Yhdelle metsä on paikka rentoutua, toiselle tulonlähde. Kolmannelle metsätyöt ovat mukavaa irtautumista arjesta, kun taas jollekulle ne tuottavat vaikeuksia monen sadan kilometrin päästä.

Kaiken kaikkiaan metsänomistajuus on monimuotoista, ja metsään liittyy erilaisia arvoja.

– Taloudellinen arvo on yksi, mutta metsänomistamisella voi edistää myös muita itselle tärkeitä asioita, kuten luonnonsuojelua tai metsästystä, Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry:n puheenjohtaja Pekka Keloneva sanoo.

Metsän omistajuuteen liittyy myös tiettyjä vahvistuvia trendejä. Metsänomistajien keski-ikä nousee, ja samalla suomalaisten suhde metsään muuttuu. Etämetsänomistajia on yhä enemmän, ja digitalisaatio tuo oman mausteensa alan kehitykseen.

Millaista tukea metsänomistaja kaipaa muuttuvassa maailmassa? Keloneva ja OP Privaten yksikönpäällikkö Tarja Väisänen kertovat, millaisia kysymyksiä he kohtaavat arjessaan.

Kuinka metsät saadaan heidän arvionsa mukaan liikkumaan ja pysymään hyvässä kunnossa?

Tieto helpottaa metsänomistajaksi ryhtymistä

Metsä tuo mukanaan velvollisuuksia, eikä sitä voi sijoituskohteena verrata esimerkiksi osakkeiden omistamiseen. Sitä on hoidettava, jotta se on tuottava.

Kun metsä siirtyy eteenpäin, on uuden omistajan helpompi ottaa se vastaan, kun hän tietää, mitä metsän omistaminen tarkoittaa ja mitä se vaatii.

– Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry on tarjonnut hyviä koulutuksia ja uutta näkemystä metsänhoitoon. Se on auttanut minua metsieni hoidossa ja tarjonnut samalla myös vertaistukea. Olemme isäni ja veljeni kanssa käyttäneet merkittävästi aikaa metsänhoidon järjestämiseen ja suunnitteluun. Metsänhoito on vaatinut tilaa muilta harrastuksilta, Keloneva kertoo.

Metsän tulevaisuudesta onkin hyvä keskustella jo hyvissä ajoin. Tieto siirtyy sukupolvelta toiselle esimerkiksi menemällä yhdessä metsään ja tekemällä metsätöitä jo ennen omistajuuden vaihtumista.

Tuore metsänomistaja saa tukea ja ajankohtaista tietoa myös sosiaalisen median ryhmistä, kuten Facebookissa Metsänomistajista‍ ja Pääkaupunkiseudun Metsänomistajista‍, sekä metsänhoitoyhdistysten ‍ja Suomen metsäkeskuksen‍ sivuilta.

Etämetsänomistajien Liiton ‍sivuilta voi puolestaan näppärästi tarkistaa itseä lähimmän jäsenyhdistyksen.

Uusia omistajia metsille

Suomessa on maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton mukaan noin 632 000 metsänomistajaa. Metsänomistajien keski-ikä on noin 62 vuotta‍, ja metsän tulevaisuuden pohtiminen onkin monelle ajankohtainen kysymys.

Metsän eteenpäin siirtoon voi myös liittyä tunteita.

– Usein metsän lähellä asuneilla isovanhemmilla on toive, että metsä pysyy jonkun perillisen omistuksessa. Se on rakas, Tarja Väisänen kertoo.

Hänen mukaansa on mahdollista, ettei uusilla omistajilla ole yhtä vahvaa sidettä metsään.

– Kun nuoremmat perivät metsää, he saattavat haluta luopua siitä. Pääkaupunkiseudulla näkyy, että metsää perintönä saaneet haluavat helpompaa sijoittamista, eivätkä he välttämättä koe sitä niin vaivattomana hoidollisten toimenpiteiden takia.

Osa saattaakin luopua metsästä ja sijoittaa muihin sijoitustuotteisiin.

