Kimppavene seilaa vesillä yhteisvoimin – Erityisesti purjeveneiden jakaminen on suosittua

Yhteiskäyttöveneillä on pitkät perinteet. Kimppavene on hyvä tapa aloittaa harrastus, kun veneilyyn liittyvät kulut, työt ja opit voi helposti jakaa. Vähitellen yleistyvät myös uudenlaiset veneenkäyttöpalvelut.

Soutuveneitä, purjeveneitä, retkiveneitä, mökkiveneitä, matkaveneitä, moottoriveneitä – me suomalaiset olemme varsin innokasta veneilykansaa.

– Suomessa on noin 1,16 miljoonaa venettä. Tähän lukuun lasketaan myös soutuveneet. Suomi on maailman venetihein maa, ja Uusi-Seelanti tulee lähes rinta rinnan hyvänä kakkosena. Suomessa veneily on hyvin suosittua ja lähes koko kansan harrastus, kertoo Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo.

Vettä onkin lähes joka puolella, ja veneilijällä on paljon valinnanvaraa merestä, järvistä ja joista.

Yksi tapa päästä vesille oman veneen ostamisen sijaan on hankkia kimppavene. Se on hyvä tapa jakaa kuluja ja työtä.

– Ymmärtääkseni yhteiskäyttöveneitä on aina ollut. Se on kätevä tapa hankkia hieman isompi ja ehkä uudempi vene kuin mitä yksittäinen kuluttaja pystyisi hankkimaan. Kustannusten jakamisesta siinä on hyvin pitkälti kyse.

Pajusalo kertoo, että veneistä yhteisomistuksessa on Trafin tietojen mukaan 28 000. Se tarkoittaa venerekisterissä olevasta venekannasta 14:ä prosenttia.

– Suhteessa enemmän purjeveneitä on yhteisomistuksessa. Niiden osuus koko rekisterikannasta on seitsemän prosenttia ja yhteisomistuksista 17 prosenttia. Vaikka ne eivät ole suurin kimppaveneryhmä, suhteellisesti suositumpaa on purjeveneissä tämä yhteisomistus.

Kaikkein yleisin kimppavenemuoto ovat moottoriveneet.

Kimppavene vaatii yhteiset pelisäännöt

Yhteiskäyttövene voi olla mainio tapa päästä veneilyyn kiinni. Moni onkin aloittanut Pajusalon mukaan veneilyn juuri yhteiskäyttöveneellä.

Hän kehottaa käymään tarkasti läpi kimppaveneen hyvät ja huonot puolet ennen ostopäätöstä. Kimppavene vaatii käyttäjiltään joustavuutta ja keskustelua yhteisistä pelisäännöistä.

– Se sopii varmasti sellaisille, ketkä kykenevät yhdessä sopimaan. Porukalla on oltava yhteinen näkemys tavasta jakaa sekä kustannukset että työt, jotta kenellekään ei tule sellaista tuntumaa, että hän vastaa kustannuksista leijonanosan ja tekee työtkin vielä. Kirjallisesti tehtävä osakassopimus on suositeltava.

Keskimäärin veneet ovat Suomessa vuoden aikana käytössä 17 päivänä, mikä on Pajusalon mukaan melko tavallinen ajanjakso muuallakin maailmassa. Käyttöaika on siis hyvin tiivis. Ennen ostopäätöstä on hyvä miettiä, riittääkö veneelle varmasti käyttöä. Entä miten veneen käyttövuorot jaetaan ja millainen vene lähdetään hankkimaan?

– Pystyykö hyväksymään, ettei vene välttämättä ole käytettävissä silloin kuin itse haluisi?

Veneen hankinta on suuri päätös. Sen ostohinta voi vaihdella tyypistä riippuen kymmenistä tuhansista euroista puoleen miljoonaan tai ylikin.

– Veneen hankinta on aina iso prosessi. Suosittelen jonkinnäköistä ulkopuolista ammattilaista kunnon arvioinnissa. Virallinen kuntokartoitus tai venetarkastus vähentää riskejä ja mahdollisia murheita.

Jos ostopäätös on lopullinen, kannattaa tehdä osakassopimus ja määritellä etukäteen jokaisen vastuut ja pelisäännöt. Varsinkin siisteys ja varustelutaso ovat asioita, joista kannattaa sopia. Jätetäänkö tankki täyteen joka ajon jälkeen?

Veneilyn hintalappu

On myös hyvä ottaa huomioon se, etteivät kulut rajaudu veneen ostohintaan. Myös vakuutus, laituripaikka ja talvisäilytys tuovat kustannuksia.

– On olemassa paljon tutkimuksia käyttökustannuksista. Trafin mukaan keskimääräiset kokonaiskustannukset purjeveneessä ovat 1 800 euroa vuodessa. Sisämoottoriveneessä ne ovat reilu tuhat euroa ja perämoottoriveneessä alta puolet.

Kesää vasten venettä varten on myös hankittava laituripaikka. Niitä tarjoavat esimerkiksi kaupungit, ja hinnat vaihtelevat sadoissa euroissa.

Veneelle on myös päätettävä talvisäilytyspaikka. Säilytyskustannukset vaihtelevat veneen viemän lattiapinta-alan sekä sijainnin mukaan. Onko kyseessä paikka pressun alla taivasalla vai lämmitetyssä hallissa pääkaupunkiseudulla? Venepaikan hinta vaihtelee Pajusalon mukaan 400 eurosta pariin tuhanteen euroon.

Myös huoltokuluihin on syytä varautua. Usein varsinkin vanhan veneen huoltokulut nousevat uutta korkeammiksi. Se on hyvä pitää mielessä venettä ostaessa. Pajusalo kertoo, että keskimäärin veneillä on ikää 19,5 vuotta. Purjeveneillä ikä on vielä korkeampi.

Omistaminen ei ole ainoa tapa päästä vesille

Veneilemään voi päästä myös muuta kautta – omaa ei ole välttämätöntä ostaa. Veneitä voi perinteisesti myös vuokrata. Tuoreempi ilmiö on käyttöoikeuksien hankkiminen. Suomeen on Pajusalon mukaan rantautunut esimerkiksi ruotsalainen Agapi Club, joka vuokraa käyttöoikeuksia omaan venekantaansa Helsingissä, Tukholmassa ja Mallorcalla.

– Siinä on neljä eri tasoa 5 000 eurosta 15 000 euroon vuodessa riippuen siitä, miten paljon veneitä haluaa käyttää.

Yhteisomistuksesta tämä eroaa siten, että yhteisomistuksessa oman osuuden veneestä voi myydä. Käyttöoikeuden saa puolestaan vuotuista rahaa vastaan. Tuotteeseen ei myöskään liity juridista omistusoikeutta.

Tuore tulokas on myös viime vuonna perustettu, kuluttajalta kuluttajalle venevuokrausta tarjoava Skipperi, joka kertoo olevansa eräänlainen veneiden Airbnb.

– Kuluttajalta kuluttajalle -palvelut ovat maailmalla varsin vahvassa nosteessa. Kansainvälisten kollegoiden kanssa palaveerasimme aiheesta ennen kesälomia ja tuntui siltä, että joka maassa on vähintään 1–2 tämäntyyppistä toimijaa, Pajusalo kertoo.

Suomen osalta kyseessä on hänen mukaansa toistaiseksi melko pieni, mutta kasvava startup-henkinen toiminta.

Tutustu OPn tarjoamiin venevakuutuksiin.

OP sosiaalisessa mediassa