Asta- ja Veera-myrskyt riepottelivat ja tuhosivat metsiä kesällä 2010. Ne saivat metsänomistajat havahtumaan vakuutuksien hankintaan, kertoo Pohjola Vakuutuksen maa- ja metsätalousasiantuntija Liisa Viikari.

– Vuonna 2010 Suomen metsistä oli vakuutettu hieman yli 30 prosenttia. Lukema on noussut, ja nykyään niistä noin puolet on vakuutettu.

Monelle metsä on arvokkain omaisuuserä asunnon ohella. Raju myrsky voi hetkessä kaataa metsää suuria määriä ja laskea sen arvoa. Yksittäisen metsän vahingot saattavat nousta kymmeniintuhansiin euroihin. Myrskyjen määrä on myös kasvanut.

– Voi sanoa, että nykyään on vuosittain jossain päin Suomea jokin isompi myrsky, joka tekee tuhoja. Kymmenen vuoden aikana myrskyt ovat tilastollisesti lisääntyneet. Sää on lämmennyt ja tullut leudommaksi ja sen ääri-ilmiöt ovat yleistyneet.

Myrskyjä vuoden ympäri

Viime vuosina myrskyistä on tullut ympärivuotinen ilmiö. Leudot talvet tekevät metsän alttiiksi niille myös talvikuukausina. Tuhojen suuruus on yhteydessä metsän kuntoon ja ikään.

– Mitä heikompi, huonokuntoisempi ja vanhempi metsä on, sitä alttiimpi se on tuhoille ja sitä enemmän sen vastustuskyky laskee. Kuusikot ovat herkimpiä sen takia, että niillä on paljon latvuspinta-alaa ja niiden juuret kulkevat pinnassa, Viikari kertoo.

Metsätuhoja aiheuttavat myös esimerkiksi lumi, kirjanpainajat ja myyrät. Myrskyt aiheuttavat kuitenkin 70–80 prosenttia kaikista niistä vahingoista, joita metsävakuutukset korvaavat.

– Paras keino minimoida vahingot ja torjua niitä on metsien hyvä ja suunnitelmallinen hoito. Silloin, kun hoitotoimenpiteet, hakkuut ja ennen kaikkea vanhan kuusikon päätehakkuut tehdään ajoissa, vahingot pystytään minimoimaan.

Viikari opastaa, kuinka toimia, kun myrsky osuu omaan vakuutettuun metsään.

1. Hanki vakuutus jo hyvissä ajoin

Vakuutukset kannattaa hoitaa kuntoon hyvissä ajoin. Noin 50 hehtaarin metsäpalstan laajan turvatason sisältävä metsävakuutus kustantaa Viikarin mukaan suurin piirtein saman verran kuin keskihintaisen auton vakuutus.

Pohjola Vakuutukselta vakuutusta ottaessa metsänomistaja valitsee omavastuun suuruuden sekä myrskytuhojen enimmäiskorvauksen. Se voi olla 32, 23 tai 16 euroa kuutiometrille.

Valittu enimmäiskorvaus vaikuttaa siihen, paljonko vakuutukset korvaavat myrskyvahingoista. Viikari kertoo, että vakuutuksella korvataan aina todellista vahinkoa. Enimmäiskorvaus on siis suurin korvaus, jonka myrskyvahingoista voi saada.

– Ei ole itsestäänselvyys, että tuhoista korvattaisiin 32 euroa kuutiolta, vaikka sen olisi valinnut. Jos puustoa kohdannut menetys on ollut 27 euroa kuutiometriltä, niin se korvataan. Jos metsänomistaja on puolestaan valinnut 23 euron enimmäiskorvausmäärän, niin tässä tapauksessa hänelle korvataan se määrä.

Vahingon määrästä vähennetään aina vakuutukseen valittu omavastuu.

2. Ota yhteys metsäkumppaniin ja tee vahinkoilmoitus

Kun myrsky iskee omaan metsään, ota ensimmäiseksi yhteys Pohjola Vakuutuksen metsäkumppaneihin. He toimivat ympäri Suomea, ja rinkiin kuuluu metsäpalveluiden tuottajia ja metsänhoitoyhdistyksiä.

He käyvät metsässä tekemässä vahinkoarvion ja auttavat vahinkoilmoituksen laadinnassa. Vahinkoavusta tarkistat, kuka on alueesi metsäkumppani.

Tämän jälkeen tee vahinkoilmoitus. Jos kyseessä on iso myrsky, korvauspalvelu saattaa ruuhkautua.

– Mitä paremmin hakemus on alusta asti tehty, sen enemmän se nopeuttaa käsittelyä.

Hakemusta vauhdittaa myös se, että vahinkoarvio on jo tehty. Hakemukseen kannattaa kirjata tieto siitä, että arvio on tilattu, vaikka se ei olisi vielä valmistunut.

Vakuutus ei korvaa kaikkein pienimpiä menetyksiä, ja minimivaatimus on 15 kuutiometriä vahingoittunutta puuta. Se tarkoittaa noin 30–40 vahingoittunutta runkoa tai puolta hehtaaria taimikkoa.

Jos hakkuukone tulee korjaamaan myrskyn kaatamat puut, ne on hyvä kerätä erilliselle listalle, Viikari vinkkaa. Näin tiedetään, mitkä ovat myrskytuhojen kaatamia puita.

3. Odotusarvolisä korvaa metsän arvon menetyksiä

Vahingoittunutta puustoa koskevan korvauksen lisäksi metsänomistajalle maksetaan mahdollisesti odotusarvolisää.

– Odotusarvolisällä korvataan sitä menetystä, jonka metsänomistaja menettää siinä, että metsä ei koskaan saavuta laskennallista arvoaan ja päätehakkuuikää.

Tiedätkö metsäsi arvon? Tarkista se OP Metsä -palvelusta.