Jotta metsät saadaan liikkumaan eteenpäin, metsänomistajille on tärkeää välittää tietoa ja ottaa huomioon, miten eri tavoin metsää voidaan omistaa. Erilaisissa tapahtumissa pyritään myös herättelemään mahdollisten metsätilojen jatkajien mielenkiintoa.

– Meillä on Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry:ssä tarkoitus käydä syksyllä kattavammin läpi metsätilan siirron vaiheita itse siirrosta omistamisen ensimmäisiin askeliin. Päätöksen tekeminen on usein vaikeinta. Monesti metsätilan siirtoa ajatellaan liiankin vaikeasti verot edellä, eikä miten se käytännössä toimii, Keloneva kertoo.

Etämetsänomistajille tukea: mistä työlle tekijä?

Kaupunkilaisten metsänomistajien määrä kasvaa. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat ry:ssä on tällä hetkellä reilu tuhat jäsentä.

– Kaupunkilaismetsänomistaminen lisääntyy, ja metsänomistaja voi olla entistä kauempana metsästään. Siihen liittyy kysymys, millaisia palveluita metsänomistajille tarjotaan kaupunkiympäristössä, Keloneva arvioi.

Jotta metsät pysyvät hyväkuntoisina, on niitä hoidettava. Etäältä voi kuitenkin olla vaikea arvioida, mikä on oikea taho, jonka puoleen kääntyä.

– Ei ole välttämättä tietoa paikallisista toimijoista ja siitä, mikä on kunkin toimijan työn jäljen laatu. Paljon on hiljaista tietoa. Uudelle metsänomistajalle on haastavaa päästä kiinni, mistä metsänhoidon aloittaisi ja mitä metsälle tekisi. Ja kuka tekisi.

Yksi keino voisi olla jonkinlaisen sähköisen portaalin luominen ja metsäalueen oman osaajaverkon parempi esille tuominen.

Mistä motivaatiota metsän hoitoon?

Kelonevan mukaan keskeinen metsänhoitoa edistävä tekijä on määrittää oma tavoite metsän suhteen sekä keinot, joilla siihen pääsee. Motivaatiota ruokkii nimenomaan se oivallus, että vaikuttaminen omilla toimilla on mahdollista – oli kyseessä sitten vaikka taloudellinen tai luonnonsuojelullinen tavoite.

Hyvä metsänhoito voi myös nostaa metsän arvoa. Väisänen kertoo, että taloudellisen voiton tavoittelu ei kuitenkaan ole ainoa metsään liittyvä tekijä.

– Aika harvoin tapaa asiakkaita, jotka ovat liikkeellä pelkällä talousnäkökulmalla. Metsänhoitoon liittyy sekä taloudellisia tavoitteita että muuta metsässä olemista ja sen käyttöä, Väisänen kertoo.

Hän kertoo, että metsänomistajat ovat sijoittajina profiililtaan usein varovaisia ja tottuneet pitkäjänteisyyteen.

– Toisaalta halutaan saada nopeamminkin tuottoja, ja metsän rinnalle etsitään muitakin sijoitusvaihtoehtoja.

Digitalisaatio auttaa arvioinnissa

Metsänomistaja saa tukea myös pankkien digitaalisista palveluista. Esimerkiksi OP Metsä‍ -palvelu auttaa hahmottamaan metsätilan arvon ja siitä hyvällä hoidolla saatavan hakkuutulon seuraavan kymmenen vuoden aikana. Myös metsäveromuistio helpottaa metsänomistajan arkea.

– Pystymme tuomaan digitaalisilla palveluilla metsänomistajille helpompaa metsän arviointia ja tekemään suunnitelmaa siitä, onko siellä metsänhoidollisia tarpeita tai kaadettavia puita, Väisänen kertoo.

Hyvät verkkoyhteydet voivat myös auttaa siinä, että metsää omistava asiakas on metsässä ja ottaa sieltä yhteyden pankkiin. Tulevaisuus tuo myös lisää vaihtoehtoja.

– Jatkossa metsänomistaja voisi ehkä istua kaupungissa omalla sohvalla ja mennä virtuaalilasien avulla metsäänsä ja suunnitella itse tai yhdessä ammattilaisen kanssa tarpeelliset hakkuut ja hoitotyöt.