Tekoäly tuli osaksi arkea

Tekoäly hoitaa jo rutiinitöitä, pyörittää sosiaalisen median algoritmeja ja auttaa asiakaspalvelussa. Siksi jokaisen kannattaisi opetella tuntemaan tekoälyn rajat ja mahdollisuudet.

OP:n suuryritystutkimuksen mukaan yritysten investointien suurin suhteellinen kasvu suuntautuu tuotteiden ja palvelujen digitalisaatioon.

– Painopiste on selvästi digitalisaatiossa ja tekoälyssä. Se on suunta, johon suuryritysten huomio juuri nyt kiinnittyy, vahvistaa suuryritystutkimuksen vetäjä, Aalto yliopiston professori (professor of practice) Pekka Mattila.

Miten tekoälyn laajamittainen käyttöönotto muuttaa työelämää? Pitääkö suomalaisten olla huolissaan työpaikkojensa puolesta?

– Yleinen asiantuntija-arvio tuntuu olevan, että alkuvaiheessa digitalisaatio synnyttää enemmän työpaikkoja kuin hävittää. Vanhoja työtehtäviä katoaa suunnilleen luonnollisen poistuman tahdissa, ja uutta työtä syntyy koko ajan.

– En usko, että näemme äkillistä kansallista tragediaa. Koulutustaso nousee, ja samaan aikaan työikään tulevat ikäluokat ovat entistä pienempiä. Se on tekoälyiselle Suomelle kestävä yhtälö.

Päättely ja harkinta jäävät ihmisten työksi

Tekoäly vähentää kuitenkin väistämättä joitain työtehtäviä.

– Suurin osa yritysten panostuksista menee heikkoon tekoälyyn, jossa ihmistyötä helpotetaan automatisoimalla rutiiniluonteisia tehtäviä esimerkiksi asiakaspalvelussa ja logistiikassa. Nämä ratkaisut korvaavat ihmistyötä. Ne vähentävät työn toistuvia, rutiininomaisia osuuksia. Ihmistyön osuus keskittyy päättelyä ja harkintaa vaativiin osuuksiin.

Mattila muistuttaa, että kyseessä ei ole uusi ilmiö.

– Automaatio on aina syrjäyttänyt työtä. Tässä ei ole mitään uutta.

Jatkossa yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä voivat kehittyä eri tahtiin.

– Sitä mukaa kun automaatio ja digitalisaatio etenevät, yritys voi kasvaa riippumatta siitä, kuinka paljon se työllistää. Moderni paperitehdas työllistää vain vähän ihmisiä verrattuna sen valtavaan tuotantokapasiteettiin. Moni muu yritys on matkalla samaan suuntaan.

Perusasiat osaksi kansalaistaitoja

Tekoäly tulee osaksi ihmisten arkea myös toista kautta. Sitä käytetään jo nyt yritysten asiakaspalvelussa.

– Usein tekoälyn käyttö liittyy siihen, millaisia oletusvalintoja asiakkaalle tarjotaan. Suositukset perustuvat asiakasprofiiliin ja asiakkaan aikaisempaan käyttäytymiseen. Sitä kautta asiakasta autetaan tekemään tyytyväisyyttä tuottavia valintoja.

Tekoäly etenee kaikkialla niin nopeasti, että jokaisen kannattaisi Mattilan mielestä ottaa haltuun perusasiat.

– Nyt toiset ovat innoissaan, toiset näkevät pelkästään uhkakuvia. Keskustelua ja mielipiteen muodostusta helpottaisi yhteinen ymmärrys siitä mitä tekoäly on, miten koneen oppiminen tapahtuu ja missä sen rajat tällä hetkellä ovat. Lisäksi meidän pitäisi kansalaisina ymmärtää mihin vaikkapa Googlen ja Facebookin algoritmit perustuvat. Käytämme niitä joka tapauksessa päivittäin.

Moni yritys on vielä varovainen

Vaikka yritysten investoinnit tekoälyyn kasvavat nopeasti, euromääräiset investoinnit ovat vielä pieniä.

– Varsinkin tekoälystä puhuttaessa lähtötaso on matala. Monissa yrityksissä puhutaan kymmenistä tai sadoista tuhansista euroista.

Suuriin investointeihin uskaltaudutaan vain harvoissa yrityksissä. Ainoastaan neljä prosenttia tutkimukseen vastanneista yrityksistä aikoo investoida tekoälyyn enemmän kuin miljoona euroa.

Varovaisia investointeja selittää osittain yritysten epätietoisuus.

– Yritykset eivät vielä tiedä tekoälystä paljon, tai ymmärrä mitä kaikkea sillä voisi tehdä. Syväoppiva tekoäly, joka ajattelee ja oppii asioita, on monelle yritykselle vielä outo asia. Niinpä moni yritys on vielä tarkkailevalla kannalla ja tekee vasta tunnusteluja siitä, millaisia teknologioita on tarjolla ja mitä omalla alalla kansainvälisesti tapahtuu.

OP:n ja Aalto-yliopiston professorien toteuttama suuryritystutkimus kokosi suuryritysten ylimmän johdon näkemykset yhteen jo seitsemättä kertaa. Tutustu tutkimukseen.

OP sosiaalisessa mediassa