Yritys, testaa tekoälyvalmiutesi

Tekoäly kiinnostaa yrityksiä, sillä sitä hyödyntämällä voi syntyä uusia bisnesmahdollisuuksia. Mutta mistä tietää, onko oma yritys valmis hyödyntämään tekoälyä?

VTT on kehittänyt ilmaisen tekoälykypsyystyökalun, jonka avulla yritykset ja organisaatiot voivat testata omaa tekoälyvalmiuttaan. Työkalu havainnollistaa yrityksen tai organisaation lähtötilanteen ja tekoälykypsyyden kuudessa eri ulottuvuudessa. Nämä ulottuvuudet ovat strategia ja johtaminen, tuotteet ja palvelut, osaaminen ja yhteistyö, prosessit, data sekä teknologia.

Helmikuussa lanseeratun työkalun perustana on VTT:n kehittämä digikypsyystyökalu, joka syntyi Pekka Ala-Pietilän vetämän tekoälykiihdyttämön valmistelutyöryhmän kartoituksen innoittamana.

– VTT:n online-työkalu perustuu sen kehittämään tekoälyn itsearviointityökaluun, AI-indeksiin. Sen pohjalta muokkasimme työkalun sisällön yhteistyössä tekoälykiihdyttämön jäsenen, Oulun yliopiston tutkijan Susanna Pirttikankaan kanssa. Halusimme luoda helppokäyttöisen ja käyttäjälähtöisen työkalun, jolla eri organisaatiot voivat testata omaa tekoälykypsyyttään, sanoo työkalua VTT:n puolella kehittänyt erikoistutkija Olli Kuusisto.

Tekoälykypsyystyökalun itsearviointiin on tähän mennessä vastannut yli 40 yritystä. Vastaajat voivat välittömästi nähdä oman tuloksensa ja verrata sitä kaikkien vastaajien tuloksiin.

Kuusiston mukaan tulokset syventyvät sitä mukaa, mitä enemmän työkalu saa vastaajia.

– Tarkoituksena on julkaista koostettua tietoa yritysten tekoälykypsyydestä, kun dataa on kertynyt riittävästi, Kuusisto sanoo.

Tekoäly on yhdistelmä useita teknologioita

Tekoäly on monitulkintainen käsite, sillä se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Tekoäly koostuu useista eri teknologioista, joiden avulla voidaan käsitellä virheettömästi ja tehokkaasti suuria tietomassoja, olipa kyse sitten numeroiden analysoinnista tai kuvien tunnistamisesta.

Kun digitaalisen transformaation keskusteluun heitetään mukaan vielä esineiden internet (IoT), lisätty todellisuus (AR) tai virtuaalitodellisuus (VR), menee valppaammankin yrittäjän pää pyörälle.

Nykyisessä tekoälybuumissa korostuu koneoppimisen ja neuroverkkojen rooli. Niiden avulla tietoa voidaan luokitella tehokkaasti ja rakentaa ennusteita.

Kapea, yleinen ja supertekoäly

Tekoälyn hyödyntämisessä ollaan suomalaisissa yrityksissä vasta pitkän polun alkumetreillä.

Tekoäly voidaan VTT:n tutkimusprofessorin Heikki Ailiston mukaan jaotella kolmeen tasoon, jotka ovat kapea, yleinen ja supertekoäly.

Tähän asti hyödynnetty tekoäly on luonteeltaan kapeaa, mikä tarkoittaa sitä, että tekoälyä sovelletaan johonkin tiettyyn tehtävään, johon se on rakennettu tai opetettu. Muista tehtävistä tekoäly ei vielä ymmärrä mitään.

Esimerkiksi pankkien tai vakuutuslaitosten laina- tai vakuutushakemusten käsittely tekoälyn avulla tai tilitoimistoissa hyödynnetty robotiikka taloushallinnon ja kirjanpitotehtävien käsittelyssä ovat tyypillisiä esimerkkejä kapeasta tekoälystä.

– Jo tässä vaiheessa alkaa keskustelu myös tekoälyn eettisistä kysymyksistä, VTT:n Olli Kuusisto sanoo.

Tekoäly tuo uutta liikevaihtoa

Etlatiedon toteuttaman Digibarometri 2018 -raportin mukaan useissa yrityksissä tekoäly tuo jo uutta liikevaihtoa esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden kautta, kun tekoälyn avulla asiakkaille voidaan esimerkiksi luoda suosituksia ja kohdennettuja tarjouksia, jotka perustuvat samankaltaisia valintoja tehneiden asiakkaiden kulutuskäyttäytymiseen.

Yleinen tekoäly on seuraava askel. Se kykenee ymmärtämään asioita ja niiden välisiä yhteyksiä laajemmin.

– Hyötynä olisi autonomisempi toiminta, mutta kuka tätä toimintaa sitten lopulta ohjaa? pohtii Olli Kuusisto.

– Tämä on muutenkin yksi keskeinen kysymys tekoälyssä: jos järjestelmä tekee päätökset, niin päätöksenteon perusteiden tulisi olla selvillä, muuten häviää läpinäkyvyys, Kuusisto sanoo.

Suomessa potentiaalia tekoälyn kärkimaaksi

Digibarometrin mukaan suurella osalla suomalaisyrityksistä investoinnit digitaaliseen transformaatioon ovat vasta alussa. Vain noin kolme prosenttia yrityksistä kuuluu innovaattoreihin, jotka ovat omaksuneet teknologian ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet ja ottavat riskejä kyseenalaistamalla olemassa olevat ja nykyiset ansaintalogiikat. Pohjoismaisessa vertailussa Norja on Suomea ja Ruotsia edellä innovaattoriyritysten kategoriassa, mutta Suomi päihittää Ruotsin.

Tutkimusyhtiö Gartnerin tekemän tutkimuksen mukaan jopa 50 prosenttia suomalaisyrityksistä hyödyntää kuitenkin IoT-ratkaisuja tai älylaitteita bisneksessään, kun globaalisti vastaava prosenttiluku on vain 25. Myös pohjoismaisen tutkimusyhtiö IDC Nordicin kyselyt kertovat samaa viestiä.

Työ- ja elinkeinoministeriön Tekoälyohjausryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä arvioi, että Suomi on edelläkävijämaita kyvykkyydessä hyödyntää tekoälyä, mutta sen käyttöönottoa hidastavat digitalisaatioaste, osaajien puute ja investoinnit.

– Panostamalla tietojen ja taitojen kehittämiseen meillä olisi hyvät valmiudet kehittyä tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi, arvioi VTT:n Kuusisto.

OP sosiaalisessa mediassa