Kun työelämä on murroksessa, on selvää, että erilaisten työtilojen on mukauduttava muutokseen. Parhaassa tapauksessa työtilat kuitenkin myös itse ohjaavat muuttuvaa työkulttuuria, sanovat työympäristöasiantuntija Sofia Jakas ja sisustussuunnittelija Johanna Paloviita.

– On tärkeää luoda tiloja, jotka tukevat verkostoitumista ja yhteistyötä, madaltavat hierarkioita ja tarjoavat mahdollisuuksia monenlaiseen työskentelyyn, kuvailee työ- ja oppimisympäristöjä toteuttavassa Martela-yrityksessä työskentelevä Jakas.

Sekä yritys- että yksityistiloja suunnittelevassa Studio Lillehammerissa työskentelevä Paloviita vahvistaa, että erityisesti niin kutsutut monitilatoimistot ovat nyt vahvasti pinnalla.

– Se tarkoittaa, että yhden yrityksen sisällä on erilaisia tiloja erilaisiin tarpeisiin – esimerkiksi hiljaisuutta ja keskittymistä vaativaan työhön, ryhmätyöhön ja spontaaniin jutteluun, hän tiivistää.

Oli kyseessä sitten kolmen tai 300 hengen toimisto, monitilatoimiston suunnittelu lähtee siitä, millaista työtä juuri kyseisessä yrityksessä tehdään, ja millaisia tarpeita se luo.

– Suunnittelussa otetaan huomioon myös se, kuinka kyseisen yrityksen työ tulee muuttumaan tulevaisuudessa, ja kuinka työtila näihin muutoksiin mukautuu, Paloviita toteaa.

Spontaania vuorovaikutusta

Tulevaisuudessa monessa yrityksessä perinteiset työpisteet tulevat vähenemään ja työn sosiaaliset ulottuvuudet korostumaan, Jakas uskoo. Siksi spontaania vuorovaikutusta lisäävät työtilat ovat nyt kovassa nosteessa.

– Kun monessa yrityksessä tehdään yhä joustavammin töitä, halutaan liikkua pois ajatuksesta, että ihmiset menisivät istumaan omiin koppeihinsa.

Haasteena on Jakaksen mukaan usein se, että vuorovaikutusta halutaan teorian tasolla lisätä, mutta käytännössä monessa yrityksessä halutaan yhä pitää kiinni järjestyksestä, jossa jokaisella on oma työpöytänsä ja työpisteensä.

Perinteinen paikka kohtaamisille ja ajatusten vaihdolle on työpaikan taukohuone. Suomalaisten rakkaus kahviin ei ole Jakaksen mukaan kadonnut minnekään, mutta nyt työpaikoille suunnitellaan yhä enemmän kahvilamaisia tiloja, joissa voi myös viettää aikaa ja työskennellä.

– Monet ovat kertoneet, että työpaikan kahvila on juuri se paikka, jossa on tavannut ja tutustunut ihan eri osastojen tai alojen ihmisiin, Paloviita komppaa.

Käyttäjätieto ohjaa suunnittelua

Toinen selvä trendi on työtilojen käyttäjälähtöinen suunnittelu ja työntekijöiden osallistaminen suunnitteluprosessiin.

Suuri osa esimerkiksi Jakaksen työstä on osallistaa, koota ja analysoida suunnitteluprosessia ohjaavaa käyttäjätietoa.

– Usein yritykset haluavat tietää, että ovat tekemässä oikeita ratkaisuja. Käyttäjäpohjainen data antaa sille varmistuksen, hän sanoo.

Työtilojen käyttäjätietoa kerätään muun muassa kyselyiden, työpajojen ja valikoitujen haastattelujen kautta. Data voi antaa vastauksen esimerkiksi sille, kuinka paljon työpisteellä vietetään aikaa, tai miten ihmiset tekevät yhteistyötä ja missä se onnistuu parhaiten.

Myös Paloviita korostaa asiakkaiden osallistamisen tärkeyttä.

– Sekä meidän että asiakasyritystemme lähtökohtana on, että eri tiimien tai osastojen työntekijöitä tulisi mukaan työtilojen suunnitteluprosessiin. Ei siis niin, että vain johtoporras päättää, mitä ja miten tehdään.

Rentoutta ja kodinomaisuutta

Paloviita kertoo, että vaikka monien suomalaisten yritysten toimitilojen suunnittelussa mennään toiminnallisuus edellä, visuaalisuus on nyt nousussa.

– Monissa insinööritoimistoissakin mietitään työympäristön värejä ja materiaaleja innostuneemmin kuin olisi arvannutkaan.

Jakaksen mukaan työtilojen visuaalisuudelta kaivataan tällä hetkellä ennen kaikkea rentoutta ja kodinomaisuutta: lämpimiä sävyjä, viherkasveja ja pehmeitä nurkkia.

– Aina välillä toivotaan kaikkea hulvatonta, kuten rantoja tai liukumäkiä. Mutta jos sellaista tehdään, usein niiden käyttö jää melko vähäiseksi. Hyvä työtila vaatii kuitenkin paljon enemmän.