Hollolassa, Hämeenkosken Huljalassa, metsurit ovat raivaustöissä aurinkoisella rinteellä. Ensin maastosta häviävät parempiin suihin herkulliset maitohorsmat, sitten vadelmat ja pihlajat.

Huljalan Tupalan isäntä Mika Hämäläinen kertoo, että kyyttölehmät Sämpylä, Rieska, Runo, Loru ja Säe kumppaneineen hoitavat uhanalaista perinnebiotooppia.

– Vanhoilla karjatalouden muovaamilla metsälaitumilla, niityillä ja hakamailla on oma runsas kasvistonsa ja eläimistönsä. Täällä matalaksi syödyssä aluskasvustossa on alkanut viihtyä esimerkiksi nurmilaukka, lehtoneidonvaippa ja harvinainen tummaneidonvaippa. Lisäksi metsissä elää lukuisia lehmien lannalle persoja kovakuoriaislajeja.

”Parempi tehdä itse”

Mika ja Laura Hämäläinen saavat Ely-keskukselta tukea perinnebiotoopin ylläpitoon. 37 hehtaarin laajuisilla metsälaitumilla harjoitetaan samaan aikaan myös metsätaloutta.

– Alueilla pitää tehdä myös hakkuita, jotta perinnebiotoopin kasvusto saa riittävästi valoa. Metsä kasvaa koko ajan. Luontoa ei voi museoida.

Mika Hämäläinen kertoo, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa. Oman lisänsä kokonaisuuteen tuo myös gourmet-ravintoloiden arvostama kyytön liha. Kyyttöjä on tilalla yhteensä 70, koko maassa Itäsuomenkarjan nautoja on tuhatkunta. Tilalla tehdään työtä myös alkuperäiskarjan hyväksi.

– Halumme tehdä itse jotain luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Kun metsänomistajat tekevät itse toimenpiteitä, päästään usein parempiin toimenpiteisiin kuin jos määräykset tulisivat jostain ylhäältä.

Hän huomauttaa, että tilat ja olosuhteet ovat erilaisia.

– Se, mikä on hyvä ratkaisu yhdessä paikassa, ei välttämättä toimi toisessa kohteessa.

Monimuotoisuutta myös talousmetsiin

Kävelyretkellemme osallistuu myös OP:n metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi. Hänen mielestään luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen ja metsätalous nähdään usein, turhaan, päinvastaisina asioina.

– Näitä asioita on mahdollista myös yhdistellä, Kortejärvi mainitsee.

Hän innostuu esimerkiksi avohakkuun jälkeen alueelle istutetusta mäntytaimikosta, joka menestyy hyvin, kun laidunnuspaine on oikea.

– Mutta tietenkin on myös alueita, jotka ovat omiaan metsätalouskäyttöön ja vastaavasti alueita, joissa tarvitaan suojelua. Yksityismetsien suojelu korvausta vastaan on mahdollista alueellisten ELY-keskusten ja Metsäkeskuksen hallinnoiman Metso-ohjelman puitteissa.

Hämäläinen, jolla on myös talousmetsiä, on samaa mieltä. Hän muistuttaa, että niissäkin voidaan usein lisätä luonnon monimuotoisuutta pienillä keinoilla ilman taloudellisia uhrauksia.

– Talousmetsään kannattaa jättää esimerkiksi vähäarvoisia lehtipuita. Lehtipuun, jossa on tyvilahoa, voi katkaista puolesta välistä tekopökkelöksi, jota hömötiainen pystyy hyödyntämään pesä- ja ruokapuunaan. Ylipäätään kannattaa pyrkiä siihen, että metsässä olisi monia eri puulajeja.

Palkkio vaatii työtä

Joissakin kohteissa kyseeseen voi tulla myös perinnebiotoopin hoito. Hämäläisen mukaan työ antaa paljon – mutta palkinto ei tule toki ihan helpolla

– Olen joutunut etsimään itse tietoa perinnebiotoopin hoitamisesta ja uhanalaisille kasveille suotuisista elinolosuhteista. Tilalla on käynyt lukuisia eri alojen asiantuntijoita, joita olen haastatellut. Tietoa ei oikein löydy keskitetysti, kun kohteetkin ovat erilaisia.

Paljon työtä vaatii myös esimerkiksi aitojen rakentaminen ja kyyttöjen perään katsominen.

– Kyytöt raivaavat tilaa uhanalaisille kasveille, mutta saattavat kyllä popsia niitä itsekin. Joillekin lajeille välivuosi laidunnuksessa olisi eduksi.

Käymme kävelyretkemme lopuksi tutustumassa Huljalan Tupalaan kuuluvaan upeaan puronvarsilaaksoon. Sen läpi virtaava Kumianoja on kunnostettu taimenille ja siihen on rakennettu patoja, jotka ohjaavat vettä tulva-aikaan viereiselle niitylle. Toisella puolella jyrkkiä rinteitä on tuettu eroosion ehkäisemiseksi.

Paikan nimi on Helvetti, mutta se näyttää Paratiisilta.

– Onhan se kiva, kun työpaikalla on mukavan näköistä, Hämäläinen myhäilee.

Juttu on julkaistu 6.10.2020 ja sitä on päivitetty 17.5.2023.

Lue myös:

Muuttuva ilmasto luo haasteita metsänhoidolle - varaudu muutoksiin‍

Metsäalan tulevaisuus isojen kysymysten keskellä – ”Metsien elinvoimaisuus on ydinkysymys kaikissa tilanteissa”‍