Esineiden internet, IoT, on jo osa elämäämme, ja todennäköisesti se ottaa vielä vahvemman jalansijan tulevina vuosina. Tutkimusyhtiö Gartner ennustaa, että maailmassa on jo 20 miljardia toisiinsa verkon kautta kytkeytynyttä laitetta vuonna 2020.

Tätä huimaa kasvua ei selitä pelkästään älypuhelinten yleistyminen vaan muut internetin yhteyksiä hyödyntävät laitteet ja järjestelmät, jotka esimerkiksi mittaavat, paikantavat tai seuraavat toimintojamme. IBM ennakoi, että maailmassa on IoT-yhdistettyjä autoja jo 380 miljoonaa vuoteen 2021 mennessä.

Mutta mitä Internet of Things oikeastaan tarkoittaa? Käytännössä esineiden internet kytkee laitteita, muita esineitä ja järjestelmiä toisiinsa antureiden tai RFID- ja WLAN -sirujen avulla, jolloin laitteita voidaan ohjata ja ne voivat olla vuorovaikutuksessa.

Keskenään kommunikoivien laitteiden ympärille voidaan rakentaa ohjelmistojen ja sovellusten avulla erilaisia uusia palveluja. Otetaan esimerkiksi kaupunkipyörä. Sen vuokrausta varten ladataan tarvittava sovellus, jolla voi vaikka paikantaa kartalta lähimmän pyörän. Matkan lopuksi pyörä palautetaan asemalleen. Käyttäjä maksaa ja päättää palvelun käytön älypuhelimellaan, joka hyödyntää internetiä ja pilvipalveluja toimintojen suorittamiseksi.

Tätä on arkisimmillaan esineiden internet.

Teollinen internet auttaa optimoimaan energian ruuhkahuippuja

Käytännön IoT-esimerkkejä ovat myös etäluettavat sähkömittarit, jäteastioiden täyttymistä tarkkailevat sensorit ja rakennusten energiankulutusta optimoivat ratkaisut. Samoin niitä ovat jakamistalouden ilmiöt, kuten MaaS, eli liikkuminen palveluna.

Uusien palveluiden määrä kasvaa koko ajan. Muun muassa vesiyhtiöt ovat tuomassa langatonta radioteknologiaa hyödyntävät vesimittarit markkinoille vuonna 2019.

Todelliset IoT:n yhteiskunnalliset vaikuttavuusloikat ovat kuitenkin vasta tulossa.

– Teollisen internetin ratkaisujen avulla voidaan tulevaisuudessa optimoida tehokkaammin sähkönkulutusta ja tasata koko yhteiskunnan käyttämän energian ruuhkahuippuja. Kun uusiutuvan energian tuotanto kasvaa, mahdollistavat tulevaisuuden älykkäät sähköjärjestelmät eri energiamuotojen kysyntäjouston, kuvailee Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto.

Vahva insinööriosaaminen hyvä perusta kasvulle

Ailiston mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet ottaa edelläkävijän rooli esineiden internetin tarjoamien ratkaisujen hyödyntäjänä, sillä teknologiaosaamisemme on jo vahvaa tietoliikenne- ja ohjelmistoalustoissa, teollisuuden anturiteknologioissa, sähkönmittausjärjestelmissä ja data-analytiikassa.

– Sen sijaan palvelujen kaupallistamisessa ja hyödyntämisessä meillä on paljon tekemistä ja petrattavaa. Keskitymme liiaksi olemassa olevien ratkaisujen teknologian ylläpitoon ja parantamiseen, mutta uuden liiketoiminnan kehittämisessä meidän pitäisi skarpata. Esineiden internet tarjoaa kasvun mahdollisuudet uusien palveluiden ja tuotteiden tuottamiseen, jopa kokonaan uusien toimialojen syntyyn, Ailisto sanoo.

Samalla se tuo mukanaan myös työtä. Optimistisimpien suomalaisarvioiden mukaan esineiden internet ja digitalisaatio voivat luoda jopa kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja.

Lue myös: Miten loikkaamme esineiden internetin edelläkävijäksi?