Testaa tietosi! Oikeat vastaukset löydät alhaalta.

1. Milloin nainen voitti ensimmäisen kerran Nobelin palkinnon?

a) 1900-luvulla b) 1920-luvulla c) 1940-luvulla

2. Uusi Seelanti oli ensimmäinen maa, joka antoi naisille äänioikeuden. Millä vuosikymmenellä tämä tapahtui?

a) 1820-luvulla b) 1850-luvulla c) 1890-luvulla

3. Millä vuosikymmenellä e-pilleri hyväksyttiin Suomessa?

a) 1930-luku b) 1960-luku c) 1980-luku

4. Millä vuosikymmenellä naiset kilpailivat kaikissa olympialaisten lajeissa?

a) 1990-luvulla b) 2000-luvulla c) ei koskaan

5. Millä vuosikymmenellä naisten vapaaehtoinen asepalvelus tuli voimaan Suomessa?

a) 1970-luvulla b) 1980-luvulla c) 1990-luvulla

6. Millä vuosikymmenellä avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoitiin Suomessa?

a) 1950-luvulla b) 1970-luvulla c) 1990-luvulla

7. Suomen uusi avioliittolaki vapautti naisen aviomiehensä holhouksesta. Millä vuosikymmenellä laki tuli voimaan?

a) 1890-luvulla b) 1930-luvulla c) 1950-luvulla

8. Ensimmäisen naistenpäivän (Women’s Day) järjesti Yhdysvaltojen sosialistinen puolue. Millä vuosikymmenellä tämä tapahtui?

a) 1910-luvulla b) 1940-luvulla c) 1960-luvulla

9. Millä vuosikymmenellä hyväksyttiin YK:n kaikkinaisen naisten syrjimistä koskeva yleissopimus?

a) 1950-luvulla b) 1970-luvulla c) 1990-luvulla

10. Milloin suomalaiset naiset saivat alkaa käyttää housuja?

a) 1890-luvulla b) 1910-luvulla c) 1930-luvulla

Oikeat vastaukset:

1.a) Ranskalainen Marie Curie voitti fysiikan Nobelin vuonna 1903 radioaktiivisuuteen liittyvästä tutkimuksesta. Hän jakoi palkinnon kahden miehen kanssa. Marie voitti myös kemian Nobelin vuonna 1911.

2.c) Uusi Seelanti antoi naisille äänioikeuden vuonna 1893. Suomi oli sen sijaan ensimmäinen eurooppalainen maa, jossa naisille sallittiin täysimääräiset poliittiset oikeudet, eli sekä äänioikeus että virka-asema. Maailman ensimmäiset naiskansanedustajat valittiin Suomen eduskuntavaaleissa vuonna 1907.

3.b) Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto hyväksyi Enovid-nimisen lääkkeen vuonna 1960, ja ensimmäiset e-pillerit syötiin Suomessa jo vuonna 1962. E-pilleriä on pidetty naisen seksuaalisen vapautumisen ja itsemääräämisoikeuden kulmakivenä.

4.b) Naiset kilpailivat kaikissa lajeissa Lontoon olympialaisissa vuonna 2012. Lontoon olympialaiset olivat merkitykselliset siinäkin mielessä, että kaikki olympialaisiin osallistuneet maat lähettivät naisurheilijoita kisoihin ensimmäistä kertaa, kun Brunein, Qatarin ja Saudi-Arabian naispuoliset urheilijat pääsivät kilpailemaan.

5.c) Naisten vapaaehtoinen asepalvelus tuli voimaan huhtikuussa 1995. Suunnitelma naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta laadittiin Elisabeth Rehnin ollessa puolustusministerinä. Samana vuonna palvelukseen haki 793 naista. Viime vuonna määrä oli yli 1 516, mikä oli kaikkien aikojen ennätys.

6.c) Avioliitossa tapahtuva raiskaus muuttu rikokseksi Suomessa vuonna 1994. Muutos laissa tapahtui myöhään verrattuna muihin EU-maihin. Esimerkiksi Ruotsissa laki on ollut voimassa vuodesta 1962.

7.b) Uusi avioliittolaki säädettiin vuonna 1930. Lain nojalla puolisoista tuli oikeudellisesti tasavertaisia. Ennen lakia mies oli ollut vaimonsa virallinen edustaja yhteiskunnan suuntaan esimerkiksi talousasioissa. Poliittisesti ja ammatillisesti täysvaltaiset naiskansalaiset olivat olleet siihen asti yksityis- ja perhe-elämässään edusmiehisyyden alaisia, eli rinnastettavissa osittain alaikäisiin lapsiinsa – myös toimiessaan esimerkiksi kansanedustajina tai tohtoreina.

8.a) Ensimmäistä naistenpäivää juhlittiin 28.2.1909 New Yorkissa. Ensimmäinen kansainvälinen naistenpäivä pidettiin kaksi vuotta myöhemmin, ja siihen osallistui yli miljoona ihmistä Saksassa, Itävallassa, Tanskassa ja Sveitsissä. Sittemmin naistenpäiväksi on vakiintunut maaliskuun 8. päivä, ja sitä vietetään joka vuosi eri teemalla. Tänä vuonna teema on #BalanceforBetter, jolla pyritään kohti sukupuolten välistä tasa-arvoa.

9.b) Myös naisten oikeuksien sopimus -nimellä kulkeva sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 1979. Sopimus sisältää säädöksiä muun muassa työelämästä, kansalaisuudesta, koulutuksesta, terveydenhuollosta ja naisten taloudellisista oikeuksista. Sen tarkoituksena on edistää ja turvata ihmisoikeuksien tasa-arvoista toteutumista naisten osalta.

10.c) Suomeen alkoi levitä huhuja pariisilaisten naisten housumuodista jo 1920-luvulla, mutta ajatukseen suhtauduttiin nuivasti. Naisten housuja pidettiin jopa maailmanlopun merkkinä. Naisten hiihtohousut alettiin hyväksyä yleisesti sotien välisenä aikana 1930-40-luvuilla. 1950-luvulla Suomeenkin rantautui farkkuhulluus, ja farmarihousuja oli tarjolla myös naisille.