitkäaikaisen kypsyttelyn jälkeen ratkaisu sujui Airaksisen mukaan kivuttomasti. Lähes kymmenvuotiseen taipaleeseen mahtui paljon ylä- ja alamäkiä, jotka liittyivät etenkin omaan jaksamiseen.

– Minulle tuli sellainen olo, että olen jo saavuttanut kaiken mahdollisen: on ollut hirveästi keikkoja ja olen saanut olla primusmoottorina ilmiön luomisessa. Kaikki osapuolet ovat ymmärtäneet, että mitään ei kannata eikä pidä tehdä liian pitkään, koska se vaan tavallaan tuhoaa kaiken sen, minkä on jo saavuttanut.

Lopettamispäätös kerrottiin yleisölle hyvissä ajoin, joten ohjelman faneilla on ollut aikaa käsitellä Airaksisen vetäytymistä radiosta.

– Kyllä se on heitä harmittanut, mutta kaikki ymmärtävät myös sen, että mikään ei voi jatkua ikuisesti. Vaikka haluaisi, niin Jacky-makupalaa ei voi kuitenkaan syödä joka päivä. Jossain vaiheessa homma vain on pistettävä pakettiin.

Ysäri-ilmiö elää edelleen

Airaksinen keikkailee edelleen silloin tällöin ja kohtaa keikoillaan paljon ihmisiä. Hänen mukaansa on vaikea arvioida, onko ysäri-ilmiön lakipiste jo saavutettu. Vuosikymmenen musiikista on tullut jälleen kerran hyväksyttävää.

– Monelle ihmiselle ysärissä ei ole mitään ironiaa, vaan se on relevanttia musiikkia heille. On paljon ihmisiä, joilta ilmiö ei tule poistumaan elämästä koskaan. Keikat ja muiden kanavien radio-ohjelmat osoittavat sen, että yleisöä riittää edelleen.

Matti Airaksinen

Huippusuositun Parasta ennen -ohjelman mallintamiseen ei ole olemassa yksinkertaista keinoa.

– Mitään taikatemppua ei ole hyvän radio-ohjelman tekemiseen. Radio on tavallaan hyvin yksinkertainen väline, mutta jotta sitä voi tehdä hyvin, se vaatii todella paljon osaamista, ideoita ja oivaltamista. Lopulta musiikki, puhe ja muu sisältö ovat sivuosassa, jos ohjelma on todella hyvin toimitettu ja älykkäästi tehty.

Airaksisen mukaan suositun radio-ohjelman tekeminen vaatii myös vahvaa henkilöbrändäämistä.

– Radio elää ja kuolee tekijänsä mukana. Ratkaisevaa on se, kuinka hyvä, persoonallinen tai kiinnostava ohjelman tekijä on. Jos haluaa olla menestyvä radiojuontaja, niin silloin pitää tuntea kuulijansa ja oppia palvelemaan heitä mahdollisimman hyvin.

OP sosiaalisessa mediassa