Leudontuvat talvet tuovat mukanaan runsaita vesisateita. Kostea ilmasto ympäri vuoden, kenties kokonaan vailla kuivia pakkasjaksoja, laittaa rakennukset koville. Miten rakennuksemme ja kotimme kestävät? Ilmastonmuutoksen vaikutuksista erityisesti betonirakentamisessa väitellyt Toni Pakkala Tampereen yliopistosta kertoo:

– Vesi on mukana lähes kaikissa rakennusmateriaalien vaurioitumisprosesseissa. Esimerkiksi betonin pakkasenkestovaatimukset nousivat nykytietämyksen tasolle vasta 1980-luvulle ja siksi sen aikakauden rakenteet ovat kovilla, kun talvisin onkin leutoa ja vesisateista.

Sisämaahan voi tulla rannikon olosuhteet, jolloin rakennuksilta vaaditaan enemmän kuin on totuttu. Kosteat syksyt ja pilvisyys hidastavat rakennusten kuivumista.

Rakenteita on suojattava

Erityistä riskiryhmää ovat 1960–1980-luvuilla rakennetut betonielementtitalot. Vasta monta vuosikymmentä myöhemmin ymmärrettiin betonin laadun vaikutukset talojen kestävyyteen. Meillä Suomessa betonilta vaaditaan aivan eri asioita kuin Etelä-Euroopassa.

– Nykymääräysten mukainen betoni kestää tulevaisuuden haasteet. Siltä osin en ole huolissani uudisrakentamisesta. Nuo tietyn ajan talot ovat ongelma. Etenkin kun vähänkin syrjemmällä sijaitsevien talojen korjaukseen ei tahdo saada lainoitusta. On vaara, että ne jäävät paikoilleen ja lopulta puretaan, Pakkala kertoo.

Vanhempia taloja, niin betonisia kuin muitakin, on Pakkalan mukaan huollettava sateen runtelemina jatkossa useammin kuin aiemmin on totuttu.

– Puhutaan betonin kestävyydestä, mutta ei puutalokaan ole veden vaikutuksille immuuni. Rakenteiden hyvä suojaus esimerkiksi maalipinnalla ja hyvillä räystäillä pidentää rakennuksen käyttöikää.

Hulevedet rakennusten uhkana

Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi Ympäristöministeriön rakennukset ja rakentaminen -yksiköstä lisää, että hallitusohjelmassa kannustetaan puurakentamisen lisäämiseen.

– Työmaa-aikainen kosteussuoja on tärkeää. Kun se pitää, saadaan terveitä puutaloja, Martinkauppi sanoo.

Martinkauppi mainitsee yhtenä rakennusten runtelijana erityisesti lisääntyneet hulevedet. Muistissa on alkuvuonna 2020 Tampereella sattunut tapaus, missä maapenkka rivitalon vieressä sortui, ja talo laitettiin asumiskieltoon.

– Lisääntyneiden voimakkaiden sateiden vuoksi tarvitaan tehokasta hulevesienpoistoa. Vesi on ohjattava pois rakennusten läheltä myös rankkasateen sattuessa, Martinkauppi kertoo.

Säiden ennakoimattomuus tuo mukanaan myös kavalan ilmiön. Kun ulkona on aina ”marraskuu”, rakennukset jäätyvät ja sulavat vuoron perään.

– Tällainen vaihtelu rasittaa rakennusten pintarakenteita aina. Toki suomalaiset rakennukset kestävät tätä keskimäärin hyvin. Mutta kun jäätymisen ja sulamisen sahaus jatkuu pitkään, on se ilman muuta riski, Martinkauppi kuvaa.

Sateen tulokulmalla on merkitystä

Sateita saadaan jatkossa todennäköisesti enemmän kuin aikaisemmin, mutta merkitystä on myös sillä, miten sataa.

– Viistosti taloja piiskaava sade hakeutuu rakenteisiin hanakasti. Hyvät räystäät ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Niillä voi suojata erityisesti rakennuksen yläosia, joita viistosade kastelee, Toni Pakkala sanoo.

Talojen mureneminen vesisateissa ei ole ainoa ilmastonmuutokseen liittyvä huoli. Betonin valmistaminen aiheuttaa paljon ilmastopäästöjä.

– Sen vuoksi betonin kierrättämisen soisi tehostuvan erityisesti niin, että kokonaisia betonirakenteita voitaisiin uusiokäyttää. Tässä on mahdollisuus kotimaiselle betoniteollisuudelle – kierrätyksen tehostamiseksi tulisi kehittää innovaatioita, Pakkala sanoo.

Kirsi Martinkauppi kertoo, että valmisteilla olevassa maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa ilmastonmuutos huomioidaan monipuolisesti.

– Kyse ei ole vain siitä, että rakennukset kestävät sääolosuhteita. Yhä enemmän kiinnitetään huomiota myös rakennusten pidempään elinkaareen ja kierrätyksen tehostamiseen. Kierrätysteknologioiden suunnittelussa Suomi on edelläkävijä, mutta paljon on vielä kehitettävissä.