-Alexa! Play some music on Spotify.

Kimmo Ahvenlampi huutelee tavallisen kaiuttimen näköiselle laitteelle, joka alkaa pian soittaa musiikkia. Mies ohjaa paitsi musiikkia, myös kotinsa muita laitteita ääniohjauksella. Hänen kotinsa on älykäs.

Älykodista tulee vielä mieleen futuristinen asunto eriskummallisine laitteineen, mutta Ahvenlammen koti näyttää melko tavalliselta kerrostalokaksiolta. Se on keskivertokotia huomattavasti älykkäämpi, mutta laitteita tuskin edes huomaa ensisilmäyksellä.

Alexa, oikealta nimeltään Amazon Echo, on verkkokauppajätti Amazonin versio älykaiuttimesta. Esimerkiksi valaistuksen ohjaamisen lisäksi Alexalta luonnistuvat niin munakellona kuin hakukoneena toimiminen. Ahvenlampi demonstroi, kuinka Suomen väkiluku tulee siltä kuin apteekin hyllyltä.

Ahvenlammen asunnon valoja voi säätää ääniohjauksen lisäksi langattomalla yleiskatkaisimella tai vaikka kännykällä. Eteisen valo syttyy automaattisesti, kun sen ohi kulkee. Tiskiallaskaapissa on vesitunnistin varoittamassa mahdollisesta vesivahingosta.

Asunnosta löytyy myös kamera, jossa on liiketunnistin. Se kytkeytyy päälle, jos asunnossa liikkuu joku asukkaiden ollessa pois kotoa. Kamera lähettää Ahvenlammen kännykkään livevideota kutsumattomista vieraista. Siinä on myös kaksisuuntainen audiojärjestelmä, joten kännykällä saa myös puheyhteyden asuntoon kameran kautta.

Kodissa on Alexan lisäksi toinenkin pömpeli, jota käskyttää.

-Hey Google, play Narcos on Netflix, Ahvenlampi sanoo ja lempisarja pyörähtää käyntiin televisiosta.

Googlen ääniohjauslaite on kytkettynä Chromecastiin ja siltä voi pyytää sarjan tai elokuvan lisäksi vaikkapa pienempää äänenvoimakkuutta.

Ahvenlammella on makuuhuoneessaan pienempi versio Amazon Echo -älykaiuttimesta.

Hifistelyä vai helpotusta?

Ovatko erilaiset tekoälyassistentit ja muut laitteet vain teknologiafriikin hifistelyä vai onko niistä oikeasti hyötyä?

-Helppous tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Itse en luopuisi älyvaloista, joita ei tarvitse käydä painelemassa erikseen päälle ja pois, Ahvenlampi sanoo.

Erityisesti lapsiperheet ja liikuntarajoitteiset voivat hyötyä älykotiratkaisuista. Ääniohjauslaitteet jättävät kädet vapaaksi kotona, kun laitteet toimivat puheella.

-Näille joutuu valitettavasti puhumaan vielä englantia, mutta veikkaan että Googlen laite ymmärtää suomea jo puolen vuoden sisällä.

Älylaitteet voivat tuoda käyttäjälleen myös taloudellisia hyötyjä. Jos äly tuodaan taloon jo rakennusvaiheessa, sen voi sisällyttää vaikka lämmitykseen, viilennykseen ja ilmanvaihtoon. Tekoäly voi säädellä esimerkiksi kodin lämmitystä vuorokaudenajan tai sen perusteella, onko kukaan kotona.

Uusia taloja rakennettaessa voi harkita esiasennettavia älyratkaisuja.

Turvallisuus kiinnostaa

Älykoti-innostus on Suomessa vielä lapsen kengissä. Ruotsissa ruoan verkkokauppatilausten yleistymisen myötä kotien älylukot ovat lisääntyneet. Yhdysvalloissa Amazon Echo on todella suosittu, samoin erilaiset älytermostaatit. Myös Etelä-Koreassa ja Kiinassa älykotilaitteet ovat trendi.

Ahvenlampi toimii suuren teleoperaattorin kehityspäällikkönä, ja myös siksi tekniikka on hänelle helppo aihe. Mies ennustaa, että älylaitteet alkavat kiinnostaa suomalaisiakin pikku hiljaa. Naapurikateus ja näyttämisen halu ovat monelle hyviä motivaattoreita älykkäämpään asumiseen.

