Jatkuva uuden oppiminen on kasvava trendi, johon työpaikat vastaavat

Työelämä muuttuu jo vauhdilla, ja tekoäly tuo ennennäkemättömiä muutoksia työtapoihin. Tulevaisuudessa oppiminen jatkuu koko elämän läpi, ja siirtyy vahvemmin oppilaitoksista työpaikoille ja vapaa-ajalle.

Herättääkö sanapari organisaatiokulttuurin kehittäminen ja oman osaamisen päivittäminen mielikuvia lähinnä kerran vuodessa järjestettävistä kurssituksista tai tylsistä tyky-päivistä?

Ei enää kauaa, uskoo organisaatioiden muutosprosseihin erikoistunut sosiaalipsykologi ja elinikäiseen oppimiseen keskittyvän Dare to Learn -tapahtuman ohjelmakuraattori Jere Partanen, jonka mielestä aikuisiällä ja työelämässä tapahtuva oppiminen kaipaa kipeästi uudelleenbrändäystä. Elinikäinen oppiminen pitäisi rakentaa vahvasti osaksi organisaatioiden rakenteita ja siellä työskentelevien yksilöiden arkipäivää.

– Monen aikuisen mielessä oppiminen saattaa yhä olla formaalista opiskelua yliopistossa tai koulussa. Vähitellen elinikäinen oppiminen on kuitenkin alettu ymmärtää ekosysteeminä, joka voi tapahtua ihan missä vain muodossa, hän sanoo.

Kun työelämä muuttuu ja kehittyy uusiin suuntiin yhä nopeammalla vauhdilla, perinteiset oppimiseen liitettävät instituutiot eivät välttämättä pysy perässä. Yhä useammin uuden opettelu liittyy työelämän tarpeseen, johon pitää pystyä vastaamaan.

– Siksikin on tärkeää miettiä keinoja ja resursseja lisätä osaamisen kehittämistä työelämän sisällä, ei vain oppilaitoksissa, Partanen toteaa.

Oppiminen on myös poisoppimista

Ei enää välttämättä niin kovin kaukaisessa tulevaisuudessa tekoäly tulee automatisoimaan monia nyt ihmisen tekemiä työvaiheita. Partasen mukaan uuden oppimisessa ei kannata lähteä kilpailemaan koneiden kanssa, vaan keskittyä siihen, mitä on vaikea korvata tekoälyllä.

– Arvelen, että tulevaisuuden työelämässä korostuu yhteyden luominen toisiin ihmisiin: sosiaaliset taidot ja kyky tehdä yhteistyötä erilaisissa kokoonpanoissa tulevat olemaan valttikortteja.

OPn henkilöstön kehittämisjohtaja Anna Laine ja asiantuntijapäällikkö Anna Haaman uskovat, että elinikäisessä oppimisessa kaikenlainen avoimuus uudelle on ratkaisevaa.

– Se, että on avoin ja utelias uusille asioille, lisää jo itsessään kykyä oppia uutta ja helpottaa monella tavalla työelämän muutoksiin sopeutumista, Haaman toteaa.

Laine muistuttaa, että avoimuus voi tarkoittaa myös herkkyyttä oppia pois niistä käytänteistä ja työtavoista, jotka eivät enää toimi.

– Lisäksi uskon, että reflektointi tulee olemaan yhä tärkeämpää. Pitää oppia pysähtymään ja pohtimaan, mitä on opittu, miten sitä voisi hyödyntää ja mitä voitaisiin tehdä eri tavoin, hän kuvailee.

Helsingissä järjestettiin syyskuussa elinikäiseen oppimiseen keskittyvä Dare To Learn -tapahtuma, johon myös OP osallistui. Kuva: Elissa Jokela

Legoilla leikkien parempaan dialogiin

Ennen kaikkea myös aikuisen oppimisen pitäisi olla sekä haastavaa että hauskaa.

– Tiimikehityksessä voidaan harjoitella dialogin luomista vaikeista asioista vaikkapa legoilla leikkimällä. Tai opetellaan porukalla entistä parempaa palautteen antamisen kulttuuria, Jere Partanen mainitsee esimerkkeinä.

Anna Laine on sitä mieltä, että koska oppiminen tapahtuu parhaiten epämukavuusalueella, ensisijaisen tärkeää on pohtia keinoja tukea ja innostaa yksilöitä oppimaan kannustavassa työilmapiirissä.

Selvää on myös se, että työn kulttuurin murroksessa yksilöiltä vaaditaan entistä enemmän uteliaisuutta ja vastuuta omasta osaamisen kehittämisestään.

– On hyvä muistaa, että oppiminen on aina yksilökohtaista ja yksilön vastuulla. Organisaatio voi tukea sitä eri keinoin liiketoiminnan tarpeet huomioiden. Toisille jo pienet oivallukset ja askeleet riittävät, toiset kaipaavat suurempia muutoksia.

OPlla jatkuvaa oppimista toteutaan muun muassa uuden tekoälykoulutusohjelman kautta.

– Haemme siihen jo osaavia, eri alojen ammattilaisia, jotka opettavat tekoälylle omaa erikoistumisalaansa. Samalla he oppivat itse paljon tekoälystä, Haaman kuvailee.

Tiedon jakaminen kunniaan

Myös uusien käytäntöjen ja oivallusten jakaminen muiden kanssa nousee tulevaisuudessa suurempaan rooliin, arvelee Laine. Murroksessa pärjäävät ne, jotka pystyvät verkostoitumaan ja kommunikoimaan avoimesti muiden kanssa.

Esimerkiksi mentorointi on Laineen mukaan erittäin toimiva konsepti vertaisoppimiselle ja osaamisen jakamiselle. Hän on itse mentoroinut useita nuoria ammattilaisia ja osallistunut myös käänteiseen mentorointiin, jossa kokeneemmat ammattilaiset saavat nuorilta tekijöitä vinkkejä työhönsä.

Vähän aikaa sitten Laine päätti hankkia itselleen organisaation ulkopuolisen mentorin, joka auttaa häntä pohtimaan omaa oppimistaan ja antaa riippumatonta palautetta. Kokemus on jo avannut paljon uusia näkökulmia.

– Jos aikaisemmin tieto oli valtaa, nyt tiedon jakaminen on valtaa, Laine tiivistää.

OP sosiaalisessa mediassa