Ennätyskuuman kesän lopulla ympäri Suomea on salamoinut ja jyrissyt. Rajut ukkosmyrskyt elokuun alussa liittyvät ennen kaikkea pitkän, yhtämittaisen hellejakson päättymiseen.

– Säätyyppi muuttui epävakaisemmaksi, kun helle väistyi ja tilalle korkeammalla ilmakehässä virtasi viileämpää ilmaa, joka on suotuista rajuilmojen synnylle, kuvailee Ilmatieteen päivystävä meteorologi Jesse Heikkilä.

Ukonilma saattaa aiheuttaa myös mittavia vahinkoja.

Viime viikolla Pohjois-Karjalassa mökkeilemässä olleet veljekset kuolivat todennäköisesti salamaniskuun. Ukkosesta johtuvat henkilövahingot ovat kuitenkin harvinaisia – yleisimmät vahingot liittyvät ukkosen aiheuttamaan ylijännitteeseen, joka rikkoo vuosittain satoja kodinkoneita ja sähkölaitteita.

– Siksi kannattaa aina ukonilmalla irrottaa tietokoneet, tabletit, televisiot ja latautumassa olevat puhelimet sähkövirrasta, muistuttaa Pohjola Vakuutus Oyn Korvauspäällikkö Maarika Vauhkonen.

Vauhkonen lisää, että tarvittaessa myös koko asunnon sähköt voi sulkea hetkeksi pääkytkimestä – kunhan muistaa kääntää ne takaisin päälle, jottei esimerkiksi pakastin sula turhaan.

Ukonilmaan liittyy usein myös kova tuuli, joka voi katkoa puita. Ukkosmyrskyjen varalta omassa pihapiirissä olevien puiden kunnosta kannattaa pitää jatkuvasti hyvä huoli.

Sähkövirtaa maahan johtava ukkosenjohdatin tuo lisäturvaa suoralta salamaniskulta. Vauhkonen kuitenkin muistuttaa, ettei se auta ylijännitteestä johtuviin vahinkoihin. Siksi kannattaa tarkistaa, löytyykö omasta kodista ylijännitesuoja.

-Uudisrakentamisessa suoja tulee rakennuksiin automaattisesti. Jos vanhaan taloon haluaa sen asentaa, asennustyö pitää ehdottomasti teettää ammattilaisella.

Mistä korvaus ukkosvahingoille?

Jos käy niin huono tuuri, että salama iskee esimerkiksi omakotitaloon, kotivakuutuksen perusosan palo- ja luonnonilmiöturva kattaa mahdolliset vahingot, kuten tulipalot.

Vauhkonen korostaa, että perusosa kattaa vain suorasta salamaniskusta koituvat vahingot. Jos esimerkiksi televisio räsähtää ukkosella rikki ylijännitteen vuoksi, sen korvaa kotivakuutuksen laiterikkoturva.

Laiterikkoturva ei kuulu kaikkein suppeimpaan kotivakuutukseen, joten kannattaa miettiä, mitä haluaa oman vakuutuksensa kattavan.

– Käymme kotivakuutusta hankkivan asiakkaan kanssa kaikki vaihtoehdot läpi, Vauhkonen sanoo.

Ylijännite voi johtaa myös välillisiin vahinkoihin, kuten rikkoontuneen pakastimen takia pilaantuviin ruokiin. Silloin turvan antaa kotivakuutukseen liitettävä särkymis- ja menetysturva.

Kaikilta ukkoseen liittyviltä harmeilta ei voi suojautua vakuutuksin – esimerkiksi tietokoneen tiedostot eivät ole vakuutuksen piirissä. Siksi kaikki tärkeät dokumentit kannattaa aina varmuuskopioida.

Lisää jyrinää luvassa

Ukkonen syntyy, kun maan pinta on lämmin, ja ylös kohoavan ilman kosteus alkaa tiivistyä vesipisaroiksi, jotka sitten jäätyvät. Jäätyneiden kiteiden ja rakeiden törmäillessä toisiinsa syntyy jännitettä, joka purkautuu ukkosena.

Kesän tähän mennessä salamarikkain päivä oli torstaina 2. elokuuta. Silloin Suomessa mitattiin 27 000 maasalamaa.

– Se oli aika reilusti, mutta ei vielä lähelläkään ennätysmääriä, Heikkilä luonnehtii.

Ukkoskausi ajoittuu Suomessa toukokuusta syyskuuhun. Vuonna 2014 kauden aikana mitattiin huimat 200 000 maasalamaa, kun taas vuonna 2017 salamoi yhteensä vain 30 000 kertaa.

Pahimmat ukkosrintamat näyttävät nyt väistyneen, mutta Heikkilän mukaan kesän ukkoset eivät vielä ole ohi.

– Ukkosen ja salamoinnin mahdollisuus kasvaa taas, kun Lounais-Euroopasta valuu Suomea kohti lämmintä ilmaa.

Yleisesti ottaen ukkosen ennustaminen on Heikkilän mukaan “viheliäistä puuhaa”, koska epävakainen sää ei läheskään aina johda ukkoseen.

Lähestyvä ukkosrintama saattaa kuitenkin näkyä yllättävilläkin tavoilla.

– Saamme aina välillä soittoja, joissa ihmiset kertovat heidän jalkojensa kolottavan sillä tavalla, että ukkonen on lähellä. Ja aika usein seuraavana päivänä alkaa jytistä, Heikkilä hymyilee.

Tutustu Pohjola Vakuutuksen kotivakuutuksiin‍.