-Turvallisuuteen liittyvät älyelementit ovat yleensä ensisijaisia kiinnostuksen kohteita, etenkin omakotitaloissa.

Jo pienillä muutoksilla voi onnistua pitämään murtovarkaat loitolla. Esimerkiksi älykkäät valot oppivat matkimaan perheen valojen käyttöä. Tekoäly sytyttelee ja sammuttelee niitä sitten samaan tapaan myös asukkaiden ollessa pois kotoa.

-Koteja on suojattu Suomessa vasta vähän, koska täällä elellään vielä kuin lintukodossa. Älylukot tulevat kuitenkin yleistymään, siitä ei pääse mihinkään. Erityisesti sitten, kun älylukkojen käyttöön voidaan yhdistää erilaisia palveluja.

Älylukko korvaa tyypillisesti perinteisen avainpesän ja ovi aukeaa koodilla, kännykällä tai kulkutunnisteella. Kerrostaloasuntoja varten on myös saatavilla älylukkoja, jotka säilyttävät avainpesän. Siinä vaiheessa, kun verkkokauppaostoksia kuljettavat lähetit avaavat älylukkojen avulla kotien ovia, myös erilaiset turvakamerat alkavat kiinnostaa yhä enemmän.

Ahvenlampi suunnittelee asentavansa kotinsa ulko-oveen älylukon.

Aloita vaikka valoista

Ahvenlampi selittää, että älykoti vaatii verkkoyhteyden lisäksi tyypillisesti kolme elementtiä: hubin eli keskittimen, käyttöliittymän ja haluamansa älylaitteen. Kodin älyllistämisen voi kuitenkin aloittaa ilman erillistä laitettakin.

-Laajakaistaliittymän osaksi saa esimerkiksi palvelun, jolla näkee milloin lapset tulevat kotiin. Tämä perustuu siihen, että palvelu tunnistaa, kun lapsen puhelin kytkeytyy kodin wifi-verkkoon.

Jos varsinaiset älylaitteet kiinnostavat, voi aloittaa vaikkapa valoista.

-Niistä olen itse lähtenyt liikkeelle viitisen vuotta sitten. Se on helpoin ja ehkä myös mielekkäin tapa tutustua älykkäämpään asumiseen. Jokainen käyttää kodissaan valoja ja niiden älykäs ohjaus helpottaa asumista.

Valoissa voi olla esimerkiksi liikesensorit, puheohjaus tai molemmat. Ahvenlammen kotona lähes kaikki valot, jotka on voinut helposti vaihtaa, on vaihdettu älyvaloihin. Yksinkertaisempiakin valoja on saatavilla, mutta Ahvenlammen kotona valot saa vaihdettua halutessaan vaikka violeteiksi.

-Koska valoissa on älyä, ne osaavat muuttua illalla keltaisemmiksi ja aamulla kirkkaammiksi.

Kimmo Ahvenlampi on harrastanut älykotilaitteita jo viitisen vuotta. Hänen kerrostalokotinsa valoja voi säädellä niin puheohjauksella kuin kännykälläkin.

Mitä maksaa?

Ahvenlampi on maksanut yhdestä valosta 50-60 euroa, mutta niitä ei ole tarvinnut vaihtaa viiteen vuoteen.

-Ostohinta on korkeampi, mutta ne saattavat maksaa itsensä takaisin kestävyydellään. Halvempiakin lamppuja on saatavilla. Esimerkiksi Ikea on lähtenyt edullisilla älyvaloillaan markkinaan mukaan.

Kaikki älylaitteet eivät maksa aivan maltaita. Älylukoista pulitetaan 150-250 euroa ja ääniohjauksella toimivan kaiuttimen saa halvimmillaan alle satasella.

Älyä sisältävistä kodinkoneista joutuu vielä maksamaan melko korkeaa hintaa. Esimerkiksi jääkaappi, hella sekä pyykin- ja astianpesukoneet voivat olla älykkäitä.

-Niissä hyöty on vielä vähän rajallinen suhteessa hintaan. Samsungilla on jääkaappi, jonka kameralla voi tarkistaa vaikkapa kaupassa, mitä jääkaapissa on. Se on jo ihan näppärä. Vielä kun se kertoisi automaattisesti, koska elintarvikkeet vanhenevat.

Tämän pienen napin voi ohjelmoida löytämään vaikka kadoksissa olevan kännykän.