Turvaa itsesi, metsäsi ja yrityksesi tulevaisuus edunvalvontavaltakirjalla

Edunvalvontavaltuutus auttaa jatkamaan esimerkiksi metsänhoitoa, yritystoimintaa tai terveydenhoitoa silloin, kun omistaja ei enää voi vastata niistä itse.

Kun yllättävä tapaturma tai sairaus vie kyvyn hoitaa omaa taloutta ja terveyttä, edunvalvontavaltuutus auttaa jatkamaan arjessa eteenpäin. Kyseessä on asiakirja, jossa valtuuttaja nimeää valtuutetun hoitamaan omia asioitaan itse toivomallansa tavalla.

– Kyseessä on valtakirja, joka ei tule voimaan heti, vaan silloin, kun ihmisen oma terveydentila on sellainen, että hän ei enää kykene tekemään omia asioitaan koskevia päätöksiä. Valtakirjassa pystyy määrittämään, kuka on se ihminen, kenen haluaa hoitavan niitä ja millä tavalla, kertoo OPn juristi Paulina Avellán.

Hän kannustaa tekemään edunvalvontavaltakirjan ajoissa, kun valtuuttaja on vielä hyväkuntoinen ja kykenee neuvottelemaan itsensä ja omaisuutensa tulevaisuudesta ja hoidosta. Valtuutus ei myöskään ole ainoastaan ikääntyvien arkea koskeva asia. Myös nuoret saattavat esimerkiksi vammautua tapaturmassa. Tällöin heidän omistamansa metsä tai yritys voi jäädä vaille hoitoa.

Kun valtuutettu havaitsee, että valtuuttajan kyky hoitaa taloudellisia asioita heikkenee, hän on yhteydessä lääkäriin ja ottaa valtuutuksen esiin. Lääkäri määrittää, kykeneekö valtuutettu enää huolehtimaan itsessään.

– Sitten maistraatti vahvistaa päätöksen ja valtakirja tulee voimaan. Se on voimassa niin kauan, kun olosuhde jatkuu. Jos ihminen on tajuttomana viikon, se kestää viikon. Jos valtuuttaja on dementoitunut, se kestää kuolemaan saakka.

Entä mitä kaikkea edunvalvontavaltuutusta tehdessä tulee huomioida?

1. Käytä asiantuntija-apua

Avellán kannustaa kääntymään aina asiantuntijan puoleen valtuutusta tehdessä.

– En voi suositella, että se tehdään itse. Vaikka valtakirja voi sisällöltään näyttää yksinkertaiselta paperilta, siinä on hyvin tarkat muotovaatimukset. Jos niissä on virhe, koko paperi voi olla turha.

Osuuspankit auttavat valtuutuksen laadinnassa. Asiantuntijat myös päivittävät niitä tarpeen mukaan. Valtuutetun ei tarvitse olla paikalla, kun edunvalvontavaltuutus tehdään. On kuitenkin hyvä, että tieto valtuutuksesta etenee myös hänelle.

2. Valitse valtuutetuksi luotettava henkilö ja tee tehtävänjako

Edunvalvontavaltuutuksen tarkoitus on siirtää päätöksentekovastuu sellaiselle henkilölle, johon valtuuttaja tosissaan luottaa. Tyypillistä on, että esimerkiksi puolisot valtuuttavat usein toisensa. Mahdollista on myös se, että valtuutettuja on useita ja heillä on eri tehtäviä.

– Jos tiedossa on hyvä metsäasiantuntija, jota valtuutettu ei kuitenkaan tunne henkilökohtaisesti niin hyvin, silloin voi harkita sellaista vaihtoehtoa, että tämä ihminen hoitaa ainoastaan metsään liittyvät asiat ja joku muu henkilökohtaisemmat asiat.

Usein myös yritystoiminnalle nimetään oma valtuutettu. Valtuutetuilla on aina salassapitovelvollisuus, eivätkä he saa keskustella keskenään valtuuttajan tilanteesta.

Avellán muistuttaa, että valtuutusta tehdessä metsästä ja sen hoidosta on tärkeä kirjata merkintä, jotta se lukeutuu valtuutuksen piiriin. Lainsäädännön silmissä metsät tulkitaan kiinteistöiksi.

Edunvalvonnan hoitamista selkeyttää, jos valtakirjaan on kirjattu, miten valtuuttaja haluaa metsäänsä hoidettavan. Selkeä kirjaus on esimerkiksi se, että valtuuttaja haluaa noudatettavan metsäsuunnitelmaa. Toisaalta, jos valtuuttaja haluaa, ettei metsään tehdä uudistushakkuita, niin tämäkin toive on hyvä kirjata.

3. Nimeä varavaltuutettu

Toinen helposti unohtuva asia on Avellánin mukaan varavaltuutetun nimeäminen. Valtuutetulla henkilöllä tai henkilöillä on hyvä olla sijainen. Valtuutettuja kannattaa valita vähintään kaksi tai kolme: ensisijainen valtuutettu, toissijainen valtuutettu ja heille varavaltuutettu eli sijainen.

Näin varmistetaan, että valtuuttajalla on riittävä tuki tulevaisuutta varten. Tarvittaessa valtakirjaan voidaan myös merkitä tieto valtuutettujen mahdollisista palkkioista.

4. Esteellisyys voi jäädyttää sukupolvenvaihdoksen

Riittävä valtuutettujen määrä auttaa ratkomaan myös esteellisyystilanteita. Jos valtuuttajan metsätila on siirtymässä valtuutetulle, tämä ei voi tehdä kauppoja itsensä kanssa.

Myös silloin, jos valtuutetun ja valtuuttajan välillä täytyy tehdä oikeustoimia, valtuutettu ei voi edustaa heitä kumpaakin. Hän ei myöskään voi edustaa valtuuttajaa esimerkiksi omaa sisarustaan, puolisoaan, lapsiaan tai vanhempiaan vastaan.

5. Valtakirjalla toteutettava sukupolvenvaihdos vaatii tarkkuutta

Metsätilan sukupolvenvaihdos toteutetaan usein lahjoituksena tai kauppana. Sen toteutus on tiedettävä hyvin tarkalleen, jotta se onnistuu edunvalvontavaltuutuksella.

– Lähtökohta on se, että valtuutettu ei saa lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta. Se on kuitenkin edunvalvontavaltakirjoissa mahdollistettu siten, että valtakirjassa määritellään tarkkaan, mitä lahjoitetaan ja kenelle, milloin ja millä ehdoin ja edellytyksin. Tällaisen lahjoituksen esteetön valtuutettu saa tehdä.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos sukupolvenvaihdosta vasta suunnitellaan, siinä täytyy olla jo melko pitkällä ja tietää, mitä tehdään, jotta se saadaan yksilöityä riittävän tarkasti valtakirjaan.

– Usein voi myös kysyä, kannattaisiko sukupolvenvaihdos tehdä jo nyt, eikä jättää sitä valtakirjan varaan.

Myös puun myynnistä saatavista metsätuloista jaettavat rahalahjat liittyvät lahjoittamisen kysymyksiin.

Valtuuttaja voi myös määrätä valtakirjassa, että metsäkauppoja tai ylipäänsä vuosittaista kirjanpitoa seuraa esimerkiksi maistraatti tai jokin ulkopuolinen taho. Näin valtuuttajan toiveita noudatetaan puolueettomasti hänen oman tahtonsa mukaisesti.

OP sosiaalisessa mediassa