Tiedon Ari Järvelä: "Tekoäly muuttaa elämäämme rajusti – tuottavuusloikka parantaa kaikkien hyvinvointia"

Tiedon datakeskeisten liiketoimintojen johtaja toivoo, että Suomessa otettaisiin tekoälyn sovelluksissa kiinni maailman kärkimaita.

Teknologia- ja ohjelmistoyritys Tiedolla datakeskeisistä liiketoiminnoista vastaava Ari Järvelä haluaa oikaista käsityksiä, joiden mukaan tekoäly vie työpaikat ja ottaa ihmisistä vallan.

– Totta kai tekoäly osana muuta digitaalista murrosta muuttaa valtavasti elämäämme. Varmasti iso osa työtehtävistä tulee häviämään, kun tekoäly valjastetaan ihmisten avuksi työelämässä, mutta tämä ei ole mikään kauhuskenaario. Tekoälyn mahdollistama tuottavuusloikka tuo lisää hyvinvointia ja vapauttaa resursseja luoda uudenlaisia työpaikkoja, joita ei tällä hetkellä ole olemassakaan.

Tieto tarjoaa asiakkailleen teknologiaratkaisuja ja -palveluja ja työllistää noin 14 000 työntekijää 20 maassa. Järvelän mukaan Tiedon kaltaiselle yritykselle on elinehto olla eturintamassa hyödyntämässä tekoälyä ja tutkimassa sen mahdollisuuksia.

– Uudet teknologiat, kuten tekoäly, ovat meille vettä ja leipää. Tekoäly on Tiedolla sisäisesti useissa eri toiminnoissa mukana - esimerkiksi taloushallinnossa ja HR:ssä. Myös asiakkaille tarjoamme siihen liittyviä ratkaisuja ja palveluja koko ajan enenevissä määrin.

Tiedon taloushallinnossa tekoälyä käytetään esimerkiksi automatisointiin ja riskienhallintaan. Henkilöstöhallinnossa tekoälyä testataan muun muassa rekrytoinnissa ja työntekijöiden viihtyvyyden selvittämisessä ja edistämisessä globaalisti.

Ratkaisuja sosiaalisiin ja tuotannollisiin haasteisiin

Yksi esimerkki Tiedon asiakkailleen tekemistä tekoälyprojekteista on yhteistyö Espoon kaupungin kanssa. Sen tavoitteena on tunnistaa ja määrittää palvelupolkuja ja esimerkiksi ehkäistä syrjäytymistä.

Kokeilussa yhdistetään valtava määrä sosiaali- ja terveystoimen sekä varhaiskasvatuksen asiakasdataa anonymisoituna tekoälyn analysoitavaksi. Näin laajaa asiakkaiden historiatietoja sisältävää dataa ei ole koskaan aiemmin yhdistetty vastaavalla tavalla.

Ihmisten toteuttamana vastaavan datamassan analysointi kestäisi vuosikausia.

Muutenkin Tiedon asiakkailleen toteuttamat tekoälyprojektit liittyvät datan käsittelyyn ja esimerkiksi tuotannon optimointiin.

– Vaikkapa finanssisektorilla toimiville asiakkaillemme tarjoamme heidän tuotteisiinsa liittyviä ratkaisuja, jotka hyödyntävät tekoälyä. Teollisuudessa taas olemme kehittäneet tuotantolaitosten toimintaa taloudellisemmaksi tekoälyn avulla.

Tekoäly tehtailee johtoryhmälle analyyseja

Tiedon oma strategia päivitettiin vuonna 2016, jolloin myös Järvelä nimitettiin johtoryhmään vastaamaan datakeskeisten liiketoimintojen kehittämisestä. Samalla alkoi nykyisenkaltainen panostaminen tekoälyyn.

Ari Järvelä, Tieto

Tiedon Ari Järvelä näkee tekoälyn suurena mahdollisuutena suomalaisille suuryrityksille ja koko yhteiskunnalle. "Tuottavuusloikka edistää kaikkien hyvinvointia", hän sanoo.

