Näin koulujen lomakauden siirtäminen vaikuttaisi Suomessa – ”Päätöstä ei kannata tehdä yksinomaan talouden näkökulmasta”

Koulujen loma-aikojen siirtäminen nousi jälleen otsikoihin, kun TEM julkaisi toukokuun alussa selvityksen lomakauden siirron taloudellisista vaikutuksista. Lomakauden painottuminen elokuulle olisi tervetullut muutos etenkin matkailualan näkökulmasta, mutta miten muutos vaikuttaisi koko suomalaiseen yhteiskuntaan?

Toukokuun alussa julkaistun työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan koulujen kesälomien siirtäminen kahdella viikolla voisi lisätä matkailutuloja kesäkuukausina peräti 219 miljoonalla eurolla. OPn ekonomisti Henna Mikkosen mukaan lomakauden muutoksen vaikutukset heijastuisivat näkyvimmin nimenomaan matkailusektorille.

– Muutoksella olisi vaikutuksia matkailualalle ja matkailu on tietysti osa kokonaistaloutta. Elokuu on eurooppalaisille selvästi tärkein matkailukuukausi ja Suomessa osa paikoista sulkee jo ovensa silloin. Tässä mielessä muutoksesta olisi todennäköisesti hyötyä matkailutoimijoille.

Mikkosen mukaan tärkeintä olisi kuitenkin arvioida muutoksen vaikutukset koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Taloudellisten vaikutusten lisäksi lomakauden siirrosta puhuttaessa tulisi ottaa huomioon etenkin opettajien ja oppilaiden hyvinvointi.

– On hyvä muistaa, että matkailuala on ainoastaan yksi toimiala Suomessa. Mielestäni tässä olisi hyvä miettiä kokonaisvaltaisia vaikutuksia ja huomioida mahdolliset vaikutukset etenkin lasten ja nuorten oppimistuloksiin. Usein kouluista tulee sellaista viestiä, että oppilaat ja opettajat ovat aika väsyneitä keväällä. Miten se vaikuttaisi, jos lomien alkua siirrettäisiin vielä parilla viikolla eteenpäin? Toki jos löydetään ratkaisu, jossa kaikki osapuolet hyötyvät, se on kaikista paras.

Lisää matkailualan työpaikkoja nuorille

Nykyisiä loma-aikoja on moitittu muun muassa siitä, että niiden puitteissa elokuun matkailusesongin aikaan kausityöläisiä ei ole käytettävissä tarpeeksi. Lomien siirto elokuulle helpottaisi kausityöläisten palkkaamista, mutta toisaalta muutoksen vaikutukset heijastuisivat myös syksyyn.

– Matkailuala hyötyisi siitä, että työntekijöitä olisi enemmän tarjolla ja nuoret puolestaan saisivat paremmin työpaikkoja ja kokemusta. Jos kesälomia siirrettäisiin eteenpäin, todennäköisesti myös syyslomia tulisi siirtää pidemmälle syksyyn. Siinä vaiheessa Lapissa voisi olla jo talvikausi ja lumet maassa, jolloin se voisi aiheuttaa uusia kerrannaisvaikutuksia.

Suurin painoarvo oppilaiden ja opettajien hyvinvoinnille

Vaikka lomakauden siirtoon voisikin liittyä monia talouden kannalta positiivisia vaikutuksia, se ei todennäköisesti vaikuttaisi suoraan Suomen kilpailukykyyn tai kansainvälisten yritysten kiinnostukseen Suomea kohtaan.

– Niin isosti en lähtisi sitä julistamaan, että muutos tulisi parantamaan Suomen kilpailukykyä. Se saattaisi vähän helpottaa kansainvälisten yritysten toimintaa, mutta jos yritys miettii Suomeen tulemista, niin päätökseen vaikuttavat monet isommat ja tärkeämmät asiat. Sanotaan näin, että ei se kuitenkaan huonontaisi tilannetta.

Vaikka loma-aikojen siirtämisestä on puhuttu viime vuosina paljon, Mikkonen ei usko, että muutosta tullaan näkemään aivan lähiaikoina.

– En sano, että muutos ei voisi tapahtua, mutta toisaalta en usko, että se tulee tapahtumaan ainakaan nopealla aikataululla. Lomakauden siirtäminen vaikuttaisi kuitenkin niin moneen osa-alueeseen, erityisesti koulutuspuolella. Mahdollisen muutoksen yhteydessä katsoisin tilannetta kokonaisvaltaisemmin eri toimialojen näkökulmista ja laittaisin suurimman painoarvon lasten ja nuorten oppimiseen.

OP sosiaalisessa mediassa