Varomaton lumitöiden tekijä voi päätyä rikkomaan lakia – tiedätkö, kuka lumen omistaa?

Moni ajattelee, että kotipihan lumet voi kolata sinne, minne huvittaa. Varomaton lumitöiden tekeminen voi kuitenkin johtaa pahimmillaan jopa lain rikkomiseen.

Viime viikkojen lumisateiden myötä koko maassa, poikkeuksellisesti myös Etelä-Suomessa, on saatu nauttia talven perinteisimmästä hyötyliikunnasta – lumitöistä.

Mukavan ulkoliikuntahetken aikana on kuitenkin syytä pitää mielessä se, että maahan satanutta lunta ei voi työntää ihan minne huvittaa. Väärään paikkaan kasattu lumikinos voi pahimmillaan johtaa jopa raastupaan.

Perussääntö on se, että niin kauan, kun lumi leijailee ilmassa, se ei ole kenenkään omaisuutta. Kun lumi koskettaa maata, sen omistajuus siirtyy maan tai kiinteistön omistajalle. Kuten muutakaan omaisuutta, ei luntakaan saa kasata muiden tonteille ilman maanomistajan lupaa. Ei edes kunnan maalle.

-Lumen kasaaminen toisen tontille rikkoo ensisijaisesti naapurisopua, mutta saattaa olla myös rikoslain määräämä hallinnan loukkaus. Hallinnan loukkauksesta voi saada sakkoa tai enintään kolme kuukautta vankeutta, Kuopion kaupungin kunnossapitopäällikkö Jere Toppinen selittää.

Mihin sitten?

Mihin lumen sitten oikein voi kolata? Paras ratkaisu on se, että varaa lumelle tarvittavan tilan omalta pihamaalta. Jos se ei onnistu, kannattaa lumikinoksen kasaamisesta neuvotella naapurin kanssa.

Jos oma tontti käy pieneksi ja naapurin kanssa sopua ei synny, lumi tulee kuljettaa kaupungin tarjoamalle lumenvastaanottopaikalla. Esimerkiksi Helsingissä paikkoja on kahdeksan, Kuopiossa ja Oulussa kaksi. Kannattaa kuitenkin huomioida, että monesti lumen vieminen kaupunkien ylläpitämille vastaanottopaikoille on maksullista.

Naapurin lumet minun tontilla

Joskus tilanne voi kuitenkin olla päinvastainen: naapuri työntää lumet sinun tontillesi tai kaupungin aura-auton tekemä lumivalli sulkee kotipihasi kulkutien.

Lumivallin kohdalla joudut nielemään pettymyksen, sillä tieliittymän puhtaanapito kuuluu kiinteistön omistajalle. Laki on selväsanainen siinä, että lunta ei ole sallittua työntää takaisin ajoväylälle, joten ei auta kuin tarttua lapioon.

-Lunta ei saa myöskään kolata tien yli toiselle puolelle, sillä aura siirtää sen helposti takaisin tai jonkun toisen liittymän tukkeeksi, Toppinen kokemuksesta tietää.

Sen sijaan niissä tapauksissa, kun naapuri työntää lumet sinun tontillesi, tilanne on hankalampi. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan poliisi on aiempina vuosina ilmoittanut, että se ei aio tutkia naapureiden välisiä lumiriitoja, ”ellei homma ylly ihan käsikähmäksi”.

-Varmaan järkevintä on ensin keskustella sen naapurin kanssa, että näin ei tule menetellä. Oikeusteitse sitä on äärimmäisen vaikea lähteä vaatimaan. Yksi vaihtoehto on pyytää kunnan viranomaista puuttumaan tilanteeseen, Aalto-yliopiston talousoikeuden professori Ari Ekroos toteaa.

Ekroos kirjoitti joitain vuosia sitten blogikirjoituksen ”lumioikeudesta”, jonka jälkeen hän on saanut vastata lumeen liittyvästä juridiikasta kerran jos toisenkin.

Taloyhtiöllä vastuu

Jos asut taloyhtiössä, pääset lumitöissä luultavasti muita helpommalla. Yhtiöllä on nimittäin vastuu huolehtia siitä, että liikkuminen sen alueella on turvallista. Siksi taloyhtiö on velvollinen hoitamaan ja kustantamaan lumityöt.

Laki ei kuitenkaan velvoita pitämään kulkureittejä auki tiettyjen kellonaikojen mukaan, vaan taloyhtiössä voidaan sopia siitä itse.

Lumitöiden lisäksi taloyhtiön tulee huolehtia muun muassa liukkauden torjunnasta ja siitä, että katolta putoava lumi tai jää eivät aiheuta vaaraa ulkona liikkuville.

Isommissa yhtiöissä lumityöt on usein ulkoistettu huoltoyhtiölle, mutta pieni taloyhtiö on voinut päättää, että ne tehdään talkoovoimin. Se voi rassata naapurisuhteita, sillä kyse on sananmukaisesti talkoista - vapaaehtoisista palkattomista työntekotilaisuuksista.

Ketään ei voi pakottaa talkoisiin, eikä lumitöistä kieltäytyvältä ei voida periä muita korkeampaa vastiketta. Ei auta kuin keskustella taas.

OP sosiaalisessa mediassa