Vinkkejä tavoitteiden asettamiseen

op.media
op.media

Hyvillä tavoitteilla mahdollistamme itseohjautuvan päätöksenteon ja sitä kautta parannamme työntekijän tyytyväisyyttä. Miksi niitä on sitten niin vaikea asettaa? Tässä vinkkejä tavoiteasetannan onnistumiseen.

op.media
op.media

Tavoitteet ovat tärkeä osa yrityksen johtamista ja niistä pääsee hyvin kiinni yrityksessä vallitsevaan johtamiskulttuuriin. Ovatko tavoitteet suuria kokonaisuuksia: asioita, jotka tulisi toteuttaa strategiakauden aikana vai kenties liiketoiminnallisia mittareita, joihin tavoitellaan muutosta? Miten pysyviä tavoitteet ovat, vai muokataanko niitä jatkuvasti saadun opin mukaan? Kenties suuret linjaukset muuttuvat tuulen suunnan mukana? Saadaanko organisaatio tavoittelemaan yhteistä hyvää vai puuhaillaanko omiamme?

Ketterä yritys tavoittelee tilannetta, jossa tiimit puhaltavat yhteen hiileen ja proaktiivisesti pyrkivät yhdessä löytämään parhaat tavat viedä yhteistä hyvää eteenpäin. Helpommin sanottu kuin tehty; jokaisen mielestä hyvien tavoitteiden tekeminen on todella haastavaa, jopa sietämätöntä. Varsinkin, kun helposti ajaudutaan kristallipallon hyödyntämiseen ja liian yksityiskohtaiseen tulevaisuuden ennustamiseen. Pitääkin ensin varmistaa, mitä yritys haluaa saada aikaiseksi.

Työntekijätyytyväisyyden ollessa prioriteettina, on tärkeää mahdollistaa työntekijän osallistuminen tavoitteenasetantaan ja päätöksentekoon. Yrityksen kannalta yhteiset ja tärkeät tavoitteet antavat selkeän tarkoituksen asiantuntijoille, ja mahdollistavat heille itseohjautuvuutta tavoitteen saavuttamisessa.

Asiantuntijan kontribuutio tavoitteeseen on merkittävä tekijä sen selkeydessä ja myös siihen sitoutumisessa. Näin yritys saa aikaan ymmärrettäviä tavoitteita, joihin kaikki ovat sitoutuneet ja jotka vievät yritystä eteenpäin. Tietotyöläisen motivaatiota on tutkittu paljon. Esimerkiksi Dan Pinkillä on useita hyviä puheenvuoroja YouTubessa sekä hänen lukuisissa kirjoissaan.

Visio ohjaa oikeaan suuntaan

Nyt, kun on päästy hyvään yhteistyöhön tavoitteenasetannassa, itse tavoitteen merkitys pienenee. Tärkeämpää on jatkuva yhteistyö ja reagointikyky asiakasarvontuottokyvyssä tapahtuviin jatkuviin muutoksiin. Tässä on kuitenkin myös huomioitava se, ettei pelkkä reagointi markkinaan ole markkinajohtajan käytöstä eikä pitkällä tähtäimellä kestävää.

Tarvitsemme siis myös strategian ja vision siitä mihin olemme menossa. Mitä selkeämmän vision luomme tulevaisuudestamme, sitä helpompi on määrittää, mitä tavoittelemme seuraavaksi.

Silloin tällöin on välttämätöntä aikaansaada suuria muutoksia, jotta mahdollistetaan strategista kilpailuetua. Tämä ei saa poissulkea muutoksiin reagointikykyä eikä myöskään muutoksen toteuttamista pienin askelin. Päinvastoin. Pienillä kohdennetuilla tavoitteilla, jotka rakentavat suurempaa yhteistä muutostavoitetta, saadaan välttämätöntä oppia suuren tavoitteen parantamiseksi. Tekemisessä, suunnittelussa ja tavoitteenasetannassa täytyy siis huomioida koko ajan lyhyt ja pitkä aikaväli, sekä tehdä sitä yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Tällä aktiivisella yhteistyöllä saadaan jokaisessa kvartterissa aikaan koko yrityksen kannalta merkityksellistä edistymistä henkilökunnan motivoituessa entisestään.

Kirjoittaja Sami Mikkonen auttaa OP Ryhmää yhteistyön kulttuurin edistymisessä.

Lue myös:

Matkalla kohti uutta johtamista

Vinkkejä valmennukseen ja fasilitointiin

OP sosiaalisessa mediassa