Yritys herätti reilu vuosi sitten huomiota mediassa nimittämällä ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä datakeskeisten liiketoimintojen johtoryhmänsä yhdeksi jäseneksi tekoälyn.

Järvelän mukaan tarkoitus oli saada Alicia T:ksi nimetyllä tekoälyllä enemmän tukea faktapohjaiseen päätöksentekoon muuallakin kuin johtoryhmän kokouksessa. Tulokset ovat olleet hyviä.

– Esimerkiksi teknologiasektorilla muutokset ovat erittäin nopeita. Tekoäly pystyy lukemaan ja murskaamaan satoja tuhansia uutisia päivässä, tunnistamaan niistä trendejä ja antamaan suosituksia siitä, mihin pitäisi fokusoitua. Tekoäly tuo numerot ja faktat pöytään, ihmiset tekevät päätökset.

Hyvä renki, huono isäntä

Järvelän mukaan tekoälyn ehdottomia etuja on tehokkuuden lisäksi virheiden vähäisyys. Ihmisen tekemiin arvioihin sisältyy aina väärintulkinnan mahdollisuus tai puutteet päätöksenteossa tarvittavissa tiedoissa ja taidoissa. Tekoälyllä ei ole ennakko-oletuksia tai asenteita.

Lähtökohtaisesti myös se, että ihmisen aikaa säästyy tiedonkäsittelyltä ja analysoinnilta muuhun, parantaa laatua.

– Esimerkiksi meidän asiakaspalvelussamme hyödynnetään tekoälyä tiedonhakemiseen, jolloin asiakaspalvelija voi keskittyä asiakkaan kuunteluun ja vuorovaikutustilanteeseen. Tekoäly siis parantaa asiakaskokemusta.

Järvelä korostaa moneen kertaan, että tekoäly ei korvaa ihmistä.

– Tekoäly on arkisissa rutiineissa hyvä renki, mutta isäntää siitä ei ole kukaan tekemässä. Ihminen on tekoälyn kehittänytkin, ja me päätämme, millaisen roolin se elämässämme ottaa.

Suomi voisi ottaa tekoälysprintin

Suuryritykset voivat Järvelän mukaan hyödyntää tekoälyä karkeasti jaoteltuna kahteen asiaan. Ensinnäkin sen avulla voidaan automatisoida ja tehostaa nykyisiä liiketoimintoja. Toisaalta voidaan rakentaa kokonaan uusia liiketoimintoja, joilla tuotetaan merkittävästi enemmän arvoa. Jälkimmäisessä Suomi on muutaman askeleen jäljessä globaalia tasoa.

– Suomessa tulisi panostaa ennen kaikkea tekoälyyn liittyvien liiketoimintamallien kehittämiseen.

Ari Järvelä arvioi, että suomalaisten yritysten kiinnostus tekoälyä kohtaan on herännyt, mikä on hyvä asia. Tekemistä ja kiinniotettavaa silti riittää.

– Kun katsotaan investointien määrää ja kehitystä, suomalaisyritykset tulevat vähän perässä, varsinkin jos verrataan Yhdysvaltoihin tai Kiinaan, Järvelä toteaa.

– Täällä on erinomaisia lähtöjä, kuten ministeri Lintilän tekoälytyöryhmä. Yliopistojen ympärille on syntymässä hienoja tekoäly-ekosysteemejä. Samoin meillä on paljon pieniä startupeja, jotka miettivät jo seuraavien sukupolvien tekoälysovelluksia tai ovat syvällä jollain tietyllä alalla. Siemeniä on siis olemassa, mutta nyt olisi mietittävä, miten yhdistetään näitä olemassa olevia voimia ja luodaan jotain merkittävää, jota vietäisiin myös maailmalle.

85 prosenttia suuryritysten ylimmän johdon edustajista, jotka vastasivat OPn ja Aalto-yliopiston professorien suuryritystutkimukseen, uskoo siihen, että tekoäly korvaa henkilötyötä. Lue lisää tutkimuksesta.

OP sosiaalisessa mediassa