Pelastusopiston selvityksen mukaan viime kesänä metsää paloi Suomessa enemmän kuin useaan vuoteen. Lokakuun alkuun mennessä metsää ja maastoa oli palanut reilun 1 500 hehtaarin alalta. Edeltävän kerran tuli on tuhonnut metsää enemmän vuonna 2006.

Suurin osa viime kesän paloista oli pieniä, ja ne levisivät alle 0,5 hehtaarin alueelle. Niitä leimahti yhteensä 1 757 kertaa. Suuria, yli viiden hehtaarin paloja oli 35.

Koneiden ja laitteiden aiheuttamat kipinät olivat tärkein suurten, yli viiden hehtaarin palojen syttymissyy.

– Viime kesänä oli erittäin poikkeuksellista se, että myös metsäkoneet aiheuttivat palojen syttymisiä, kun siellä oli metalliset ketjut, telat, jotka kiviin osuessaan saivat aikaan kipinöitä ja syttymisiä, kertoo Metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen.

Pienemmissä paloissa puolestaan salama oli eniten paloja aiheuttanut tekijä. Toisella sijalla oli ihmisen toiminta nuotiolla ja grilleillä.

Pelastusopisto arvioi, että jopa kolmannes kaikista metsäpaloista olisi estetty, jos metsäpalovaroitusta olisi noudatettu.

Metsäpalot pysyvät melko pieninä

Suomessa metsäpalot pysyvät pääsääntöisesti melko pieninä. Syitä tähän on useita.

– Suomessa on jo yli puoli vuosisataa hoidettu metsiä alaharvennuksella. Jos maapohja syttyy palamaan, se harvemmin nousee latvapaloksi. Jos metsä on hyvin kerroksellinen, maastopalo nousee kuitenkin herkästi latvapaloksi. Jos näin käy, palon pysäyttäminen on vaikeampaa, kertoo Niskanen.

Niskasen mukaan palot pysyvätkin pääsääntöisesti maastopaloina. Apua on myös Suomen tiheästä tieverkostosta.

– Metsäluonnossa missä ne palot saavat alkunsa, metsien rakenne on pirstaleinen ja siellä on monenlaista metsää. Metsäautotieverkosto on hyvin kattava, eli metsäautotiet pysäyttävät ainakin maassa eteneviä paloja. Ne mahdollistavat myös sammutuskaluston paikalle nopeasti tulon.

Metsäpalojen syttymistä seurataan myös 26 lentoreitillä‍. Niskanen kertoo, että kehitteillä on myös palojen havainnointi palon aiheuttaman infrapunasäteilyn avulla satelliittikuvista.

Palo laskee metsän arvoa

Tuli voi olla myös luonnon monimuotoisuutta parantava elementti, kun sen leviämistä valvotaan tarkasti. 1950–1960-luvuilla sitä hyödynnettiin paljon metsien kulotuksessa. Kulotuksen suosio on hiipunut vuosikymmenten myötä. Nykyään sitä voi päästä seuraamaan esimerkiksi Metsähallituksen kulotusnäytöksissä.

Sen sijaan, jos tuli pääsee leviämään hallitsemattomasti metsässä metsäpalon muodossa, se tuhoaa puustoa ja sen kasvupotentiaalia.

– Silloin kun puun pinta palaa, se hiiltyy. Hiili ja noki ovat sellaisia aineita, joita metsäteollisuus ei kestä prosesseissaan. Puu saattaa menettää arvonsa kokonaan. Jos tällaista nokista puuta korjataan, se on todella likaista työtä, teki sen sitten hakkuukone tai ihminen. Palo nostaa korjuukustannuksia merkittävästi. Se tietää metsänomistajalle pienempää puunmyyntihintaa ja saattaa johtaa siihen, ettei näitä puita osteta ollenkaan.

Myrskyt, hyönteiset, lumi ja tuli

OP:n vahinkovakuutuksen vakuutuspäällikkö Hannu Partanen kertoo, ettei vakuutuksista ole viime aikoina juurikaan korvattu metsäpaloja.

– Myrskyt, hyönteiset ja lumivahingot ovat metsälle kaikkein tuhoisimpia. Palot tulevat aivan häntäpäässä. Vuonna 2014 oli aavistuksen piikkiä metsäpaloissa, mutta euromääräisiltä korvauksilta ne ovat marginaalisia verrattuna myrskyvahinkoihin.

Usein metsäpalojen aiheuttama tuhoalue on myös pienempi verrattuna esimerkiksi myrskyihin. Partanen kehottaa jokaista metsänomistajaa pohtimaan oman metsän vakuutustarvetta.

– Yksityismetsistä on noin puolet vakuutettu, vaikka kyseessä voi olla hyvinkin suuri omaisuuserä, joka jätetään vakuuttamatta. Huolestuttavaa on, että halvemmalla autolla on kaskovakuutus, mutta metsäomaisuudella ei. Tämä on yleisesti riskienhallinnan näkökulmasta sellainen epäkohta, jota olisi jokaisen metsänomistajan syytä miettiä.

Sopiva vakuutus mietitään aina kohteen mukaan. Uudistuskypsää metsää uhkaavat erityisesti hyönteiset ja myrsky, kun taas nuoremmassa metsässä riskeinä ovat esimerkiksi lumi ja myrskyt.

Partanen painottaa, että metsän vakuuttaminen on usein varsin edullinen turva omaisuuden kokoluokkaan nähden. Jos vahinko sattuu omaan vakuutettuun metsään, Vahinkoapu‍ auttaa eteenpäin.

Vakuutus voi korvata palaneen puuston lisäksi palon valvonnasta aiheutuvia jälkivartiointikuluja.

– Jos pelastusviranomaiset määräävät tai siirtävät vartiointitehtävän metsänomistajalle, niin siinä katsotaan, ettei palo lähde uudelleen leviämään tai syty uudelleen. Se voi kyteä kauankin sammuttamisen jälkeen. On siis kyse siitä, että paikalla on joku katsomassa, ettei palo syty uudelleen.

Pelastusopiston selvitys on luettavissa täältä‍.