Pitkän ja poikkeuksellisen kuuman kesän jälkeen syksy on selvästi saapunut. Sää on jo muuttunut merkittävästi sateisemmaksi, ja ensimmäiset kovat tuulenpuuskat ovat katkoneet puita ja jättäneet kotitalouksia ilman sähköä varsinkin maan etelä- ja itäosissa.

Syysmyrkyt voivat saada aikaan merkittäviä vahinkoja metsissä sekä talojen pihoilla ja rakenteissa. OPn maa- ja metsätalousasiantuntija Liisa Viikari huomauttaa, että myrskyt ovat tilastollisesti lisääntyneet Suomessa 2000-luvulla. Tämä näkyy erityisesti myrskyjen aiheuttamien metsätuhojen tilastoinnissa.

– 2000-luvun suuret myrskyt, kuten Pyry, Asta ja Tapani tuhosivat vuosina 2001–2013 noin 14 miljoonaa kuutiometriä puita. Vuosina 1978–2000 myrskyjen tuhoamaa puustoa oli vain 9,5 miljoonaa kuutiometriä.

Metsätuhojen hintalappu on suuri

Metsä on monelle suurin omaisuuserä oman kodin ohella, ja metsiin syntyy myrskyjen aikana helposti kustannuksiltaan mittavia tuhoja. Myrskyvahinkoja syntyy ympäri vuoden, mutta erityisesti silloin, kun maa on sula. Kun maaperä ei ole jäässä, puut kaatuvat tuulessa helpommin.

– Jos tuuli katkoo tai muuten vaurioittaa hyvää tukkipuuta niin, että se pitää käyttää sellupuuksi, syntyvä tappio voi olla tällä hetkellä 40 euroa kuutiometrille, Viikari kertoo.

Jos puu on niin pahasti vaurioitunut, että kelpaa vain polttopuuksi, hintaerotus on vielä suurempi. Suuremmissa metsissä myrskytuhojen hintalappu kohoaa helposti useisiin tuhansiin euroihin hehtaarilla.

Viime vuosina metsien vakuutusaste on Suomessa noussut, ja nyt noin 50 prosenttia metsistämme on vakuutettu. Vakuutusasiantuntijan näkökulmasta se on yhä huolestuttavan vähän.

– Erityisesti nyt, kun metsä on tänä vuonna jo kärsinyt kuuman kesän aiheuttamista metsäpaloista ja mittavista lumituhoista , siellä on paljon vaurioille hyvin altista lahopuuta, hän sanoo.

– Keskimääräisen metsätilan vakuuttaminen kuitenkin maksaa keskimäärin vain autovakuutuksen‍ verran.

Pihan lahopuut ovat suuri riski

Myrskysäällä myös talojen puutarhojen puut ja muut istutukset vaurioituvat herkästi, kertoo Pohjola Vakuutuksen korvauspäällikkö Maarika Vauhkonen.

– Esimerkiksi koristepensaiden tuhoja korvaamme usein.

Puihin liittyy myös suurempi riski: kova tuuli saattaa kaataa ne esimerkiksi autotallin ja asuinrakennuksen päälle.

– Eikä sen tarvitse olla edes koko puu. Jo yksittäinen, raskas oksa voi vaurioittaa esimerkiksi ränniä tai kattoa niin, että vesi pääsee vuotamaan talon rakenteisiin, Vauhkonen toteaa.

Oman tontin puutarhan puiden ja muiden istutusten vauriot kuuluvat kotivakuutuksen korvauspiiriin. Vakuutus kattaa myös esimerkiksi omakoti- tai huvilarakennuksen päälle kaatuneen puun aiheuttaman vauriot.

Vauhkonen korostaa, että ylipäätänsä olisi ensisijaisen tärkeää huolehtia omien puiden kunnosta. Jos pihassa on lahonneita puita, omistajalla on velvollisuus huolehtia niiden turvallisesta poistamisesta.

Muista venevakuutus ja laiterikkoturva

Myrskyjen yhteydessä esiintyvät raekuurot saattavat tehdä tuhoja talojen katoilla. Jos tuulen nopeus on tarpeeksi korkea ja vettä tulee lähes vaakasuunnassa, vettä voi myös päästä talon sisälle esimerkiksi räystäiden tai savupiipun juuren kautta.

Tällöinkin vahingot korvataan kotivakuutuksen‍ luonnonilmiöturvasta.

– Pitää kuitenkin aina selvittää, mistä vaikkapa vesivahinko johtuu. Jos ilmenee, että sen on aiheuttanut talon rakennusvirhe eikä myrsky, silloin kotivakuutus ei korvaa kustannuksia, Vauhkonen huomauttaa.

Muita mahdollisia myrskyvahinkoja ovat esimerkiksi ukkosen aiheuttaman ylijännitteen rikkomat sähkölaitteet ja kodinkoneet. Niiden korvaamiseksi kotivakuutuksesta tulee löytyä erillinen laiterikkoturva.

Myös veneen vakuuttaminen‍ myrskyn varalta on asia, joka koskee montaa suomalaista.

– Vahinkoja syntyy veneen ollessa vesillä, mutta myös silloin, kun se on talviteloilla, sanoo Vauhkonen.

Kovien tuulien varalta vene tulee aina pitää laiturissa turvallisesti kiinnitettynä ja tyhjäksi pumpattuna. Kun vene on nostettu maihin, se tulee vetää niin kauas rantaviivasta, etteivät kovatkaan aallot yllä siihen.

Tee vahinkoilmoitus välittömästi

Mitä tehdä ensimmäiseksi, jos myrsky on jo päässyt runtelemaan esimerkiksi omaa pihaa ja taloa?

Hyvä yleisohje on Vauhkosen mukaan pyrkiä suojaamaan pahimpia tuhoja esimerkisi pressulla.

– Tietysti pitää käyttää maalaisjärkeä. Jos myrsky vielä pauhaa, ei kannata lähteä kiipeilemään pressun kanssa katolle.

Pohjola Vahinkoapu‍ antaa tarkemmat toimintaohjeet odottamattoman tilanteen selvittämiselle. Lähimmät vahinkokumppanit, joihin kuuluu esimerkiksi vesivahinkojen asiantuntijoita ja rakennusliikkeitä, voi selvittää oman postinumeron avulla OPn verkko- tai mobiilipalvelussa.

– Ei kannata lähteä tekemään itse korvaavia toimenpiteitä ennen kuin on tehnyt ilmoituksen meille, Vauhkonen toteaa.